Tyttären lahjat ostettu
Kahden hengen pussilakanasetti
Saunatakki
Silitysrauta
Kirja
Tuotantokausi-boxi katsomaansa tv-sarjaan
Muutama muki keräämäänsä astiastoon
Ihonhoitotuotepaketti
50 euron lahjakortti vaatekauppaan
Tiedän että saa kummeiltaan Nomination -rannekoruun palan ja Iittalan Kivi -lyhdyn sekä villasukat. Ja poikaystävältäkin varmasti jotain, en tiedä mitä. Työpaikaltaan oli saanut jo jotain Pentikin kynttilöitä ja sellaisen lasisen maljan.
Tällä palstalla varmasti ihan liikaa lahjoja tuon ikäiselle, kun tuntuu että kaikki on sitä mieltä ettei pienillekään lapsille saisi laittaa kuin jotain viisi pakettia. Muutenhan niistä tulee materialisteja jotka ei arvosta pieniä lahjoja ja kaikkea muuta kamalaa.
Kommentit (10)
Asuu ilmeisesti jo omillaan kuitenkin. Mun mielestä tossa on todella paljon lahjoja!
Asuu ilmeisesti jo omillaan kuitenkin. Mun mielestä tossa on todella paljon lahjoja!
Vietettiin sisarusten kanssa joulua kodissamme, joten vanhemmat ostivat meille aika tavalla - jopa enemmän kuin lapsena, kun silloin oli rahat tiukassa.
Sain aina:
- jonkin vaatteen/asusteen/ulkovaatteen
- yöpaidan/kylpytakin/tossut
- hiuslenksuja
- korun (joskus rihkamaa, joskus jotain vähän arvokkaampaa, ikinä ei mitään mielettömän kallista)
- kirjan
- jotain tarpeellista esim. mikroaaltouuni, kännykkä, kahvinkeitin, vedenkeitin jne.
Tämä on muuttunut vasta, kun olen saanut omia lapsia. Nyt he saavat niitä lahjoja ja minulle vanhempani ostavat yhden vaatelahjan (usein yöpaita tms.), yhden kirjalahjan ja yhden jotain muuta tarpeellista esim. astioita, teatterilipun tms. MIehelleni he ostavat yleensä paidan, sukkia ja kirjan. Minusta on suloista, että he jaksavat miettiä lahjoja ja yrittää ostaa jotain tarpeellista.
Edelleenkin olen todella iloinen lapsuuteni jouluista. Silloin oli raha tiukalla ja sain lahjaksi usein pörrösukkia, pähkinöitä, jonkun tarpeellisen vaatteen, kirjan (esim. Viisikko) ja yhden lelun. Iloitsin niistä kaikista ja arvostin todella yhtä paljon pörrösukkia kuin sitä leluakin.
Asuin siis jo omillani. Muistan, että yhtenä jouluna sain vanhemmiltani toivomani silitysraudan ja toisena toivomani sähkövatkaimen. En saanut lahjoja muilta tuossa iässä, paitsi ehkä jonkun pikkujutun jossain pikkujouluissa. Olin kuitenkin täysin tyytyväinen.
minä saan suunnilleen yhden noista vanhemmiltani, ja se on ihan ok. Sanoin vinkiksi tänä vuonna kylpypyyhkeet minulle ja miehelle ja lapsille kylpytakit.
Kun vanhemmilta tulee yleensä:
2-3 lahjakorttia eri paikkoihin
1 arpapaketti
2-3 kirjaa
2-3 vaatekappaletta
Äidin itsekutomana jotain
yms.
Isän työkaverin perheeltä tulee yleensä jotain itsekudottua sekä makeisia.
Parhaalta ystävältäni tulee jotain
Muiltakin ystäviltä tulee jotain
Avopuolisolta tulee jotain.
Mutta sitä kai se antamisen ilo on, minäkin mielelläni annan ystäville, perheenjäsenille ja sukulaisille jotain, koska siitä tulee yksinkertaisesti hyvä mieli :)
antaako teidän aikuiset lapset teille vanhemmilla lahjoja ollenkaan ja jos, niin minkälaisia?
Minä olen saanut esim. kylpylälahjakortin.
Sellaisen jalkojen pesu-hoito-kylpyjutun.
Lahjakortin seppälään ja kun en löytänyt mieleistä puseroa, ostin sitten vain sukkia, vaan tarpeeseen tuli nekin.
Joskus aikoinaan anoppi osti minulle ja miehelle esim. lahjakortin oopperaan / balettiin ja kerran saimme lahjakortin teatteriin. Lastenhoito järjestetty eli lupasivat ottaa muksun hoitoonsa.
Olin aivan mielettömän onnellinen.
Mutta sitten, kun toinen lapsi syntyi, anoppi lakkasi ostamasta meille yhtieisä lahjoja, ja varsinkin tommoset ns. hemmottelut jäi. Ja niitä juuri olisin tarvinnut, olin aivan poikki, olin erittäin uupunut. Olisin toivonut, että olisin saanut vaikkapa lahjakortin ja tilata silllä siivoojan edes yhdeksi kerraksi.
Anoppi sanoi, että näin isoon taloon pitäisi siivooja tilata, minä olin äitiyslomalla ja mies totesi, ettei ole varaa sellaiseen.
Joulu läheni..
Saimme lahjaksi rosteriset pippuri- ja suolamyllyt.
Hermostuin. Aiemmin saimme yhteiseksi lahjaksi vedenkeittimen, joka oli miehen pyyntö ja joku kummallinen heidän juttunsa, anoppi kuittasi velkansa ? miehelleni, ostamalla miehen osoittaman vedenkeittimen. Meille yhteiseksi joululahjaksi.
Minä hermostuin näistä molemmista. jos ostaa yhteisen lahjan, se on yhteinen eikä lahja miehelle eikä varsinkaan joku omituinen velan kuittaus - joululahjana!
Minusta oli sekin kummallista, että silloin kun jaksaa, saa tukea ja on hyväksytty, Kun kaikki kaatuu päälle, uupuu, jätetään selviytymään yksin.
Minulla ei ole omia vanhempia, ovat kuolleet. Anoppi tietää sen.
Mutta nyt ei tarvitse anopin miettiä mitä tälle miniälle ostaa tai ei osta, eikä ottaa lapsiakaan hoitoon, vaikka isoja jo ovatkin; nuorempaan lapseen anoppi ja appi eivät ole olleet lainkaan kiinnostuneita ottamaan mitään kontaktia, syytä en tiedä. Vauvan syntymän jälkeen eivät halunneet ottaa enää lapsia hoitoon.
antaako teidän aikuiset lapset teille vanhemmilla lahjoja ollenkaan ja jos, niin minkälaisia? Minä olen saanut esim. kylpylälahjakortin. Sellaisen jalkojen pesu-hoito-kylpyjutun. Lahjakortin seppälään ja kun en löytänyt mieleistä puseroa, ostin sitten vain sukkia, vaan tarpeeseen tuli nekin. Joskus aikoinaan anoppi osti minulle ja miehelle esim. lahjakortin oopperaan / balettiin ja kerran saimme lahjakortin teatteriin. Lastenhoito järjestetty eli lupasivat ottaa muksun hoitoonsa. Olin aivan mielettömän onnellinen. Mutta sitten, kun toinen lapsi syntyi, anoppi lakkasi ostamasta meille yhtieisä lahjoja, ja varsinkin tommoset ns. hemmottelut jäi. Ja niitä juuri olisin tarvinnut, olin aivan poikki, olin erittäin uupunut. Olisin toivonut, että olisin saanut vaikkapa lahjakortin ja tilata silllä siivoojan edes yhdeksi kerraksi. Anoppi sanoi, että näin isoon taloon pitäisi siivooja tilata, minä olin äitiyslomalla ja mies totesi, ettei ole varaa sellaiseen. Joulu läheni.. Saimme lahjaksi rosteriset pippuri- ja suolamyllyt. Hermostuin. Aiemmin saimme yhteiseksi lahjaksi vedenkeittimen, joka oli miehen pyyntö ja joku kummallinen heidän juttunsa, anoppi kuittasi velkansa ? miehelleni, ostamalla miehen osoittaman vedenkeittimen. Meille yhteiseksi joululahjaksi. Minä hermostuin näistä molemmista. jos ostaa yhteisen lahjan, se on yhteinen eikä lahja miehelle eikä varsinkaan joku omituinen velan kuittaus - joululahjana! Minusta oli sekin kummallista, että silloin kun jaksaa, saa tukea ja on hyväksytty, Kun kaikki kaatuu päälle, uupuu, jätetään selviytymään yksin. Minulla ei ole omia vanhempia, ovat kuolleet. Anoppi tietää sen. Mutta nyt ei tarvitse anopin miettiä mitä tälle miniälle ostaa tai ei osta, eikä ottaa lapsiakaan hoitoon, vaikka isoja jo ovatkin; nuorempaan lapseen anoppi ja appi eivät ole olleet lainkaan kiinnostuneita ottamaan mitään kontaktia, syytä en tiedä. Vauvan syntymän jälkeen eivät halunneet ottaa enää lapsia hoitoon.
, Ipadin ja vähän vaatteita ja meikkejä