Mitenköhän me olemme aikanaan jääneet eloon, kun ei ollut pyöräilykypäriä ja ilotulitustakin

ulkona metsissä ja hiekkamontuissa aamusta iltaan, eikä tosiaankaan kaivattu mitään aikuisia siihen viereen kyttäämään. Jos naarmuja ja kolhuja tuli niin sitten tuli, ne unohdettiin.

Ja osa jäi eloon vammojensa kanssa.

sitä sodastakin jää eloonjääneitä.

ei kaikki jääneetkään eloon, osa vammautui. 70-luvun kolaritki oli aika tuhoisia, paljon lapsia vammautui loppuelämäkseen ja kuoli, paljon enemmän kuin nykyään. Varmaan pelastusalalalla pitkään työskennelleet ovat nähneet myönteisen kehityksen tässäkin asiassa. Turhia vammautumisia ja kuolemia, jotka on helposti estettävissä. Ihmiset on tässä suhteessa tulleet paljon fiksuimmiksi.

50-luvulla lapsille tapahtui 8 kertaa enemmän onnettomuuksia kuin nykyään, eikä puhuta mistään pienistä haavereista. Vielä 80-luvullakin oltiin aika huolettomia, mistä seurauksena veljelläni on toinen silmä lähes sokea.



Mennyttä on helppo romantisoida, jos ei ole itse se osapuoli, joka niitä vammoja kantaa.

Kypärä halkesi, pää ei.



Meidän opettaja ala-asteella kuoli kesäloman aikana, kun kaatui pyörällä.

Ja melko moni onnettomuus jossa olisi käytetty olisi vältetty.



Ei sellsista vuotta vielä ole ollut että kaikki olisi jäänyt onnettomuudesta eloon ja raketeista ei olisi silmiä mennyt puhki yms.



kypärä toimii hyvänä puskurina aivoille jos tulee iso kolhasu päähän. Ihan kaatumiseenkin voi ihminen kuolla ja suojalasit taas suojaa silmää osumalta.

Että näitä suojia on alettu kehittelemään.

Kyllä avartui neurologisella osastolla töissä ollessa kypärän käytön merkitys. Ja varmaan jos kävis uuden vuoden jälkeen silmäosastolla niin voisi saada tämä lasien käyttökin ihan uuden merkityksen..Sinullekin ap.



Hyvää uutta vuotta.

en vain voi sille mitään, että pidän tämänkaltaisia aloittajia yksinkertaisina ja sivistymättöminä ihmisinä. No, meitä on moneen junaan.

Isänkin kaverin vihkisormus on oikeassa kädessä kun vasurista lähti sormet. Ja näkö toisesta silmästä, että ei tullut pojasta lentäjää

kun kaikki tyhmat suojataan kyparilla ja suojalaseilla ja kaaritaan bubblewrappiin niinkuin arvokaskin antiikkiesine.

Kansa tyhmentyy entisestaan ja tarvitaan taas lisaa varokeinoja niiden hengissa pitamiseen.

Kai se on totta etta joka kyla tarvitsee idioottinsa.

joiden silmät uutena vuotena vammautuivat. Miksi emme tässä pyrkisi nollatoleranssiin? Yksikin turha onnettomuus on tosiaan turha, jos sen voisi suhteellisen pienillä keinoilla estää.

silmävammat uutena vuotena ovat vähentyneet, ja se on ihan sen ansiota, että rakettien turvamääräykset ovat tiukentuneet, suojalasipakko tuli jokin vuosi sitten ja myös ampumisaika tiukentui kahteen entisestä aamukuudesta. Myös yleinen suhtautuminen suojalaseihin on muuttunut myönteisemmäksi pikkuhiljaa.

Tässä vielä toistona kaikille järkiongelmaisille jonkun muun sanoin:

Ei kaikki jääneetkään eloon.

Ja osa jäi eloon vammojensa kanssa.

Tällaiset mietinnät paljastavat vain niin pohjattoman typeryyden ja yksinkertaisuuden.



Ei kai nyt missään vaiheessa SUURIN OSA ihmisistä ole kuollut mihinkään pyöräilykypärän puutteeseen.



Hitto, vaikka saman tien jätettäisiin niin kovasti tärkeänä pidetty d-vitamiinilisä pois kaikkien ravinnosta, niin silti suurin osa ihmisistä selviäisi ihan ok, ilman riisitautia, masennusta, diabetesta tai syöpää.



Mutta kysymys onkin siitä, että kuinka hyväksyttävää yksikin auton töytäisemäksi joutuneen lapsipyöräilijän kuolema - kun ei ollut kypärää - on, kun sen olisi kuitenkin voinut välttää.



Tai miltä tuntuu juuri siitä yksilöstä jonka silmille ilotulite laukesi ja vei näön toisesta silmästä ja vaurioitti toista loppuelämäksi - kun suojalaisen kanssa olisi selvinnyt parin viikon silmähoidoilla ja kivuilla mutta säilyttänyt näkönsä.