Voisin ratkaista jonkun ongelman tässä aikani kuluksi. Olisko sulla?
Kommentit (32)
mutta onnellinen elämä kyllä järjestyy. Tee kuten minä: kun oikein ahdistaa ja olen tyytymätön, alan miettiä, mitä kaikki muut ajattelisivat minuna. No siis paljon järkevämmin ja tasapainoisemmin tietysti. Ei muilla olisi mitään ongelmaa. Huono itsetunto auttaa tässä asiassa.
-ap
Ja huomenna muksut helposti päiväkotiin?
Hetkeäkään et saa takaisin, mutta toisaalta, mikä on mennyt, on mennyt. Turha sitä on sorkkia. Kun sulla tämä elämä nyt on, niin katso ja nauti. Elämä on vähän niin kuin vuokraleffa: ei sitä kannata katsomatta palauttaa.
-ap
Onko niin, että elämä kuitenkin aina on? Koen tämän joskus pieneksi ongelmaksi, hetkittäin, mutta se on ohimenevää. Mitä sille voisi tehdä?
Minullakin on huomenna töissä deadline ja virallisesti teen siis hirveän viisasta aivotyötä juuri nyt.
-ap
otetaan vähän "omaa aikaa" ja koska ollaan väsyneitä ei tajuta, ettäfiksumpaa olis jo nukkua. Voi meitä ääliöitä...
-ap
Olen koulutukseltani historian opettaja. Ja hakenut kaikkia mahdollisia tiedottajan yms. paikkoja, jotka vähänkin liippaavat alaa. Nyt olen myyjänä, mutta pidemmän päälle työn haastavuus ja palkka eivät tyydytä. Voisin myös perustaa yrityksen. Olisiko sulla mulle liikeideaa?
Rangaistus tulee, jos et mene nukkumaanmenoaikaan petiin. Tai sitten hankit niin hyviä kirjoja, että menet jo 19.15 sänkyyn niitä lukemaan.
-ap
Valtava univaje, mutten saa aikaiseksi mennä nukkumaan. Mikä avuksi?
Maailmassa oli 1800-luvun alussa 1 miljardi ihmisiä. Vuonna 2000 oli 6 miljardia ja kymmenen vuotta myöhemmin 7 miljardia..siis miljardi lisää.
Onkohan tämä ongelma?
Nim.20 vuotta terveenä värikkäillä pillereillä.
Etkö opettajana viihtyisi? -ap
Olen koulutukseltani historian opettaja. Ja hakenut kaikkia mahdollisia tiedottajan yms. paikkoja, jotka vähänkin liippaavat alaa. Nyt olen myyjänä, mutta pidemmän päälle työn haastavuus ja palkka eivät tyydytä. Voisin myös perustaa yrityksen. Olisiko sulla mulle liikeideaa?
Et taida ollakaan niin kaikkitietävä. Kun historianopettajilla ei vaan ole töitä!
Joten mitä muuta voisin koulutukseni myötä tehdä? Olen hakenut kaikkia mahdollisia historianopen paikkoja, joita ei juuri edes tule tarjolle. Tiedottajan hommia, toimitusassarin hommia, mitä vaan, mihin ei vaadita jotain ihme tietokoneohjelman hallintaa ja viranomaisten vaatimaa pätevyyttä. Mutta ei.
Jotta olisiko sitä yritysideaa? Siis oikeasti toimivaa ja sellaista, jolla on mahdollisuudet menestyä, jos tekee kovasti töitä.
Olen miettinyt omaa siivousfirmaa - isot siivousfirmat tekee työtarjouksia niin pilkkahinnalla, ettei yhden ihmisen firma sellaiseen pysty. Mietin jotain kauppaliikettä - varaston hankkiminen tulisi kamalan kalliiksi, samoin liiketilan vuokraaminen keskeiseltä paikalta. Kahviloita on niin pilvin pimein, ettei kuulemma kannata enää (näin TE-keskus sanoi)...
MITÄ mä keksisin?
Itsekin etsiskelen uutta kantakahvilaa. Sen pitäisi olla tyylikäs, kodikas, trendikäs, superhyvät kahvit ja syötävät, ystävällinen palvelu, siistiä, ei tarvitse olla edes halpaa, kunhan viihtyy.
Saako kotikaupungissasi hyvin sijaisuuksia? Jos teet paljon sijaisuuksia (älä nirsoile aineesta), voit päästä vähemmällä paremmille palkoille kuin virkaopet. Olen näin kuullut ma.
-ap
Etkö opettajana viihtyisi? -ap
Olen koulutukseltani historian opettaja. Ja hakenut kaikkia mahdollisia tiedottajan yms. paikkoja, jotka vähänkin liippaavat alaa. Nyt olen myyjänä, mutta pidemmän päälle työn haastavuus ja palkka eivät tyydytä. Voisin myös perustaa yrityksen. Olisiko sulla mulle liikeideaa?
Et taida ollakaan niin kaikkitietävä. Kun historianopettajilla ei vaan ole töitä! Joten mitä muuta voisin koulutukseni myötä tehdä? Olen hakenut kaikkia mahdollisia historianopen paikkoja, joita ei juuri edes tule tarjolle. Tiedottajan hommia, toimitusassarin hommia, mitä vaan, mihin ei vaadita jotain ihme tietokoneohjelman hallintaa ja viranomaisten vaatimaa pätevyyttä. Mutta ei. Jotta olisiko sitä yritysideaa? Siis oikeasti toimivaa ja sellaista, jolla on mahdollisuudet menestyä, jos tekee kovasti töitä. Olen miettinyt omaa siivousfirmaa - isot siivousfirmat tekee työtarjouksia niin pilkkahinnalla, ettei yhden ihmisen firma sellaiseen pysty. Mietin jotain kauppaliikettä - varaston hankkiminen tulisi kamalan kalliiksi, samoin liiketilan vuokraaminen keskeiseltä paikalta. Kahviloita on niin pilvin pimein, ettei kuulemma kannata enää (näin TE-keskus sanoi)... MITÄ mä keksisin?
Eikä mulla ole leipurin papereita, en ole barista, en edes juo kahvia. Siitä tulisi sitten teehuone.
Sijaisuuksia olen tehnyt, joo - mutta ei elämää voi perustaa sille, että jostain koulusta soitetaan klo 7, että olisitko täällä klo 8 korvaamassa liikanmaikkaa.
Vaikka saisi puolenkin vuoden sijaisuuden, niin ei sillä vielä elämää pitkälle suunnitella. Ja sijaisuudet annetaan useimmiten niille, jotka ei ole vielä valmistuneita, koska ne tulee halvemmaksi.
Haluan vakityön, jossa on suht vakituinen palkka ja tulevaisuudennäkymiä. Ei mitään muutaman kuukauden - vuoden projekteja!
-ap
Eikä mulla ole leipurin papereita, en ole barista, en edes juo kahvia. Siitä tulisi sitten teehuone. Sijaisuuksia olen tehnyt, joo - mutta ei elämää voi perustaa sille, että jostain koulusta soitetaan klo 7, että olisitko täällä klo 8 korvaamassa liikanmaikkaa. Vaikka saisi puolenkin vuoden sijaisuuden, niin ei sillä vielä elämää pitkälle suunnitella. Ja sijaisuudet annetaan useimmiten niille, jotka ei ole vielä valmistuneita, koska ne tulee halvemmaksi. Haluan vakityön, jossa on suht vakituinen palkka ja tulevaisuudennäkymiä. Ei mitään muutaman kuukauden - vuoden projekteja!
seurustelen naimisissa olevan miehen kanssa jo toista vuotta. Mies ei rakasta vaimoaan, mutta ei minuakaan ilmeisesti tarpeeksi, koska ei saa lähdettyä liitostaan. Vaimo on jonkin sortin persoonallisuushäiriöinen, ja liitossa on sellainen "kaksi lapsuuden traumaa kohtaa ja seurauksena on avioliitto" vire. Tämä siis ei minun keksimääni, vaan tunnen vaimon myös ja meillä on paljon yhteistä tuttavapiiriä.
Se ongelma: mietin, jättääkö mies vai odotellako vielä. Meillä on yhdessä erittäin ihanaa. Seksi, keskustelu ja mielenkiinnon kohteet... Tilanne on luultavasti aika 50-50 nyt. Saattaa olla, että mies jossakin vaiheessa nohevoituu kunnolla ja lähtee. Saattaa olla, ettei lähdekään. En voi tietää.
Tiedän vain nuo yllä mainitsemani asiat.
En tiedä, kestääkö mies syyllisyyttä, jonka eroaminen aiheuttaisi. Hän itse arpoo sen suhteen.
En tiedä, pärjäisikö mies ilman vaimonsa mestarointia ja manipulointia. Heillä on hyvin "toimiva", toistensa vammoja "tukeva" suhde.
Mies on miettinyt terapiaan menemistä itse. En tiedä, meneekö ja auttaisiko se.
Jos ei auttaisi, niin kestäisinkö minä hänen "vammaansa". Ainakaan en peilaisi ja hyväksikäyttäisi sitä, kuten vaimo tekee.
No niin. Jätänkö vai enkö jätä? Annanko vielä aikaa? Mitenkään tuskallinen tilanne ei minulle ole nyt. Rakastan miestä kyllä, se on varmaa. Emmekä ole enää mitään teinejä enää vaan aikuisia ihmisiä.
Et sinä oikeasti halua olla toinen nainen. Sovi itsesi kanssa, että elät esim. vuoden itsellesi. Tapaat ihmisiä, hoidat itseäsi, toivottavasti treffailet ja seurustelet. Jos mies vuoden päästä on vapaa ja vielä kaipaat häntä, voitte palata yhteen. Kerro suunnitelmasi myös miehelle.
-ap
seurustelen naimisissa olevan miehen kanssa jo toista vuotta. Mies ei rakasta vaimoaan, mutta ei minuakaan ilmeisesti tarpeeksi, koska ei saa lähdettyä liitostaan. Vaimo on jonkin sortin persoonallisuushäiriöinen, ja liitossa on sellainen "kaksi lapsuuden traumaa kohtaa ja seurauksena on avioliitto" vire. Tämä siis ei minun keksimääni, vaan tunnen vaimon myös ja meillä on paljon yhteistä tuttavapiiriä. Se ongelma: mietin, jättääkö mies vai odotellako vielä. Meillä on yhdessä erittäin ihanaa. Seksi, keskustelu ja mielenkiinnon kohteet... Tilanne on luultavasti aika 50-50 nyt. Saattaa olla, että mies jossakin vaiheessa nohevoituu kunnolla ja lähtee. Saattaa olla, ettei lähdekään. En voi tietää. Tiedän vain nuo yllä mainitsemani asiat. En tiedä, kestääkö mies syyllisyyttä, jonka eroaminen aiheuttaisi. Hän itse arpoo sen suhteen. En tiedä, pärjäisikö mies ilman vaimonsa mestarointia ja manipulointia. Heillä on hyvin "toimiva", toistensa vammoja "tukeva" suhde. Mies on miettinyt terapiaan menemistä itse. En tiedä, meneekö ja auttaisiko se. Jos ei auttaisi, niin kestäisinkö minä hänen "vammaansa". Ainakaan en peilaisi ja hyväksikäyttäisi sitä, kuten vaimo tekee. No niin. Jätänkö vai enkö jätä? Annanko vielä aikaa? Mitenkään tuskallinen tilanne ei minulle ole nyt. Rakastan miestä kyllä, se on varmaa. Emmekä ole enää mitään teinejä enää vaan aikuisia ihmisiä.
Et sinä oikeasti halua olla toinen nainen. Sovi itsesi kanssa, että elät esim. vuoden itsellesi. Tapaat ihmisiä, hoidat itseäsi, toivottavasti treffailet ja seurustelet. Jos mies vuoden päästä on vapaa ja vielä kaipaat häntä, voitte palata yhteen. Kerro suunnitelmasi myös miehelle.
-ap
Vastasit tietysti toisin kuin toivoin, mutta olet varmasti oikeassa.
Mä olen kotona, en käy töissä. Teen lapsille aamupalan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Käyn myös töissä, mies ei voi käydä töiden takia kuin tosi harvoin. Mä siis olen koko ajan ruuan kanssa tekemisissä, vaikka mun pitäisi laihduttaa. Paisun kuin pullataikina. Eikä auta, että mä puputan salaattia tai porkkanaa, kun muut syövät tekemiäni herkullisia aterioita.
Luuletko olevasi parempi kuin muut? Miten luulet ratkaisevasi muiden ongelmat riippumatta siitä, mitä ongelmat ovat?
Oletko Tero?
Mies ei voi käydä missään? Ilmeisesti syöt liikaa. Lopeta se! Tee päätös, että saat syödä vain värillistä ruokaa rajattomasti ja ruskeaa ruokaa lautaselta yhden pienen annoksen.
-ap
Mä olen kotona, en käy töissä. Teen lapsille aamupalan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Käyn myös töissä, mies ei voi käydä töiden takia kuin tosi harvoin. Mä siis olen koko ajan ruuan kanssa tekemisissä, vaikka mun pitäisi laihduttaa. Paisun kuin pullataikina. Eikä auta, että mä puputan salaattia tai porkkanaa, kun muut syövät tekemiäni herkullisia aterioita.
-ap
Luuletko olevasi parempi kuin muut? Miten luulet ratkaisevasi muiden ongelmat riippumatta siitä, mitä ongelmat ovat? Oletko Tero?
sitä tässä, koska mut tunnistettaisiin taatusti. Jokunen tuttu luuhaa täällä, ja tietävät tilanteeni.
En epäile, ettetkö osaisi ratkaista asiaa tai siis antaa ainakin hyviä neuvoja. Harmittaa vähän kun en voi kysyä kun kerrankin olisi tilaisuus...