Lue keskustelun säännöt.
Vittuilevat virkaäidit
20.10.2012 |
Olen aivan kypsä esikoiseni kaverien äiteihin. Minä olen tehnyt sen ratkaisun, että teen töitä kotona tai työhuoneella eli lapseni eivät juuri yksin joudu olemaan koulun jälkeen, aamuisin tai lomilla.
Kaveritkin ovat tervetulleita tasaisena virtana - mutta tietenkin minun töitteni puitteissa.
Tämä on nyt jostain syystä kirvoittanut kaksi lieveilmiötä: a) minulle saa jatkuvasti kuittailla siitä, kuinka "en käy töissä" ja b) minun pitäisi päivystää jatkuvasti muiden lapsia.
Minusta jokainen tekee omat ratkaisunsa ja ne ovat jokaisen oma asia. Tästä minun ratkaisustani ovat hyötyneet kaikki lasteni kaverieni äidit, ja silti pitää vielä kuunnella vähättelyä ja vittuilua. Argh.
Kommentit (31)
kysehän ei ole nyt sanavenkoilusta, vaan siitä, että heidän mielestään en tee töitä. Tosiasiassa olen tienannut kohta 20 vuotta varmaan ainakin 2 - 3 kertaa enemmän kuin yksikään heistä.
Ja en olekaan päästänyt kotiini lapsia silloin, kun minulle ei sovi. Sehän heitä hiertääkin! Kun heidän mielestään lasten pitäisi päästä tänne aina, kun heille sopii. Meistä viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tuttavapiirissäni yksikään normaalijärkinen ei vittuile kenellekään tämän valinnoista. En voi kuvitella tilannetta, jossa ihan porukalla käytäisiin jonkun puolitutun kimppuun arvostelemaan häntä päin naamaa.
vaan esikoisen kaverien äitejä.
Kaverit on ihan kivoja, mutta nämä äidit! Jotenkin koko ajan ihan hirveä tarve korostaa sitä omaa asemaansa ja paremmuuttaan.
En tiedä mistä ihmeestä tuo asenne kumpuaa. Siitäkö että omatunto kolkuttaa? Tai kateudesta?
Ja muuten kaikki tuntemani kotiäidit sanovat kyllä samaa. Että heille ollaan tunkemassa muidenkin lapsia hyvin herkästi. Juuri esimerkiksi koulun jälkeen tms.
En uskaltaisi tunkea lastani kenellekään kotiäidillekään tuosta vaan. En ole koskaan ymmärtänyt sitä logiikkaa, että jos itse olen töissä ja joku toinen ei ole, sen toisen pitäisi huolehtia lapsestani.
En siis koskaan toimisi noin enkä tajua, ketkä toimivat. Eikö äitejä hävetä, jos lapsi roikkuu aina kaverilla, jonka äiti on kotona? En antaisi. Pyydettynä saisi mennä ja itse vielä soittaisin äidille perään, että saako todella mennä vai ovatko lapset vain keksineet koko jutun omasta päästään.
kasvattaa myös kännykällä. Eli hän soittaa jatkuvasti.
Eli lapsi sinällään ei häiritse minua, mutta äidin miljoonat puhelut keskeyttävät työnteon tehokkaasti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan esikoisen kaverien äitejä.
Kaverit on ihan kivoja, mutta nämä äidit! Jotenkin koko ajan ihan hirveä tarve korostaa sitä omaa asemaansa ja paremmuuttaan.
En tiedä mistä ihmeestä tuo asenne kumpuaa. Siitäkö että omatunto kolkuttaa? Tai kateudesta?
Ja muuten kaikki tuntemani kotiäidit sanovat kyllä samaa. Että heille ollaan tunkemassa muidenkin lapsia hyvin herkästi. Juuri esimerkiksi koulun jälkeen tms.
...mutta sekin menee väärin?
kasvattaa myös kännykällä. Eli hän soittaa jatkuvasti.
Eli lapsi sinällään ei häiritse minua, mutta äidin miljoonat puhelut keskeyttävät työnteon tehokkaasti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhelinterrorin huomaavaisuudeksi???
Viimeksi nosti käsittämättömän älämölön siitä, että kävin hakemassa nuorimman lapseni eskarista ja jätin isommat lapset ulos siksi aikaa.
Sanoin isommille, että eivät mene pois pihasta, joten päätin, että jos eivät kerran tottele, saavat odottaa 10 minuuttia sitten oven takana - sen sijaan, että alan juosta kesken työajan pitkin puistoja heitä etsimässä.
Tämä äiti pillastui täysin! Lapsi on liki 11 ja oma koti on melkein vieressä.
että muutamien ystävien on vaikea ymmärtää, että vaikka työskentelen kotoa käsin en ole kuitenkaan vapaa kyläilemään ja ottamaan vieraita vastaan jatkuvasti.Joskus voin tästä joustaa, mutta se tietää minulle töitä sitten vkl, tai koko ilta menee sitten töissä.
Kun tästä sanon nätisti, että minun pitää tehdä tietyt työt ensin, otetaan herneitä nenään. Lapsen kaverit eivät häiritse,eivätkä vanhemmat, koska heissä on etätyötä tekeviä+ yksityisyrittäjiä, niin tietävät miten homma hoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi naapurin äiti ei kerta kaikkiaan tajua, että työntekoa on muutakin kuin sitä, jossa mennään 7.35 vekkihame päällä konttoriin.
Hän saattaa ilmestyä oven taa arkivapaanaan ja selittää, että "näki, kuinka olen kotona, kun autoni seisoo parkkipaikalla".
Lopulta se meni siihen, että vein perjantaiksi aina auton muualle, jotta hän ei tunkisi väkisin kylään.
ap
Viimeksi nosti käsittämättömän älämölön siitä, että kävin hakemassa nuorimman lapseni eskarista ja jätin isommat lapset ulos siksi aikaa. Sanoin isommille, että eivät mene pois pihasta, joten päätin, että jos eivät kerran tottele, saavat odottaa 10 minuuttia sitten oven takana - sen sijaan, että alan juosta kesken työajan pitkin puistoja heitä etsimässä. Tämä äiti pillastui täysin! Lapsi on liki 11 ja oma koti on melkein vieressä.
Tuota ylläolevaa en ihan ymmärtänyt; ei saa mennä pois pihasta/jos eivät tottele/saavat odottaa 10 minuuttia oven takana?
Jos joku äiti alkaa olla hankala, kutsu vaikka keskustelemaan, millä ehdoilla ja miten paljon teillä saa kaverit olla. Turha antaa jatkuvasti pahoittaa mieltään. Kaverien vanhemmilta olis fiksua tarjota jotain vastavuoroisuutta, viedä vaikka kaikki lapset joskus johonkin lapsista kivaan paikkaan, leffaan, Lintsille, Heurekaan tms. Ja varsinkin jos lapset syövät teillä välipalaa, siitää kohtuullinen korvaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että "pysykää pihassa".
Kun menin katsomaan, ei heitä näkynyt mailla halmeilla.
Joten päätin, että haen sen kuopukseni ja nämä isot saa odottaa sen aikaa.
Ja juu, olisi fiksua tarjota vastavuoroisuutta. Tämä soitteleva äiti sentään tekee sensuuntaisia eleitä eli heille voi mennä ja hän tuo herkkuja jne, mutta yksi toinen perhe ei ikinä tee elettäkään siihen suuntaan. Puhuvat kyllä, kuinka hakevat meidän kaikki lapset joskus yökylään tms. mutta eipä ole näkynyt. Eivät edes oman lapsensa synttäreille kutsuneet meidän tyttöä, joka kuitenkin kutsui heidän lapsensa!
tunteesta? Ehkäpä itse alitajuisesti koet epävarmuutta omasta työstäsi tms. Sen verran oudolta tuntuu, että tuollainen käytös olisi yleistäkin. Ehkäpä yleistät liikaa ja ajattelet, että 'kaikki' ajattelevat näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me teimme miehen kanssa eri vuoroja, että lapset saisivat olla kotona ja koululaisella olisi aina aikuinen kotona. Eli tein puolipäiväisenä yövuoroa. Sehän meinasi sitten, että olin viikolla kotona päivällä paljon.
Heti koulun alettua alkoikin se iltapäivähoito kun "meidän Topias ei halua iltapäivähoitoon ja se oikeestaan maksaakin 100 euroa" Ja kun "me ei aleta maksaan iltapäivähoidosta, mutta voisitko käydä joutessas aukaiseen meidän Mikolle oven kun se tulee koulusta, lukko on niin tiukka" jne...
Iltapäivähoito loppui kotonani siihen kun oli näillä pojilla synttäreitä ja omaa poikaani ei kutsuttu niihin. Soitin eräällekin äidille ja äiti siellä hymisi vain, ett' "sehän on pojan synttärit ja se saa päättää, ketä kutsuu" eli poikani oli ainoa, jota ei kutsuttu. Ja lopuksi selvisi, että koulussa kiusasivat poikaani.
Kun en enää aukonut ovia yms. alkoivat nämä äidit mäkättää minulle, että kun olen vain kotona niin joutaisin kyllä katsomaan heidän ekaluokkalaisiaan.
Hei haloo, kuka katsoo kakaroita, jotka kiusaa omaa lasta.
Ja mitähän ihmeen epävarmuutta voisin tuntea hyvinpalkatusta akateemisesta työstä?
Tuo on ihan sinun "tulkintaasi"!
ap
Ja noita pikkupalveluksia tosiaan ollaan aina vailla!
joka toi joka viikko lapsensa meille tunniksi aamulla ja joka sitten veti herneet nenään, kun en vastannut hänen puheluunsa vartin sisällä kello 7.30 - 7.45.
Tein yhtä työtä loppuun - ja otin siis sen hänen lapsensa silti hoteisiini - ja soitin kun sain sen työni loppuun.
Äiti mäkätti, kuinka hänellä on tärkeä kokous, eikä hän voi vastata milloin tahansa! Että minun pitää tajuta vastata aina heti kun hän soittaa!
ap
outoa kertoo vanhempien suhtautumisesta tuokin, että oven akaiseminen/perään katsominen tms. on muka niin pieni juttu, että sitä voi vaatia vieraalta ja ilman korvausta. Huippuna tuo, että me ei haluta siitä maksaa koululle 100 e, joten teepä sinä se ilmaiseksi! Eipä ne lapset sitten niin rakkaita ja tärkeitä taida ollakaan...
Ja sinä, jonka lasta nämä "hoidokit" kiusaa, kai olet sanonut suorat sanat ja mielipiteesi vanhempien kkasvatusmetodeista?
Joskus olen itse hämmästynyt kiitosten määrää kun olen jotain perään katsomisapua antanut, lienen itse törmännyt niihin toisenlaisiin vanhempiin!
Se, että itse ei tällaisia ole tavannut, ei tarkoita, etteikö näitä ole olemassa. Olen tavannut muutaman ja kuullut muutamasta muusta, joten ymmärrän oikein hyvin ap:n ongelman.
Itselläni on myös joustavia työaikoja silloin tällöin, mutta töitä on sitten tehtävä iltaisin ja viikonloppuisin. Päiväkodin hoitaja asuu naapurustossa ja on alkanut huomautella, jos näkee autoni pihalla aamuisin, ja lapsi on jo hoidossa. En ymmärrä, miksi minun pitäisi tehdä selontekoa töistäni. Lapsellani on lomaa päiväkodista 8 viikkoa kesäisin ja neljä viikkoa talvisin. Lisäksi pari kertaa vuodessa otamme muutamia päiviä palkatonta vapaata ja teemme ns. pitkän viikonlopun reissuja. Se, että olen kotona 30-60 minuuttia pidempään kuin lapseni (ja saan tarkistettua sähköpostin ennen töihin menoa), ei pitäisi hoitajia rassata!
On olemassa ihmisiä, jotka näkevät vain oman napansa ja oman tapansa toimia ainoina oikeina. Ei ymmärretä yhtään, miten kohtuutonta on vaatia toisilta oman elämän helpottamista. Lapseni ystävän äiti oranisoi omaa kiireistä elämää siten, että naapurit ja lapsen ystävien vanhemmat aika usein vievät lasta harrastuksiin ja ottavat hoitoon koulun jälkeen (ekaluokkaisesta kyse). Olen usein miettinyt, että tuosta on enää pieni askel siihen, että ihan oikeasti riistetään muita, jotta itsellä on helpompaa. Ei siis vielä kuormita muita liikaa, kysyy aina ensin, on ystävällinen ja vastavuoroisesti kutsuu kylään, mutta kun se organisointi alkaa olla jo aika laajaa, niin mietityttää vain, koska siitä muuttuu ihan pysyviä käytänteitä. Se lopullinen askel on varmaan helpompi ottaa, kun on tottunut siihen, että kiireistä arkea helpottavat lukuisat kiltit naapurit.
a) et _käykään_ vaan _olet_.
b) miksi päästät kotiisi lapsia silloin, kun se ei sinulle sovi? oma moka.