Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minulla oli lukiossa ruotsi 6 ja englanti myös.

Vierailija
29.10.2012 |

Sen jälkeen olen ollut Ruotsissa töissä ja kaveripiiriini kuuluu paljon ulkomaalaisia joiden kanssa puhutaan englantia. Lukio on kieltenopintojen suhteen oikeasti aika yliarvostettu. Kuten kaiken muunkin. Kävin lukion lähinnä siksi kun en oikein tiennyt mitä muutakaan olisin halunnut, enkä jaksanut opintoihinkaan panostaa. Pääsin lukion siis lähinnä lukematta läpi. En millään priima arvosanoilla mutta läpi kumminki ja eka yrittämällä. Opiskelumotivaatio syttyi sitten vasta ammattia opiskellessa.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
29.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuvittelin kielistä ammattia itselleni. Eipä vaan tullut, mutta käytän niitä omaksi iloikseni ja työssä lisäbonuksena.

Vierailija
2/4 |
29.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi, menee offtopicin puolelle, mutta mua kiinnostaa, että miten pärjäsit Ruotsissa kielen suhteen? Puhuitko heti alusta alkaen ruotsia? Menikö kielen oppimiseen kauan?



Kyselen, koska oon jonkin aikaa jo haaveillut minäkin, että menisin Ruotsiin töihin. Lukioruotsista oon varmaan unohtanut jo lähes kaiken, kun siitä on niin kauan aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
29.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhteinen ymmärrys työn suhteen löytyi nopeasti. Osa työntekijöistä puhui myös suomea tai ainaki ymmärsi, mutta tokikaan en ollut läheskään aina niiden kanssa töissä. En osaa sanoa kuinka nopeasti se korva harjaantu siiheen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen ja pikkuhiljaa uskalsi puhuakin enemmän. Englannilla sitten selvitettiin jos suomi-ruotsi ei meinannut toimia.



Muutama vuosi tämän jälkeen tulin suomeen opiskelemaan lisää omaa alaani ja läpäisin amk:n ruotsin kurssit paljon vähemmillä ongelmilla kuin aikoinaan lukiossa. Ja paljon paremmilla arvosanoilla.



ap

Vierailija
4/4 |
29.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukion kielten opiskelu painottuu ns. kielioppiin paljon ja sanastoa opetellaan myös paljon. Sellainen ihminen jolle on helppoa oppia "hauki on kala" -tyyliin tuollainen opiskelu sopii hyvin.



Ne jotka oppivat helpommin kuuntelemalla ja käytännön kautta ovat aika heikoilla. Lisäksi asiaan vaikuttaa sekin, uskaltaako kieltä käyttää. Moni miettii liikaakin sitä onko kaikki kieliopillisesti oikein (ja jos ei ole varma, ei uskalla sanaa suustaan päästää). Toiset taas vaan puhua pälpättävät (vaikka kieliopillisesti ei aina niin oikein menisi) ja elehtivät samalla (jos jotain sanaa ei mieleen tule) ja pärjäävät vaikka kieli ei ihan hallussa olisikaan.



Mielestäni lukiossa opetellaan paljon myös ns. turhaa sanastoa. Jos kielen oppii käytännössä (eli esim. asumalla ulkomailla/puhumalla kieltä Suomessa ulkomaalaisten kanssa tmv.) oppii sen puhekielen ja arkipäivässä/omassa työpaikassa tarpeellisen sanaston. Lukiossa opetetaan ties mitä "tarpeettomia" sanoja, joita ei koskaan arkielämässä tarvitse käyttää. Samoin varsinkin ruotsi mitä Suomessa opetetaan on pitkälti sellaista, ettei sillä ruotsissa pärjää, koska suomenruotsissa moni sana on eri mitä riikinruotsissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi viisi