Pitääkö olla kova itseluottamus jos viettelee varatun?
Kommentit (13)
Hän tahtoo pois toiselta jotakin sellaista mikä on toisen onnea. Ei sitä pysyvästi saa. Hetkellinen voitonriemu siitä, että "voitti" jotakin ja sen jälkeen tyhjyys.
Sitä varattua ei saa omakseen ikinä ja jos saakin, jää aina epäilemään, että kumppani on valmis pettämään samaan tapaan uudelleenkin. Luultavasti sitä varattua ei saa ollenkaan rakkaakseen, mutta rikkoo vain hänen ympriltään monta ihmistä ja katkoo samalla välit kaikkiin ihmisiin, jotka häneen linkittyvät.
miksi se toinen ihminen pitäisi aina omaksi saada? En minä ainakaan haluaisi..
miksi lähtisi mihinkään panosuhteeseen? Varsinkin jos kyse naisesta.
miksi se toinen ihminen pitäisi aina omaksi saada? En minä ainakaan haluaisi..
että toimivaa suhdetta ei kukaan ulkopuolinen voi rikkoa pitää mielestäni pitkälti paikkansa. Suhde, oli se sitten yhden illan hairahdus tai pidempi juttu, on aina kahden kauppa ja vaatii tapahtuakseen sen, että molemmat ovat oikealla tavalla virittyneitä. Ja varattu ihminen on oikealla tavalla virittynyt vain, jos oma liitto on jotenkin kriisissä.
En puolustele pettämistä enkä tarkoita, että parisuhdekriisi olisi syy pettää, mutta on naiivia ja harhaanjohtavaa puhua kolmansista osapuolista "viettelijöinä" jotka suunnitelmallisesti tulevat ja vievät viattomia perheenisiä tai -äitejä ja rikkovat perheitä.
Mua hävettää, kun joskus oikein mouhosin tästä aiheesta. Moralisoiden. Olen ollut todella rasittava...
Lisäksi ei kai kukaan lähde pokaamaan ihmistä, joka ei näytä lainkaan vihreää valoa. En oikein usko viettelemiseen, kun on aikuisista kysymys. Se on kaksisuuntainen tie.
se on heikkoa itsetuntoa, ei välttämättä kaikilla. Ei kuitenkaan todellakaan vaadi kovaa itseluottamusta.
Salli mun nauraa. No, nauran vaikket sallisikaan.
Joku suuttui kun häntä ei pidetäkään hyväitsetuntoisena
Hän tahtoo pois toiselta jotakin sellaista mikä on toisen onnea. Ei sitä pysyvästi saa. Hetkellinen voitonriemu siitä, että "voitti" jotakin ja sen jälkeen tyhjyys.
Sitä varattua ei saa omakseen ikinä ja jos saakin, jää aina epäilemään, että kumppani on valmis pettämään samaan tapaan uudelleenkin. Luultavasti sitä varattua ei saa ollenkaan rakkaakseen, mutta rikkoo vain hänen ympriltään monta ihmistä ja katkoo samalla välit kaikkiin ihmisiin, jotka häneen linkittyvät.
Olen myös nähnyt sen, että voi käydä aivan toisinkin. Sellainen "happily ever after -tyypinen ratkaisu kuolemaan saakka. Kaunis elämän tarina tällä läheiselläni
Hän tahtoo pois toiselta jotakin sellaista mikä on toisen onnea. Ei sitä pysyvästi saa. Hetkellinen voitonriemu siitä, että "voitti" jotakin ja sen jälkeen tyhjyys.
Sitä varattua ei saa omakseen ikinä ja jos saakin, jää aina epäilemään, että kumppani on valmis pettämään samaan tapaan uudelleenkin. Luultavasti sitä varattua ei saa ollenkaan rakkaakseen, mutta rikkoo vain hänen ympriltään monta ihmistä ja katkoo samalla välit kaikkiin ihmisiin, jotka häneen linkittyvät.
Olen myös nähnyt sen, että voi käydä aivan toisinkin. Sellainen "happily ever after -tyypinen ratkaisu kuolemaan saakka. Kaunis elämän tarina tällä läheiselläni
Jollei se viettely viettelyn vuoksi ole asian ydin? Jos on, niin huonohan se itseluottamus silloin kai on. Ja mitä sitten. Onko lakisääteistä että kaikilla on oltava loistava itsetunto? Se on vaihteleva ominaisuus.
Mutta jos käy niin että tunteet leimahtavat, niin tunteet leimahtavat, toiminta on tietenkin asia erikseen. Itsetunto ei kuulu juurikaan siihen, mutta jokaisen omat päänsisäiset rajat vaikuttavat siihen miten etenee jos etenee. Ei ole, yllätys yllätys, mustavaloista tämäkään.