Salassapito ei estä sosiaalityöntekijää kommentoimasta

Salassapitovelvoite ei estä asiakkaan kommentointia



Usein kuulee sanottavan, että mediassa julkaistut huostaanottotapaukset ovat epäreiluja, koska sosiaalityöntekijän salassapitovelvollisuus estää heitä esittämästä tapauksesta omaa näkemystään.



Mielestäni väite kertoo heikosta tai kokonaan puuttuvasta lastensuojelukäytäntöjen tuntemuksesta.



Useimmiten ellei aina perhe on antanut huostajutun toimittajalle luettavaksi asiakasdokumenttinsa , jotka ovat usein kouluttamattoman ja epäpätevän sosiaalityöntekijän yksipuolinen ja usein rankasti manipuloima näkemys tapahtumista, jotka liian usein ovat alkaneet hätiköidystä ja/tai laittomasta huostaanotosta, jota yritetään oikeuttaa asiakaspapereita manipuloimalla. Mitään muita sossun "salaisia kansioita" kuin sosiaalityöntekijän rustaamat asiakasdokumentit ei ole olemassa.

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/24-puoskareiden-markkinat



Suomessa lastensuojelun asiakas ei voi vaikuttaa tehtyihin merkintöihin eikä korjata niitä, vaikka voisi todistaa väittämät vääriksi. Lastensuojelun dokumentoinnin taso on heikkoa eikä sosiaalityöntekijä korjaa edes todistetusti virheellisiä merkintöjään vaan arkistoi niitä 75 vuotta. Yksi kammottavimmista tapauksista on Haapasten perheen 102 virhettä sisältävät asiakaspaperit, joissa vahvistamaton insestiepäily ja vanhempien syyttömyyttä tukevan näytön kätkeminen johti lasten vuosia kestäneeseen turhaan huostaanottoon.

kaisaruokamo.blogspot.fi/2010/02/sossun-sepustuksiin-ei-saa-koskea.html

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/19-tunkio



Sosiaalityöntekijä voi valikoida asiakkaan dokumenteista pois kaiken asiakkaan syyttömyyttä tukevan näytön ja asiakasta puoltavien dokumenttien "katoaminen" onkin lastensuojelussa huolestuttavan yleistä. Sen koki myös pahoinpitelystä epäilty jyväskyläläispari, jonka lastensuojelulle toimittamat vanhempien syyttömyyttä tukevat todisteet eivät ikinä päätyneet poliisille asti.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepai…

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/26-maanpakolainen



Salassapitovelvoite ei ole estänyt eikä estä sosiaalityöntekijää lähettämästä moniammatillisille työryhmille, psykiatrian yksiköille tai poliisille vain omat tutkimattomat joskus pelkkiä mielipiteitä tai subjektiivisia tuntemuksia sisältävät "tietonsa" tai "selvityksensä".

http://www.knuutilaki.net/node/39

http://kaisaruokamo.blogspot.fi/search/label/moniammatillinen%20työryhmä



Salassapito ei estä sosiaalityöntekijää paljastamasta asiakkaan asiakkuutta ja pyytämästä miltä hyvänsä taholta päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta, a- klinikalta, ensi- ja turvakodista, poliisilta, mielenterveystoimistosta tai terapeuteilta asiakkaasta tehtyjä mahdollisia merkintöjä ilman aikarajausta tai irroittamasta esim. terapiaistunnoissa tai perhetyöntekijän kanssa käydyistä keskusteluista tehtyjä merkintöjä asiayhteyksistään. Lastensuojelutyötekijän aika kuluukin liian usein huostaanottoselvitykseksi kutsutun negatiivisen näytön keräämiseen vanhemmista huostaanoton perustelemiseksi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338364964.html

http://www.mtkl.fi/?x15497=1501200



"Ikävä kyllä juuri sosiaalihuollon asiakaslaki antaa viranomaisille myös yllin kyllin mahdollisuuksia käyttää salassa pidettäviä tietoja hyväkseen asiakkaitaan vastaan.  Viranomainen voi levittää tietoja viraston sisällä melko huolettomasti, lähetellä niitä muille viranomaisille ja tuomioistuimelle, kunhan vain maaginen sanayhdistelmä ”lapsen etu” sitä vaatii. Esimerkiksi alla tarkasteltavassa tapauksessa sosiaaliviranomainen lähetti psykiatrin laatiman lausunnon oma-aloitteisesti tuomioistuimelle, kun lausunnossa (joka perustui samaisen viranomaisen tarjoamaan hyvin yksipuoliseen asiakirja-aineistoon) esitettiin toisen vanhemman tapaamisoikeuden voimakasta rajoittamista. Kyse ei ollut varmastikaan lapsen edusta, ja hallinto-oikeuskin totesi tässä yhteydessä, että tietoa ei olisi saanut antaa, mutta mitään erityistä rangaistusta viranomainen ei saanut (ei siis edes varoitusta). Todettiin vain, että hän toimi väärin.

Salassapitovelvollisuuden ja toisaalta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta on tiedossa jopa rangaistuksia, mutta kaiken kaikkiaan sosiaalihuollon asiakaslaki (so. laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) on nähdäkseni enemmänkin laki sosiaalihuollon virkamiesten oikeuksista saada ja käyttää asiakasta koskevaa tietoa miten vain haluavat. "

http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm



Salassapitovelvoite ei estä sosiaalityöntekijää varustamasta jokaista tahoa, jonne hän keksii asiakkaansa lähettää tarkistamattomien ja subjektiivisten näkemystensä ja väittämiensä tulvalta. Näin varmistetaan, että asiakkaan arviointia tai tutkimista ei tehdä puolueettomasti puhtaalta pöydältä vaan aina sosiaalityöntekijän "ennakkotietojen" ohjaamana.



Salassapitovelvoite ei estä sosiaalityöntekijää toimittamasta hallinto- oikeudelle miltä hyvänsä taholta kerättyä tarkistamatonta ja pelkästään negatiivisia käsityksiä sisältävää ajallisesti rajoittamatonta aineistoa, josta on valikoitu pois kaikki vanhempien vanhemmuutta tai lapsen kotiinjäämistä puoltava ja tukeva materiaali.

"Lastensuojeluviranomainen toimittaa (ei ammattituomareiden vaan usein entisten hallintovirkamiesten tuomaroimalle) hallinto-oikeudelle sekavaa aineistoa, jossa viranomaisen käsitykset, mielipiteet, omat ennakkoasenteet ja tosiseikat sekoittuvat toisiinsa ja muodostavat vakavan oikeusturvaongelman lapselle, tämän äidille ja isälle eli hallintotuomioistuimessa asioivalle kansalaiselle. Kaikki aineisto hyväksytään oikeudenkäyntiaineistoksi, ilman näytön ja todistusteemojen nimeämistä." lainaus: Leeni Ikonen / kirjoitukset

http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/21-taistelu-tiedosta



Huostaanottotapauksissa perheitä eivät koske normaalit oikeusvaltioperiaatteet esim. puolueeton tutkinta tai fair trial-oikeudenkäynti. Hallinto- oikeudessa lähtökohtana eivät ole tosiasiat vaan olettama viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Hallinto- oikeus hyväksyy kaikki sosiaalityöntekijöiden huostahakemukset kumileimasimen varmuudella. Hallinto- oikeuden , toisin kuin käräjäoikeuden toimenkuvaan ei kuulu selvittää onko hakemus perusteltu , onko huolenaiheista mitään näyttöä tai edes onko epäiltyä rikosta tapahtunut. Hallinto- oikeutta kiinnostavat vain muotoseikat eli että huostahakemus on laadittu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.

Perheiden oikeusturva ei siis toteudu huostaanotoissa millään tasolla, ei edes tuomari- toiminnan tärkeimmässä perusasiassa, tosiseikkojen selvittämisessä.



Asiakkaalla ei ole lastensuojeluprosesseissa minkäänlaista oikeusturvaa tai sananvaltaa .Alun perin asiakasta suojaamaan tarkoitettuja salassapitosäädöksiäkin käytetään usein heidän vahingokseen.

Oman asiakastapauksensa julkistaminen on perheiden ainoa vaikuttamisen keino mutta valtava riski. Jo epäily siitä, että perhe aikoo julkistaa oman huostaanottotapauksensa julkisuudessa on lastensuojelussa riittävä syy määrätä lapselle lastensuojelun edunvalvoja eli viedä vanhemmalta puheoikeus lapsen asioissa.



Suomessa lastensuojeluasiakkuudet ja -prosessit aloittaa ja lopettaa yksinomaan sosiaalityöntekijän näkemys.



Salassapitovelvoite ei siis estä sosiaalityöntekijää keräämästä , käyttämästä tai levittelemästä asiakkaasta keräämiään tietoja miten haluaa tai kommentoimasta asiakasta miten haluaa. Asiakasta voi rangaistuksetta kommentoida huostaprosessin jokaisessa vaiheessa kenelle hyvänsä prosessiin osallistuvalle juuri siten kuin kehtaa tai haluaa.



Vain mediassa , sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolella tapahtuvaa asiakkaan kommentointia ei pidetä suotavana.





Syyksi kerrotaan sosiaalityöntekijän salassapitovelvoite.