Olenko hullu, jos suunnittelemme raskauden

..että vauvaa on toivottu jo vuosia mutta aina on lykätty töiden vuoksi eteenpäin.

Vaan kyse on siitä että uskaltaako edes yrittää.

että raskaaksi tulee, kun aikoo. Jos ei sitten menekään niin, sitten muutetaan suunnitelmia:)



Mutta ap:lle: ei kannata siirtää lapsihaavetta loputtomiin työn vuoksi. Aina löytyy syy lykätä aikeita, joten antakaa mennä.







Terkuin kahden pienen lapsen äiti, joka on voinut "päättää" raskaaksi tuloajan molemmilla kerroilla.

Ei raskautta voi noin ajastaa. Voi tulla kaikenlaista. Et tule raskaaksi, syntyy etuajassa tai keskenmenonkin voi tulla. Että se suunnittelusta.



terv. 2 kipeää keskenmenoa kokenut

Jos kerran on ainoa sopiva sauma muutolle. Varautukaa siihen, ettet kantele laatikoita tai pakkaa, vaan mies hoitaa enimmäkseen tai muuttofirma.

Eihän sitä tiedä, vaikka tärppäisikin silloin kun haluaa!

Ei raskautta voi noin ajastaa. Voi tulla kaikenlaista. Et tule raskaaksi, syntyy etuajassa tai keskenmenonkin voi tulla. Että se suunnittelusta. terv. 2 kipeää keskenmenoa kokenut

mene jonnekin muualla uikuttamaan. Kyllä raskauden MAHDOLLISUUDEN voi ajastaa. Vai tuutko sinä raskaaksi tietämättäsi?? Ei ap.

jos onnistuu, niin onnistuu, jos ei niin ei.



Laskelmoitua tai ei, niin itse olen tämmännyt lapseni kesävauvoiksi ihan käytännön syistä. Ei ole ongelmia ollut, vaikka esikoisen synnytin 35-vuotiaana ja ne loput tietty vielä hedelmättömämpänä.

Mutta koituuko muutosta ongelmia neuvolan / tietojen siirtymisen ym. Kanssa?



Muuttoa voi aina lykätä jos saisimme esim. Erityislapsen, mutta noin yleisesti koetan nyt punnita tätä elämäntilannetta muihin mahdollisiin ajankohtiin antaa lapselle tulolupa :)



Seuraava kaupunki tulee olemaan vielä minulle täysin uusi kaupunki joten sekin jännittää miten selviäisi ilman tuttavia. Mutta voihan sitä tutustua ihmisiin vauvavuonnakin :)

Kyllä sitä sitten sopeutuu tilanteen mukaan. Vauvavuonna voi saada helposti uusia tuttavia, jos käy vauvamuskarissa, jumpassa tms.



Asiat voivat mennä niinkuin suunnittelette tai sitten ne eivät mene. Varmaa on kuitenkin, että täydellistä hetkeä lapsen hankkimiseen tulee tuskin koskaan ja naisen hedelmällisyys laskee koko ajan.



t. ensimmäisen lapsen tarkoituksella kesken yliopisto-opiskelujen hankkinut, yhden keskenmenon ja vihdoin myös toisen lapsen äiti

Siksipä tässä onkin jo monta vuotta lykkäilty kun ensin oli yliopisto-opinnot (olisi pitänyt kokeilla jo silloin) ja sitten piti vielä saada oman alan työkokemusta määräaikaisilla työsuhteilla. Noin 10kk päästä loppuu tämä määräaikainen, jonka jälkeen muutamme sinne minne haluamme asettua. Samalla joudun joka tapauksessa miettimään hieman omaa alaani/suuntaustani ja etsimään taas uuden työpaikan.



Olenkohan odottanut sitä oikeaa hetkeä jo niin kauan etten osaa enää kuunnella sydäntäni lainkaan, kun järki yrittää vain sanoa että se ja se asia estää vielä? ;)