Onko 2-vuotias liian pieni päiväkotiin? Hirveä stressi
Meillä isompi aloitti vasta kolmevuotiaana, jännitti kovasti ja tuntuu että sopeutuminen oli hidasta. Pienempi sai paikan nyt lähes 2v ikäisenä ja on tosi tomerana ollut tutustumassa päiväkotielämään. Minulla itselläni vaan hirveä tunne, hän tosi laiha pikkuinen, tuntuu että kaikki taudit tarttuvat niin herkästi, tuntuu että onko hän aivan liian pieni... toisaalta on itse niin ylpeä kavereistaan, menee isompien perässä, nauttii aamupiiristä. Ollut nyt pari päivää viikossa kun minä olen tehnyt sijaisuutta, nyt pitäisi päättää haenko täysipäiväistä työtä vai mitä teen? Pitäisikö olla kotona vielä talven yli? Rahatilanne on tosi heikko, siksi olisi tärkeää saada töistä, toisaalta työn saanti näyttää olevan HYVIN vaikeaa tällä hetkellä.
Kommentit (22)
No siis pitäisi tehdä päätös, haenko tiukasti töitä ja esim työttömänähän mun tulee ottaa vastaan tarjottu työ/koulutus heti kun sellainen ilmoitus tulee ja silloin lapselle tulisi heti ne täydet hoitopäivät. Eli sitten pitäisi varautua siihen. Toistaiseksi nyt nämä lyhyet pari päivää. Mutta nytkin niinä päivinä kerää kaikki pöpöt itseensä, joten onko tämäkään hyvä. Eli mielessä että pitäisi pitää kokonaan kotona tai sitten tehdä kaikkeni että saan "kunnon" työn jolloinka taas lapselle tulee täydet päivät.
Saahan se lapsi kaikki pöpöt joka tapauksessa, jos esikoinen on hoidossa/koulussa.
Ei meillä kotona olevat lapset sairasat vähempi kuin ne jotka tarhassa on olleet.
Kotona asiaan ei tee edes haloota jos joku yskii ja röhii, toisen kohdalla "taas" pohtii voiko viedä hoitoon?
Eikö teillä lapsilla ole toisiin lapsiin kosketusta jos kotona oleva ei sairastu? Taudithan on niitä tartuntoja, joten niitä saadakseen tarttee saada kontakteja toisiin lapsiin. Ei se tarha tee kenestäkään sairasta, vaan se että siellä on sairas lapsi. Ihan samanlailla se lapsi tartuttaa lapsia puistoissa ja leikkitreffeissä.
Aivan, kyllähän tämä lapsi on pöpöjä keräillyt ihan kotona ollessaankin. Itse vaan ajattelee, että siellä nyt herkemmin tulee tauteja ja jälkitauteja kun rasittuu ja kosketuksissa toisiin räkäisiin koko ajan jne. Vaikka käydäänhän me uimassa ja kirjastossa yms kotonakin ja isompi tosiaan tuo tauteja tullessaan. Onhan se nähty;)
Mutta. Nuhaisuus kun aina vaan jatkuu ja jatkuu, eihän töistä voi niin vaan olla pois jos lapsi vähän nukainen, kun se jatkuu jo vaikka toista viikkoa. Sitten se pieni on vietävä päiväkotiin ja miten rasittavaa hänelle on olla siellä vielä hieman puolikuntoisena. Sitten tulee jälkitautikin herkästi. Tällaisia mietin ja epäröin.
Plus voinko työttömänä sanoa, etten halua kuin esim osa-aikatyötä koska lapseni on niin pieni? Voiko työhön tuolla tavalla valikoida? Vai onko otettava tarjottu työ vastaan, vaikka se tarkoittaisi 8h joka päivä eikä vaihtoehtoa lyhyempään työpäivään?
Reippaasti vaan työnhakuun, jännität vaan mutta varmasti menee hyvin!
siihen asti kun tämä pieni on 3 vuotta, ja pitäisen sen isommankin kotona. Antaisin niille laatuaikaa, eli ne olis ykkösenä kaikessa. Tekisin kaikkea yhdessä, tää on niitä tärkeitä vuosia jolloin lapsi kehittyy huimaavaa vauhtia, ja se luo itselleen vahvat perustukset mistä rakentaa omaa elämäänsä. Tiedät aika hyvin paljonko aikaa ja voimia on täyspäiväsen työpäivän jälkeen kenelläkään äidillä aikaa lapsilleen. Kun ikääntyneiltä ihmisiltä kysyy mitä ne katuu eniten elämässään, ni eikö se ollut just sitä että ne ei ollu lasten kanssa kun ne oli pieniä?
Aivan, kyllähän tämä lapsi on pöpöjä keräillyt ihan kotona ollessaankin. Itse vaan ajattelee, että siellä nyt herkemmin tulee tauteja ja jälkitauteja kun rasittuu ja kosketuksissa toisiin räkäisiin koko ajan jne. Vaikka käydäänhän me uimassa ja kirjastossa yms kotonakin ja isompi tosiaan tuo tauteja tullessaan. Onhan se nähty;)
Mutta. Nuhaisuus kun aina vaan jatkuu ja jatkuu, eihän töistä voi niin vaan olla pois jos lapsi vähän nukainen, kun se jatkuu jo vaikka toista viikkoa. Sitten se pieni on vietävä päiväkotiin ja miten rasittavaa hänelle on olla siellä vielä hieman puolikuntoisena. Sitten tulee jälkitautikin herkästi. Tällaisia mietin ja epäröin.
Plus voinko työttömänä sanoa, etten halua kuin esim osa-aikatyötä koska lapseni on niin pieni? Voiko työhön tuolla tavalla valikoida? Vai onko otettava tarjottu työ vastaan, vaikka se tarkoittaisi 8h joka päivä eikä vaihtoehtoa lyhyempään työpäivään?
sinun täytyy olla valmis vastaanottaamaaan kokopäivätyötä työssäkäyntialueella.
Miksei voi samaan aikaan a)hakea töitä, b)ajaa sitä lasta sisään päiväkotiin ja c) olla mahdollisimman paljon kotona lasten kanssa.
Kolme palloa, ei luulisi olevan ylivoimaista...
Ap:n tilanteessa ilmoittautuisin työttömäksi työnhakijaksi. Tietoihin ilmoittaisin merkittäväksi että voit aloittaa X päivän päästä kun saat pienelle lapselle kokopäiväisen hoitopaikan järjestymään (eivät ehdota niin herkästi parin päivän sijaisuuksia ym).
Kaikkia järkeviä työpaikkoja hakisin. Jos pääset hyvään työhön niin lapsi päiväkotiin ja niillä korteilla eteenpäin.
Mitään huonoja työpaikkoja siis alaasi vastaamattomia, kaukana sijaitsevia jne en hakisi tai jos on pakko hakea niin kirjoittaisin hakemukseen maininnan että voin aloittaa työt kun pieni lapseni saa vakituisen hoitopaikan mutta toivoisin mahdollisuutta tehdä osapäiväistä työtä jne. Eli sellaiset reaaliteetit että selviät sen työn kanssa jos sinut siihen valitaan.
Sinulle sopivaan työhön kannattaa lähteä vaikka heti kun lapsi on kuitenkin jo 2v. Mutta sopimattomien töiden takia en haluaisi pitää noin pientä lasta pitkää päivää hoidossa.
Näin olen itsekkin tehnyt. Ja edelleen työttömänä kun lapsi jo 4v eli sitä sopivaa paikkaa ei ole vieläkään löytynyt ja olen ollut jo 2v työkkärin asiakas... Ja olen hakenut monia paikkoja mutta sitä oikeaa ei vielä ole sattunut kohdalle.
vaikka 10 kk:n ikäisenä. No Problem.
Jos taas välität lapsesi tunteista ja perusturvallisuudesta, niin tiedät itsekin vastauksen...eli lapsi tarvitsee äidin fyysistä ja henkistä läheisyyttä pidempään kuin 2 vuotta.
Olen korkeastikoulutettu ja ollutkin alani hommissa aiemmin, eli sikäli olisi mitä "vaatia" mutta voinko tosiaan määrätä tiukkoja ehtoja, että vain alaani vastaavaa työtä? Eikä esim jotain paperinpyörittelytyötä vaan..? Jännitän, että sitten soitetaan mulle että nyt on tällainen paikka, voisit tulla, eikä kuitenkaan ole koulutustani vastaavaa?
Olen korkeastikoulutettu ja ollutkin alani hommissa aiemmin, eli sikäli olisi mitä "vaatia" mutta voinko tosiaan määrätä tiukkoja ehtoja, että vain alaani vastaavaa työtä? Eikä esim jotain paperinpyörittelytyötä vaan..? Jännitän, että sitten soitetaan mulle että nyt on tällainen paikka, voisit tulla, eikä kuitenkaan ole koulutustani vastaavaa?
Minä olen koulutukseltani insinööri. Ja ei minulle ole kyllä tarjottu muuta kuin paria alani paikkaa haettavaksi kahden vuoden aikana. Itse olen kyllä hakenut aktiivisesti muitakin paikkoja ja en edes hakenut yhtä työkkärin tarjoamaa paikkaa koska se ei ollut oikeasti minun alaani vaikka kuulosti samalta (ei ne niin tarkkaan tunne ainakaan tekniikan termejä) En usko että ensimmäisen vuoden aikana ainakaan painostettaisiin hakemaan muun alan töitä. Eikä minulta ole kyllä edes kyselty olenko hakenut niitä töitä joista he ovat lähettäneet ilmoituksia.
Käsittääkseni voit siis mennä sillä mielellä työkkäriin että haet nimenomaan sitä työtä johon sinulla on koulutus. He ottavat kyllä tiedot ylös vanhoista työkokemuksista ja kaikista koulutuksista mutta kun puhutaan siitä mitä työtä haet niin tietysti ilmoitat hakevasi sitä työtä mihin olet koulutksen hankkinut. Jos olet kovin monta vuotta kirjoilla niin sitten varmaan rupeavata hätyyttämään muihinkin töihin mutta käsitin että voisit harkita muita töitä jo sitten kun lapsi 3v eli ei ongelma. Ja minua ei ole vieläkään hätyytetty muihin töihin vaikka olen ollut jo yli 2v kirjoilla.
Kannattaa aloittaa ajoissa sen oikean työn haku sillä se voi kestää...
lapsi pärjää hyvin.
minut itseni laitettiin 2kk iässä täysipäivähoitoon ensin pph:lle ja 6kk iässä tarhaan (silloin oli vauvalat tarhoissa). Vähän oli toki liian aikainen ajankohta mutta johtui piittaamattomasta äidistäni joka laiminlöi minua koko lapsuuteni muutenkin. Mutta itse muistan paljon asioita todella pienestä, esim. tarhasta vauvalastakin on muistikuvia vaikka usein sanotaan että vasta 3v iästä voi muistoja muistaa.
Tarhassa oli aina turvallista, tuttua, mukavaa, ei se ole mikään helvetin esikartano.
Omat lapset laitoin tarhaan noin 1v9kk iässä ja oikein hyvä ikä aloittaa. Pidä vain hoitopäivät lyhyenä niin lapsi ei uuvu eikä saa liikaa ärsykkeitä.
Tuo talven yli hoitovapaan venyttäminen ei lapsen osalta muuta kyllä yhtään mitään, eli on aika sama alkaako tarha nyt vai sitten - eri asia on tietenkin sitten 9kk ikäisellä vauvalla, silloin on aika iso ero sillä alkaako lapsi hoidon 9kk iässä vai vaikkapa 1v3kk iässä.
Tiedän kyllä tuon tunteen jota tunnet, ja pahennat sitä lietsomalla ja ajattelemalla kauhuskenaariuoita jotka pahimmillaan lapsikin aistii. Homman pitää mennä niin että sinä päätät että nyt menen töihin ja lapsi hoitoon. Piste.
Sitten elät tyytyväisenä päätöksen kanssa, viet lapsen iloisin mielin hoitoon, olet ylpeä itsestäsi ja toteutat päätöstäsi parhaalla tavalla.
Näin se homma toimii eikä niin että jahkailee, pyörtää päätöksiä, lietsoo pelkoa.
Ylipäätään on ihan hyvä opettaa lapsille se malli että aikuinen käy töissä, tienaa elannon, lapsi on hoidossa. Ei kaikkien voi eikä pidä olla yhteiskunnan tuilla kotona löhnöttämässä kymmenen vuotta. Työllä se pitää itsensä elättää ja tämä malli on hyvä siirtää omiin lapsiinkin, sillä sossuelättiys kun tuppaa periytymään vahvasti.
Nyt vaan reippaasti lapsi hoitoon, kaikki menee hyvin kun PÄÄTÄT että kaikki menee hyvin ja pysyt päätöksessä ja lopetat jahkaamisen. Tämä on vain ja ainoastaan asennekysymys.
viestin rivien välistä kuultaa niiiiin läpi se että kyse ei ole mistään "voinko viedä lapseni päiväkotiin" jutusta vaan kyse on siitä että keksit kaikkia tekosyitä ja selityksiä sille että SINUN ei tarvitsisi aloittaa työnhakua.
Helpompaa on aina se tuttu, turvallinen ja vanha jossa ei tarvitse ponnistella ja nähdä vaivaa. Tällätavoin ei varmasti saa niitä töitä koskaan.
Eiköhän se työnhaku olisi nyt aika tärkeää tässä vaiheessa?
vähiten lapsiasi. Jos lapsen pitää mennä hoitoon,niin sitten pitää. Päivähoitojärjestelmä on kehitetty tätä varten. Lapsi pärjää siellä todennäköisesti ihan hyvin, jos pk on suht ok ja lapsi suht reipas.
Lapsen iän lisäksi merkittävää hyvinvoinnin kannalta ovat ryhmän koko, hoitopäivän pituus ja muu elämä; onko se rauhallista ja turvallista vai turvatonta ja hektistä?
Löytyy myöskin se Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen (Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland). Toisaalta, jos rahan takia on pakko mennä töihin, niin sitten on pakko. Sekin stressi perheessä, rahan takia, ei ole lapsille hyväksi.
voi olla helpompi aloittaa, ei osaa stressata ja jännitää vielä kuten isompi, meillä oli näin ja joillain muilla myös :)
Lapsesi vaikuttaa viihtyvän hyvin, eli päiväkoti taitaa olla hyvä.
Jos alan töitä vaikea saada, ehdotan, että haet niitä aktiivisesti, mutta vain niitä.
2 v kannattaa olla päiväkodissa pari kolme päivää viikossa lyhyitä päiviä silloinkin kun sinulla ei töitä- siksi, että jos sitten saat oman alan töitä täysiä päiviä, on hänellä jo tuttu ja turvallinen päiväkoti paikka valmiina, eikä hoitoajan lisääminen ole niin suuri muutos. Jos hän taas on välillä kuukausiakin pois, hänen täytyy aina uudestaan tutustua paikkaan ja ihmisiin. Aina aloittaa uudestaan- pienelle muutama kuukausi on pitkä aika.
Ajattele, että työnhakuvaihe on samalla hyvä tutustumisvaihe pienelle päiväkotiin.
Lapsellehan tulee automaattisesti lyhyet päivät, jos et saa töitä...