Lue keskustelun säännöt.
Miten pärjätä kolmen alle 2v lapsen kanssa yksin???
17.10.2012 |
Minulla on tällä hetkellä 1v 2kk ikäinen poika ja odotan kaksosia. Poika ehtii nippa nappa täyttää 1,5v, ellei kaksoset synny etuajassa...
Tilanne ei ole mitenkään suunniteltu. Esikoinen oli toivottu, joskin oli yllätys, että tulin heti ekasta "yrityksestä" raskaaksi. Alku meni hyvin esikoisen kanssa, isä oli osallistuva (on toki edelleen osallistuva, muttemme ole enää yhdessä) jne ja muutenkin kaikki vaikutti mielestäni olevan kunnossa tai sitten en vaan nähnyt mitään väsymykseltäni, koska esikoinen herätti tosi usein öisin ekan puol vuotta.
Uusi raskauteni oli meille molemmille yllätys (tottakai tiesimme raskauden olevan mahdollista ehkäisystä huolimatta) ja mies oli abortin kannalla kuultuaan raskaudestani ja antoi vaihtoehdoiksi joko ero tai abortti. Aborttia en pystynyt tekemään, joten mies lähti. En tajua, miten olen voinut rakastua tuollaiseen pelkuriin, ei hän kyllä siltä aiemmin vaikuttanut...
Poikaansa mies on ottanut luokseen ihan säännöllisesti eli poika on sillä viikolla yhden illan isällään, jolloin menee isälle viikonlopuksi ja kun taas ei mene isälle viikonlopuksi niin sillä viikolla poika on isällään yhden illan ja toisen kerran joko illan tai koko päivän.
En tiedä miten käy sitten, kun kaksoset syntyvät, että vieläkö mies ottaa poikaa luokseen ja miten tapaa kaksosia, jos on edes halukas. Olen kysellyt, että olisiko halukas tapaamaan myös kaksosia, niin mies ei juuri ole kommentoinut eikä häntä vaikuta kiinnostavan.
Kaipaisin kipeästi vinkkejä, että miten pärjään kolmen pienen kanssa yksin? Sukulaiset asuu kaukana, ystäviä minulla on täällä jonkin verran, mutta hekin ovat työelämässä, etteivät jatkuvasti pysty auttamaan.
Kommentit (43)
kyllä yksi vaihtoehto.
ap
Onko teidän kunnassanne puistotätitoimintaa? Se olisi myös ihan kätevä aamupäivisin viedä isompaa lasta sinne leikkimään. Meillä ainakin alkukankeuden jälkeen jäi lapsi sinne erittäinkin mielellään leikkimään. Ja se on sinäänsä mukavaa kun lapsen ei kuitenkaan tarvitse syödä ja nukkua vieraiden ihmisten kanssa vaan tuttu ja turvallinen vanhempi hakee kotiin syömään ja unille. Ja aluksi voi pitää ihan tunnin tai parin verran. Tämä on vain yksi monista vaihtoehdoista. :) Ilmeisesti jos yksin olet, niin rahallinen tilanne ei ole mikään kehuttava, joten uskoisin että maksullisten palveluiden hankkiminen on hankalaa. Tietysti onhan niitä palveluja varmaan edullisiakin. Toivotan kuitenkin tsemppiä! Kyllä se siitä lähtee! Itsellä ei ole kokemusta kaksosista, ja se tulee olemaan varmasti rankkaa. Minulla on kuitenkin lapset pienellä ikäerolla ja mies oli paljon töissä mutta kyllä siitä selvittiin! Kyllä te selviätte! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siellä tulisi olemaan todella ahdasta. Siskollani olisi isompi asunto, vaikka ahdasta sielläkin olisi, koska siskollani on 5lasta...
ap
Voisihan sen tuntua maitojunalta, mutta ihan hirveän vaikea tuo tilanne on. Itse en laittaisi puolitoistavuotiasta hoitoon, lähinnä siksi, etten usko sen tuovan apua. Sitten pitäisi ehtiä viemään lapsi hoitoon ja ainakin oma 2v poikani reagoi hoitoon laittoon itkuisilla illoilla ja öillä. Toisaalta ehkä se toisi pidemmällä tähtäimellä apuakin, kun nyt menee meilläkin illat ja yöt paremmin, kun hoidossa on oltu 3kk.
Itse miettisin tarkasti voisinko muuttaa jonkun auttajan luo. Saisi myös seuraa ja siivousapua, kauppatavaroita voisi tuoda joku muukin ja ehkä joskus voisi torkkua hetken kun toinen vahtii lapsia.
Tsemppiä! Itse odottelen nyt kolmatta, aiemmat lapset ovat kolmannen syntyesä 3v5kk ja 2v4kk. Yhden vauvan ja yksivuotiaan kanssa meni hyvin, mutta kaksi vauvaa on kyllä eriasia.
sitten poika joutuisi hoitoon, koska mies on töissä tai sitten poika olisi minun kanssani päivisin kun isänsä töissä. Tuo ei tosin siinä mielessä auttaisi, että päivisin minulla olisi kuitenkin ne kolme pientä ja kädet tuskin riittäisi...
ap
Älä noista välitä.
Mutta kyllä sä pärjäät. Otat tosiaan asian puheeksi siellä neuvolassa, kyselet millaista apua ja tukea voisit saada. Itse harkitsisin todella muuttamista sille paikkakunnalle jossa sukulaiset ovat.
Esikoisesi on toki aika pieni, mutta tuollaisessa tilanteessa todellakin ymmärrän lapsen hoitoon laittamisen!
Voisiko esikoinen muuten asua isän luona hieman pidempään aluksi? Vaikka ekan kuukauden?
Ja vaikka mies miten urputtaisi, niin lapset ovat hänenkin. Hän ON vastuussa tahtoi tai ei. Älä päästä sitä mulkeroa livistämään vastuutaan.
Joissain kunnissa tuo on valitettava tilanne, vaikka kodinhoitaja kuuluisi lapsiperheille ihan lakisääteisenä (maksullisena) palveluna.
Seurakunnasta saattaisit saada apua diakonilta, olisiko se mahdoton ajatus?
Lapsiperheille niitä ei riitä ja muutenkin lastenhoitoapua saa vain, jos on lastensuojelun asiakas.
ap
lastenhoitoon, kun olin sairas. Olisivat kyllä tehneet muutakin, mutta en tarvinnut. Tilanteesi on haastava, apua pitää saada, kun sitä saavat muutkin ihmiset.
ollut yksi lapsi liian vähän. Kävin tänään päivähoitotoimistossa ja jätin hakemuksen. Ensisijaisesti haluaisin pojan perhepäivähoitajalle, lupasivat ilmoitella jo parin viikon sisällä mihin hoitopaikkaan poikani pääsisi.
Tuo hoito olisi siinä mielessä hyvä, ainakin kun nyt vielä olen raskaana ja koko ajan olo alkaa olla tukalampi ja illalla välillä supistelee kipeästi, jos olen joutunut nostelemaan poikaa paljon.
ap
Jotta saisit edes jollain tapaa mielekkään hoitopaikan pojalle, ( läheltä, kivasta päiväkodista) sun pitäisi olla jo toiminut! Ei kunnalla ole mitään velvoitetta tehdä sun lapselle tilaa lähipäiväkodista, vaan ne voivat osoittaa sulle paikan monen kilometrin päästä.
Ja jotta se hoidon aloitus menisi hyvin, sun ehdottomasti pitäisi aloittaa se hoito asap. eikä niin, että vauvat syntyy ja sitten sä viet sen esikoisen hoitoon, koska siten se esikoinen todellakin yhdistää hoitoon viemisen vauvojen syntymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin heidän kanssaan olen keskustellut ja ovat sanoneet, että auttavat mahdollisuuksiensa mukaan.
ap
Äläkä välitä noista ilkeistä viesteistä :)
Tulet varmasti pärjäämään hyvin ja vieläpä paremmin, kun kuvioissa ei ole tuollaista raukkamaista miestä :) Voit etsiä lastenhoitajaa ja monet opiskelijat varmasti voivat viedä lasta pihalle leikkimään :) Apua saat varmasti.
Päiväkoti on toinen vaihtoehto kanssa, voit aina kysyä. Sitäpaitsi, kaupunki hommaa päiväkotipaikan sinulle nopeammin, kuin muille. Olet yh ja tilanteesi takia menet jonossa ohi. Tämä voi muita äitejä vituttaa, mutta antaa vituttaa.Eikö sinulla ole yhtään ketään lähellä, kuka voi autella sinua muutaman tunnin päivässä?
Ja paljon onnea kaksosista! :)
kotiin kunnon varaston kaikkea tarpeellista vaipoista, vessapapereista jne lähtien. Tekisin ruokaa valmiisiin annoksiin pakastimeen pitkäksi aikaa. Tai ostaisin leipää ja lihaa jne ainakin pakastimeen.
Helpotat omaa arkeasi kun pärjäät vaikka vain kerran viikossa kaupassa käynnillä aluksi. Kauppaan meno kolmen pienen kanssa kuulostaa tosi haasteelliselta yksin! Miten saat työnnettyä kolmea lasta rattaissa ja ostoskärryjä? Kannettua autoon lapset ja tavarat?
Kaverillani oli 3 alle 3-vuotiasta, kaikki ihan peräkkäin syntyneet siis. Meno oli aikamoista ja tarvitsi kyllä hoitoapua ainakin kerran viikossa päästäkseen tuulettumaan vähän. Vaikka siis mieskin oli kuvioissa. He pitivät täysin pelkistettyä sisustusta niin ettei ollut lapsien tuhottavana mitään. Myös siivous oli helppoa kun oli alakerrassa vain pelkät huonekalut esillä. Siis lasten omien lelujen lisäksi.
Ennakoimalla vaateostokset jo etukäteen jne voit myös helpottaa elämää. Mitä vähemmän pakollisia menoja koko porukalla niin sitä helpompi. Talvella kolmen pukeminen on jo oma hommansa varsinkin jos vauvat ei tykkää siitä ja esikoinen on uhmaiässä jne.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen isälle menoa kannattaa kuitenkin alkaa jo hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa miettiä, esimerkiksi sen hoitopaikan suhteen, koska voihan olla että kaksosraskaudessa tuleekin jotain komplikaatioita. Tai jos oletkin synnytyksen jälkeen pidempään huonossa kunnossa, esikoisella pitäisi olla paikka jossa voi olla.
Tiedän että 1,5-vuotias on pieni ja hoitopaikka-asia voi olla monella tapaa hankala saada järjestymään nyt esikoiselle (juuri se vienti/hakeminen, hoitoonmenon aiheuttamat muutokset, mustasukkaisuus, sopivan hoitopaikan löytyminen). Mutta jos sinulla on säästöjä ja olet laskeskellut että pystyt olemaan kotona siiheksi että kaksoset ovat vähintään kaksivuotiaita, muuttaisin suunnitelmia niin, että alentaisin sen oletetun hoitoonmenoiän kaksosille 1,5-vuoteen, ja käyttäisin niitä puoleksi vuodeksi varattuja rahoja nyt tässä alussa käytännön avun saamiseen. Sitten aikanaan, kun kaksoset on puolitoista, ehdit paremmin etsiä sopivaa hoitopaikkaa kaikille kolmelle lapselle, ja kaksosille on tukea toisistaan ja mahdollisesti esikoisesta myös.
On surullista että neuvolan kautta et ole saanut apua. Kysy heiltä kuitenkin, voisivatko suositelle jotain maksullisia palveluja tai auttaa sinua niiden etsimisessä omalta paikkakunnaltasi. Voi olla, että neuvolassa tietävät jotain palveluja, joita palstalaisille ei tule mieleen. Käytännön apuja olisi juuri esimerkiksi yksityiset siivouspalvelut ja lastenhoitopalvelut. Jos saisit lastenhoitajan palkattua teille kotiin, hän voisi hoitaa esikoista kotona ja auttaa kaksosten kanssa. Rankkaa tulee varmasti olemaan, mutta tuollaisesta voisi olla apua siihen kriittisimpään vaiheeseen, kun vauvat on pieniä. Tarvitset varmasti kaiken mahdollisen avun alkuun, kunhan rutiinit lähtevät rullaamaan, voi olla helpompaa jo pärjätä yksin.
Todennäköisesti saat kodinhoitajan tai perhetyöntekijän avuksi kun kaksoset ovat syntyneet. Ainakin minun sisareni sai samanlaisessa tilanteessa jokunen vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..viesti, että eukko on pamauttanaut itsensä salaa paskuksi. Kärsi nahoissas!
tulis raskaaksi.
Neuvolasta olen kysynyt apua/neuvoa, mutta sieltä on sanottu, ettei heillä ole antaa lastenhoitoapua, paitsi sitten jos olisimme lastensuojeluasiakkaita.
ap
..viesti, että eukko on pamauttanaut itsensä salaa paskuksi. Kärsi nahoissas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
törkeetä jättää vaimo tuossa tilanteessa! No vaikka nyt ei tunnu siltä niin pitkällä tähtäimellä hyvä asia.
Missä asut?
Älä välitä noiden idioottien kommenteista!
apuja, mutta älä ilmaise asiaa niin ettet kykene lapsiasi hoitamaan tai että olet liian väsynyt hoitaakseen heitä. Saattaa olla sossut aika äkkiä oven takana. Pyydä apuja/kaveria hoitamiseen, ainakin alkuun että näkee miten arki lähtee rullaamaan ja että toivut synnytyksestä. Sillä on joidenkin terkkareiden kohdalla merkitystä, miten asian ilmaiset neuvolassa.
Sinuna tekisin ruokia valmiiksi pakkaseen kun synnytys lähestyy. Sieltä on helppo lämmitellä itselle ja esikoiselle, koska liikoja ruoanlaittoaikoja sinulla ei tule olemaan. Osta vaikka sille esikolle kaupan purkkiruokiakin varalle kaappiin niin voit sieltä lämmittää tiukan paikan tullen annoksen. Koeta tehdä isommat siivoukset alta pois, jotta pärjäät pari viikkoa synnytyksen jälkeen pelkillä perusimuroinneilla yms. Teet vain ja ainoastaan sen mikä on pakollista itsesi ja lasten hyvinvoinnin eteen. Älä siis siivoile ylimääräisiä, tms. Nukut aina kun voit, pyydät apua niiltä ihmisiltä jotka pystyvät sinua auttamaan. Hommaa esikoiselle sellaisia leluja, joilla voi leikkiä/kiinnostuu leikkimään itsekseenkin. Noin pieni vielä tarvitsee paljon aikuisen läheisyyttä ja syliä, mutta on hyvä jos lapsi viihtyy pieniä aikoja itsekseenkin. Piirrettyjenkin katsominen on pienissä pätkissä ihan sallittua, se ei tee sinusta huonoa äitiä.
Voisiko joku läheinen sukulainen tulla vaikka muutamaksi päiväksi synnytyksen jälkeen auttelemaan? Se olisi hieno juttu, auttelisi päivällä ruokahommissa yms ja sinä voisit keskittyä toipumiseen ja lapsiin. Ja isä voisi ottaa ihan hyvin esikoista enemmän tai tulla auttelemaan sinua ensimmäisinä päivinä. Älä kuitenkaan pukkaa esikoista ns. alta pois isälleen kun vauvat syntyvät, sillä lapsi saattaa kokea jäävänsä ulkopuolelle kaikesta.
Tee kotiin itsellesi jotain rutiineja, jotka helpottavat arkea. Tavaroiden paikoilla on merkitystä.
Alussa kaikki voi tuntua sekavalta ja hankalalta mutta viikko viikolta asiat helpottuu. Muista antaa aikaa ja läheisyytta myös esikoiselle ettei koe jäävänsä kaiken ulkopuolelle. Ota häntä mukaan vauvanhoitoon niin paljon kuin mahdollista, jotta vauvoista tulee osa myös hänen arkeaan. Näin vältyt tod. näk. mustasukkaisuudelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asiansa esittää "väärin" neuvolassa niin onkohan sitten sossut kohta perässä.
Juuri tuota olen paljon miettinyt, että miten sitten jää enää aikaa esikoiselle, kun on kaksi vauvaa ja esikoinenkin kaipaa vielä paljon huomiota. Rytmi ja rutiini varmasti auttaa, kun sen vaan saa pidettyä.
Siskoni tai äitini saattaisi mahdollisesti päästä tulemaan aluksi luokseni kun kaksoset ovat syntyneet. Ja ystävien kanssa olen jonkin verran keskustellut, jotka ovat täällä lähempänä, niin ovat luvanneet auttaa, tosin heillä on oma elämänsäkin.
Mahdollisesti myös ex-anoppini saattaisi päästä ainakin joskus auttamaan. Ainakin aiemmin ollaan oltu tosi hyvissä väleissä ja sen vähän mitä nyt olen ollut ax-anoppiini yhteydessä eromme jälkeen niin olen saanut sen kuvan, että hän haluaisi tavata lapsenlapsiaan.
Eli en nyt ihan yksin ole, vaikka siltä välillä tuntuukin ja pelottaa oma pärjääminen kolmen pienen kanssa.
ap
apuja, mutta älä ilmaise asiaa niin ettet kykene lapsiasi hoitamaan tai että olet liian väsynyt hoitaakseen heitä. Saattaa olla sossut aika äkkiä oven takana. Pyydä apuja/kaveria hoitamiseen, ainakin alkuun että näkee miten arki lähtee rullaamaan ja että toivut synnytyksestä. Sillä on joidenkin terkkareiden kohdalla merkitystä, miten asian ilmaiset neuvolassa.
Sinuna tekisin ruokia valmiiksi pakkaseen kun synnytys lähestyy. Sieltä on helppo lämmitellä itselle ja esikoiselle, koska liikoja ruoanlaittoaikoja sinulla ei tule olemaan. Osta vaikka sille esikolle kaupan purkkiruokiakin varalle kaappiin niin voit sieltä lämmittää tiukan paikan tullen annoksen. Koeta tehdä isommat siivoukset alta pois, jotta pärjäät pari viikkoa synnytyksen jälkeen pelkillä perusimuroinneilla yms. Teet vain ja ainoastaan sen mikä on pakollista itsesi ja lasten hyvinvoinnin eteen. Älä siis siivoile ylimääräisiä, tms. Nukut aina kun voit, pyydät apua niiltä ihmisiltä jotka pystyvät sinua auttamaan. Hommaa esikoiselle sellaisia leluja, joilla voi leikkiä/kiinnostuu leikkimään itsekseenkin. Noin pieni vielä tarvitsee paljon aikuisen läheisyyttä ja syliä, mutta on hyvä jos lapsi viihtyy pieniä aikoja itsekseenkin. Piirrettyjenkin katsominen on pienissä pätkissä ihan sallittua, se ei tee sinusta huonoa äitiä.
Voisiko joku läheinen sukulainen tulla vaikka muutamaksi päiväksi synnytyksen jälkeen auttelemaan? Se olisi hieno juttu, auttelisi päivällä ruokahommissa yms ja sinä voisit keskittyä toipumiseen ja lapsiin. Ja isä voisi ottaa ihan hyvin esikoista enemmän tai tulla auttelemaan sinua ensimmäisinä päivinä. Älä kuitenkaan pukkaa esikoista ns. alta pois isälleen kun vauvat syntyvät, sillä lapsi saattaa kokea jäävänsä ulkopuolelle kaikesta.
Tee kotiin itsellesi jotain rutiineja, jotka helpottavat arkea. Tavaroiden paikoilla on merkitystä.
Alussa kaikki voi tuntua sekavalta ja hankalalta mutta viikko viikolta asiat helpottuu. Muista antaa aikaa ja läheisyytta myös esikoiselle ettei koe jäävänsä kaiken ulkopuolelle. Ota häntä mukaan vauvanhoitoon niin paljon kuin mahdollista, jotta vauvoista tulee osa myös hänen arkeaan. Näin vältyt tod. näk. mustasukkaisuudelta.
mies paljasti luonteensa nyt, vaikkei se tällä hetkellä siltä tunnu alkuunkaan.
ap
törkeetä jättää vaimo tuossa tilanteessa! No vaikka nyt ei tunnu siltä niin pitkällä tähtäimellä hyvä asia.
Missä asut?
Älä välitä noiden idioottien kommenteista!
Minulla on vakituinen työ, johon voin palata kun lapset ovat tarpeeksi isoja hoitoon eli aikaisintaan kun kaksoset ovat 2v.
Ei tarvitse hakea sossusta rahaa, kun on säästöjä sen verran, että taloudellisesti tulen pärjäämään hyvin.
ap
Lisää sossuelättejä veronmaksajien niskoille.
Esim kahtena päivänä viikossa.
Joissain kunnissa tosiaan on niin että tukitoimet riittää vaan lastensuojelun asiakkaille, en sitten tiedä olisiko se niin paha jos vapaaehtoisesti ilmoittautuis lastensuojeluun..
Isä vissiin saa isyysvspaota vaan jos olis kirjoilla luonasi? Olisikohan hän kiinnostunut vapaita pitämään jos saisi sitten olla edikoisen kanssa? Edellyttäis vissiin että kirjat siirretään sulle. Kaksoten kanssa se isyysvapaakin om jotenkin pidennetty?
tuntuu vielä todella pieneltä laitettavaksi hoitoon ja kokisiko poika sitten tulleensa hylätyksi ja että kaksoset ovat häntä tärkeämmät.
En mielelläni vapaaehtoisesti ilmottaudu lastensuojelun asiakkaaksi, olen kuullut monenlaisia ei niin kivoja tarinoita, kun muutamat tutut ovat esim. itse vapaaehtoisesti ilmottautuneet lastensuojelun asiakkaaksi saadakseen lastenhoitoapua ja sitten onkin alettu tentata vaikka mistä asioista ja syyllistää ja painostaa jne.
Jep, isyysvapaata saa vain, jos asuu samassa osoitteessa. En tiedä olisiko hän kiinnostunut noista vapaista, täytyy keskustella tässä jonain päivänä.
ap
Esim kahtena päivänä viikossa.
Joissain kunnissa tosiaan on niin että tukitoimet riittää vaan lastensuojelun asiakkaille, en sitten tiedä olisiko se niin paha jos vapaaehtoisesti ilmoittautuis lastensuojeluun..Isä vissiin saa isyysvspaota vaan jos olis kirjoilla luonasi? Olisikohan hän kiinnostunut vapaita pitämään jos saisi sitten olla edikoisen kanssa? Edellyttäis vissiin että kirjat siirretään sulle. Kaksoten kanssa se isyysvapaakin om jotenkin pidennetty?
Hänhän rupeaa juuri ottamaan enemmän ja enemmän kontaktia toisiin lapsiin, joten hoito voisi tehdä sosiaalisesti jopa hyvää. Me veimme oman lapsemme hoitoon 2,5-vuotiaana, mutta ryhmässä on myös jopa vupden ikäisiä joiden kanssa lapsemme tulee toimeen ja leikkii niin paljon kuin tuon ikäiset nyt leikkivät keskenään.
Kannattaa harkita hoitoon viemistä, en usko siitä olevan minkäänlaista haittaa esikoiselle.
kun kaksi vastasyntynyttä samaan aikaan ja yksi ennestään, mutta minä pärjäsin kollmen pienen lapsen yksinhuoltajana.
Lasten isä ei koskaan voinut ottaa lapsia luokseen eikä edes tavata, sillä hänellä ei ollut tapaamisoikeutta avioeron jälkeen. Ei kai olisi halunutkaan ainakaan vastuuta ottaa..Hän ei hoitanut koskaan avioliittomme aikanakaan lapsiamme.
Joka tapauksessa ollessani yh minun tilanteeni oli se, että ensimmäinen lapseni oli 3v 11kk sitten oli 2v 10kk
sekä vastasyntynyt vauva.
Kolmen lapsen kanssa yksin ilman isätapaamisia tai että isä olisi ottanut luokseen viikonloppuina, kuten yleensä ainakin joka toisena..
Odotin kolmatta lastani ottaessani avioeron, aborttia en missään tapauksessa miettinyt.
Koska kaksi olemassaolevaa lastani olivat pieniä, ja tarvitsin toimeentulon avioeron jälkeenkin, perustin oman yksityisen puistotätitoiminnan Helsinkiin. Puistotätinä sain hoidettua omat kaksi lastani siinä samalla ja sain toimeentulon meille.
Asuimme kerrostalon kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. kauppatavarat ja lapset oli kannettava kahdessa erässä sisään..
Ajokorttia ei ollut, joten ainoa keino päästä kulkemaan n.2km matkan per suunta, oli ostaa kaksostenvaunut, johon laitoin eron alkaessa nuorimman sekä 10 kk ikäisen hoitolapseni.
Isompi sisarus istui aluksi rattaissa, joita vedin yhdellä kädellä perässäni kun toisella työnsin omaa ja hoitolasta kaksostenvaunuissa. Neljä matkaa päivässä, koska ulkoilimme kaksi eri kertaa...
Kun vauva syntyi, olin kotona 2kk ajan. Vaikka oli talvi aloitin puistotätityöt ja otin 2kk ikäisen vauvan mukaani puistoon nukkumaan vaunuihin. Puistoon ei menty kovalla pakkasella tai purevalla tuulella. Jos jollakin äideistä oli etukäteen sovittua menoa enkä ollut puistossa, sai tuoda lastemme leikkikaveriksi meille, homma toimi hyvin puolin ja toisin.
Hoitolapsi joutui uuuten hoitopaikkaan, että saisin kuljetettua omat kolme lastani puistoon.
En tiedä miten en olisi pärjännyt...ap, väsynyt tietty olin, mutta sitten vaan nukuin aikaisin illasta ja satsasin kaikki aikani lapsiin. Minulle taas sopi että olen aina lasteni kanssa, otin aina heidät mukaani jos oli menoa. Olin ylpeä heistä, mukavia muksuja.
Kun lapseni alkoivat olla siinä iässä että pärjäävät esikoulussa ja päiväkodissa, lopetin puitotätihommat. Palasin työhöni varhaiskasvatuksen pariin, lasten hoitoa päiväkodissa. -Ja illat sekä viiikonloput lasten kanssa kotonakin...
Uskon ap sinunkin pärjäävän, kun otat sellaisen asenteen mieluimmin kuin kyselisit muilta kuinka mahdat sitten pärjätä. Teorian kauhukuvat ovat ap aivan eri juttu kuin käytäntö, jolloin kaksoset ovat oikeasti olemassa ja elämä menee vaan eteenpäin.
Vanhimman lapsen saat varmaan ns. virikehoitoon osan päivästä, ja tilanteen mukaan saat kokopäiväisesti, esim. lääkärin todistuksella.
Kun isompi sisarus on päivällä hoidossa, nukut samaan aikaaan vauvojen kanssa pari tuntia, ja kun vauvat nukkuvat enemmän kuin tuo pari tuntia, teet kotityöt, välillä vauvoja syötellen, pukien ja sylitellen.
Isomman kuljettaminen hoitoon joko autollasi tai vaunuilla,,,minä kuljetin kolme myös, ei siis mahdotonta vaikka raskasta.
Päivä on kuitenkin aika monta tuntia, kun iso sisarus on poissa kodista päivähoidossa.
Minua ei pelottaisi alkaa sama uudelleen, vaikka helppoa se ei todellakaan ollut. Rakkaus lapsiin saa jaksaman yllättävän paljon...on mielekkyyttä siihen mitä tekee.
Ap, minun tapauksessani lapset eivät jääneet kolmeen...jaksoin vielä uudessa avioliitossa uuden miehen kanssa synnyttää kolme vauvaa...
Neljännen lapseni syntyessä vanhin lapsista oli 7v ja sitten ne kaksi muuta..eli aika rulianssia oli kun neljä 7-vuotiasta. Sitten menikin 6,5v jolloin saimme kahden vuoden välein ns. iltatähdet.
Oli aivan upeata ap hoitaa viidettä syntynyttä vauvaa kun edellinen lapsi oli jo 6,5v ja muut isompia. Kuudennen vauvan syntyessä vanhin lapsista oli jo 17v.
Onni oli saada sellainen aviomies kuin minulla on nyt, muistelen niitä aikoja jolloin olin yh pienten lasten kanssa...On mitä verrata.
Toivon ap sinulle rauhallista mieltä ja mukavia hetkiä lapsen/lastesi parissa, sillä niitä on kuten tiedät, olosuhteet tietty saisi olla paremmat, mutta kun ei ole, niin minkäs tekee.