Lapset putkeen? Kannattiko?

Hei,

Me teimme kaksi lastamme nuorina 23 ja 25 vuotiaina kahden vuoden aikana.

Nyt ollessamme 41 ja 43 on lapsemme jo tulossa aikuis ikään eli 17 ja 15 vuotiaita. Minä lasken että kun nuorempikin tulee täysi ikäiseksi olen itse tuolloin 44 vuotta.

Itse ajattelen että tällöin voin aloittaa vaimoni kanssa kahdenkeskeisen elämän matkustellen ja mukavuuksien nauttimisen koska tällöin meillä on lainat maksettu ja kulut on kaikki maksettu pois.

T. Perheen isä

Putkesta pääsee suoraan terminaaliin, ikävää palella kenttäbussissa varsinkin talvella, kun niissä ei ole edes istumapaikkoja. Sääli ettei koskaan oikein etukäteen tiedä pääseekö lapset putkeen vai ei, Kreetalla Haniassa kukaan ei pääse putkeen, valitettavasti.

Pistin perjantaina ne sinne menemään. Ei oo vielä näkyny. Pitäisköhän huolestua?

Mutta kun tästä selviän, olen hyvin tyytyväinen.

onko siinä etujakin?

Meillä kaksi ekaa tuli parin vuoden välein ja nyt kolmannen kanssa sitten kova harkinta että uskaltaako jo. Nämä kaksi on ainakin niin parhaita kavereita ja elämä niiden kanssa jo nyt helppoa (tytöt vähän vajaa 2- ja 4-vee), että kannatti varmasti.

lapset ikäerolla 1 v 10 kk ja olen todella tyytyväinen!

ja koko ajan heistä on enemmän seuraa toisilleen. Kyllä kannatti, vaikka välillä on rankkaakin kun uhmaavat molemmat, mutta se on elämää se.

ensimmäisen 31v ja toisen 33v. Lapsilla 1v8kk ikäeroa. Suoraan sanoen ollut kyllä rankkaa varsinkin siihen asti kun nuorempi 3,5v. Nyt nuorempi 4,5v. ja alkaa helpottaa. Elämä on edelleen tappelua, mutta rakastavat nuo lapset toisiaankin ja 6kk on yhteisiä leikkejäkin löytynyt. Tyttö ja poika kun on niin junat ja prinsessat ei aina täsmää.

sanoisin että kannattaa. En ole mikään vauva-ihminen joten ensimmäiset 3 - 3,5 vuotta lapsiperhearjesta oli todella rankkaa ja välillä melkein sietämätöntä. Mutta se oli lopulta rajallinen ajanjakso elämässä ja nyt on aivan ihanaa olla kotiäitinä 3- ja 5-vuotiaiden puuhakkaiden lapsosten kanssa! Lapsista on toisilleen paljon iloa ja sisarukset ovat suorastaan hitsautuneet yhteen. Vaatteiden kierrätys (meillä molemmat tyttöjä) onnistuu kun ikäero on noin pieni - ovat vielä "muodikkaita" pienemmälläkin.



Vauva-aika ja pienlapsivaihe on varmasti helpompaa jos ikäero on isompi, mutta meille tämä ratkaisu oli kuitenkin parempi. Isompi urakka heti alkuunsa mutta nyt arki rullaa ja lapset kasvavat.



Jos joskus kolmas lapsi tulee niin se tulee vasta monen vuoden päästä. Yksi pari kerrallaan uunista ulos ;)

Kaksi poikaa, olivat pienenä kuin paita ja peppu. Harvoin kumpikaan erikseen toisen vanhemman kanssa taikka isovanhempien missään. Tuossa murrosiässä ei enää yhteistä ollutkaan, niin olivat luonteeltaan erilaiset. Kaverit ja harrastukset omia. Nyt täysikäisenä yrittävät pitää yhteyttä, eivät ole koskaan olleet pahasti riidoissa, mutta ei paljon yhteistä ole vieläkään.

Seuraavilla kahdella on ikäeroa neljä vuotta. Ovat kuin paita ja peppu vaikka kaverit ja harrastukset ovat eri alusta lähtien. Molemmat saaneet niin paljon enemmän yksilöllistä huomiota. Nyt toisen lähestyessä murrosikää alkaa selvä eriytyminen, mutta luulen, että pitävät enemmän yhtä kun isoveljet.

Toisen satsin kanssa elämä helpompaa ikäeron vuoksi. Toisaalta ensimmäisen satsin kanssa kaikki toiminta, lelut, välineet olivat saman kehitysvaiheen mukaan.

Viidessä vuodessa. Kannatti. 2 jo muuttaneet kotoa.elämä on ollut täyttä ja antoisaa

Ehdottomasti :)

Meillä lapset 1v 2kk ikäerolla (tosin ei ollut tarkoitus noin pienellä ikäerolla), mutta pojat ovat parhaita kavereita keskenään ja ikävoivät jos toinen on poissa (nyt 7- ja 6v.).

Ensimmäiset pari vuotta olivat tosi rankkoja, mutta nyt on helpottanut, enkä kadu että ovat noin pienellä ikäerolla. Ja tosiaan niin tuossa edellä mainittiin, että samat lelut kävivät ja isomman vaatteet sai suoraan käyttöön pienemmälle, kun kävivät isommalle pieniksi.

Kannatti.

Nyt vanhin täyttää jo 17, nopeasti on aika mennyt.