Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi vauvan mutta mokasi pahasti
27.10.2012 |
Itselläni ei ole mahdollisuutta sairauden takia pitää lasta ja miehestä ei näytäkkään olevan yksinhuoltajaksi. Vaihtoehdot tuntuvat olevan niin vähissä että adoptioon antaminen taitaa olla paras vaihtoehto. Mietityttää kovasti tuttavien, naapurien ja sukulaisten suhtautuminen adoptioon. Tuntuu että olisi samalla myös pakko muuttaa.
Kommentit (5)
Niinpä! Kuinka suostuinkin? Luotin kai mieheen ja siksi suostuin. En osannut aavistaa tulevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olethan ottanut yhteyttä, etkä vain tällä palstalla marise?
Toivottavasti pystyt ajattelemaan lapsen parasta, etkä vain omaa mainettasi. te olette lapsen maailmaan tuottaneet ja vastuussa hänen hyvinvoinnistaan, jos tuntuu että adoptio olis paikallaan tehkää se, tai vaatikaa muuta apua että tilanne saadaan kuntoon.
Lapsi on vielä vatsassa. Sen jo tiedän että voi antaa suoraan sairaalasta pois. Toivottavasti adoptioperhe ei ole sinunkaltainen. Näihin asioihin liittyy aina monia eri puolia ja kyllä yhteiskunnan asenteet vaikuttavat ihmiseen. Sairauteni on niin vakava että tukitoimet eivät olisi riittäviä. Isän oli tarkoitus jäädä kotiin lasta hoitamaan kunnes olisi päivähoitoikäinen. Tokihan minä en voi yksin päättää adoptiosta, siihen tarvitaan isänkin suostumus.
Etkö voisi muuttaa pois siksi kun lapsi syntyy? Synnyttäisit sen muualla ja palaisit sitten takaisin.
Kuinka kauan sä oot miehen tuntenut? Miksi yleensä rupesit miehelle lasta väsäämään?