Tunnusta: teitkö lapsen vain päästäksesi pois ikävästä työpaikasta?
Kommentit (14)
Olen neljä kertaa jäänyt äitiysvapaalle saman työnantajan palveluksesta, ja joka kerta olen siis palannut takaisin. Aluksi viihdyn hyvin, mutta sitten taas kyllästyn.
Nyt meille ei enää ole lapsia toiveissa, joten miten jaksan olla töissä eläkeikään asti? Pitää varmaan ainakin vaihtaa työpaikkaa, tai jotain.
äitiysloma tuli kyllä todella hyvään saumaan.
Toisen lapsen kohdalla ei edes ollut työpaikkaa mistä jäädä pois.
Eiköhän työpaikkaa voi vaihtaa muutenkin.
Itsekin yritin, muttei onnistunut.
Vois sanoa, että pomon vittumaisuus (ja halu päästä pois työpaikasta) vaikuttivat siihen kuinka aikaisin aloin esikoista odottaa. Eli tarkoitus oli alkaa yrittää lasta vasta vuoden-parin päästä, mutta aloitettiinki jo aiemmin. Työtilanne alallani on tosi huono ja eipä ollut varaa irtisanoutua. Joten "tein" kaksi lasta putkeen ja työhön palatessani oli onneksi yt:t ja pääsin eroon siitä paskapaikasta. Nyt opiskelen uutta ammattia :)
Ehkä jollain sairaanhoitajalla on vara valita, mutta ei kaikilla...
Itselläni on vakituinen työpaikka, ihan hyvä palkka, siisti ja helpohko sisätyö. Miinuspuoliakin silti löytyy.
Työpaikan vaihto ei tosin välttämättä parantaisi tilannetta lainkaan, vaan voisi jopa huonontaa. Työpaikkavaihtoehtoja on myös rajatusti Suomessa, kun täällä on pienet markkinat ja vähän työnantajia. Ulkomaille en oikein voi lähteä, kun miehen työ, lasten koulut, suku ja ystävät ovat täällä.
Äitiysvapaa on siis täten aina ollut mukavaa taukoa työelämästä. Mutta jatkossa pitää keksiä jotain muuta.
Eiköhän työpaikkaa voi vaihtaa muutenkin.
Olen neljä kertaa jäänyt äitiysvapaalle saman työnantajan palveluksesta, ja joka kerta olen siis palannut takaisin. Aluksi viihdyn hyvin, mutta sitten taas kyllästyn. Nyt meille ei enää ole lapsia toiveissa, joten miten jaksan olla töissä eläkeikään asti? Pitää varmaan ainakin vaihtaa työpaikkaa, tai jotain.
Kasva vaikka aikuiseksi. Ei kuullosta kovin aikuiselta tuollainen toiminta ja ajatusmaailma
Ajatuksena houkutteleva mutta hieman lyhytnäköinen... Vauvalomalla voisin olla vaikka aina, mutta suurperhettä en halua.
Mutta se helpotti päätöksen sinetöimistä.
Olen tehnyt lapsia pelkästään rakkaudesta. Toisekseen, en ole kokenut mitään työpaikkaa ikäväksi. Toki jokaisella työpaikalla on ikäviä ihmisiä mutta ei niistä tarvitse välittää, olen ollut oma itseni aina ja tehnyt hommani omalla tavallani ja viihtynyt.
raskaus tuli huonoon saumaan eli juuri kun olisit saanut lisää työtä eli jatkoja niin vaihdoin sitten lastenhoitoon:) Elämä ei mene aina käsikirjoituksen mukaan.
lapsen pitämiseen se vaikutti.
Opiskelin 40h viikossa ja tein 30-40h töitä siihen päälle, + kodin hoito ja sosiaalisen elämän ylläpito. En vain jaksanut kaikkea.
Sain tietää raskaudesta ja päätin pitää lapsen, ehkä osittain taka-ajatuksena että vihdoinkin saan levätä syyllä. Mutta syy ei pelkästään lapsen pitämiseen ollut väsymykseni, mutta kyllä varmasti osittain vaikutti. Raskauden ollessa rv 20 lopetin työt hyvällä omatunnolla ja jatkoin vain opiskeluita ja ehdin taas ylläpitämään sosiaalista elämääni.
Eli voisinko vastata että osittain.
että paluuta entiseen ei enää ollut. Nyt opiskelen vanhoilla päivilläni enkä enää tiedä mitä haluaisin tehdä. Tietysti vaihtoehtoja on enemmän ja olen opintovapaalla siitä alkuperäisestä hommastani vieläkin...