Lue keskustelun säännöt.
Elämä muuttuu
05.10.2012 |
ennen oli hyväpalkkainen työ, golfia, palavereja, lomat etelässä ja hiihtokeskuksissa.
Nyt työttömänä puoli vuotta, en millään saa uutta työpaikkaa, ikää 49v.Lapsella kalliit harrastukset,
surettaa lapsen puolesta elintason lasku, mies töissä, mutta viettää unettomia öitä.Pelkään ja häpeän tavata entisiä työtoveitani ja välttelen ja pyrin pääsemään eroon heistä.Syrjäydyn ja masennus ja plekään tulevaisuutta.Mihin meidän elämä ja onni katosi.Istun päivät yksin kotona en tapaa juuri ketään.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut työttömänä 3 ja puoli vuotta (toki olen opiskellut aikani kuluksi). Tänään sain (taas kerran) kuulla etten päässyt jatkoon eräässä rekrytointiprosessissa. Turhauttaa ja masentaa. Ikää on jo 46 v. Istun myös päivät yksin kotona enkä viitsi enää edes yrittää keksiä mitään tekemistä.