Mitä ajattelette lapsettomasta naisesta, joka haluaa sterilisaation?

Joakinen tekee kuten haluaa, ei kaikki halua lapsia!



t.kolmen äiti

Ei siinä mitään että joku ei tahdo lapsia, mutta nykyään kun monet hankkivat esikoisensakin vasta 40+ iässä, niin eihän kolmikymppisenä voi vielä tietää mitä elämässä tapahtuu ja ehkä mieli muuttuu. Mutta omapahan on päätöksensä, eihän se minulle kuulu.

Se on hänen valintansa, eikä vaikuta minun tai muiden ihmisten elämään mitenkään. Voihan se tietysti ehkä jossain vaiheessa kaduttaakin. Itse en tekisi sterilisaatiota minkään ikäisenä, ellei olisi kysymys elämästä ja kuolemasta.

mutta sitten ottaa päähän, kun vingutaan sterilisaation purkuun, kun mieli onkin muuttunut / kumppani vaihtunut. Näitäkin on nähty...

Kunnioitan hänen päätöstään. Hän ei halua lapsia, miksi niitä sitten

hankkisi? Maailmassa on ihan tarpeeksi ei-toivottuja lapsia.

niin sterilisaatio hyvä keksintö, ettei tule vahinkotapauksia. Mutta mieli voi myös muuttua

se on hyvä jos nainen itse tiedostaa, että ei ole ehkä kykenevä äidiksi tai ei muutenkaa halua lapsia. joissakin tapauksissa olisi jopa pakkosterilisaatio hyvä, kun ajattelee näitä huume- ja muita epäsosiaalisia äitejä. Jospa huostaanototkin vähenis.

Vierailija:

Kyseisellä naisella on mies ja hänelle parisuhde on tosi tärkeä asia. Lapsia he eivät kaipaa ja ovat noin 3-kymppisiä.

Onko sinusta jotenkin outoa, että jotkut haluavat elää elämäänsä ilman lapsia ja sinetöivät päätöksen poistamalla lastensaannin mahdollisuuden?

kohdunvuokrausta tai muuta sellaista!

Purkuja haluavat ne, jotka kaipaavat " iltatähteä" tmv.

kannalta se on tosi hyvä juttu. :)

jo 50-90 vuotta) ja heistä kukaan ei kadu valintaansa. :)

Taustalla voi tietty olla esim. joitakin lääketieteellisiä syitä, joista ulkopuoliset eivät koskaan saa tietää.



Hieman aiheen vierestä: Oma siskoni on lapseton, enkä tiedä, onko hän sitä vapaaehtoisesti vai tahtomattaan, sillä aikanaan hän antoi asiasta hieman ristiriitaisia lausuntoja. En ole penkonut asiaa sen kummemmin, minusta se on ihan yksityisasia.

Eipä tarvitse ehkäisystä huolehtia. Ja jokaisella lapsella lienee oikeus syntyä oikeasti haluttuna.



Sitten ajattelen, että onpa kypsymätön tyyppi, jos alkaa niinä viimeisinä mahdollisina lapsentekovuosina itkemään ratkaisunsa perään. Pitäisi ihmisen olla kolmekymppisenä jo niin kypsä, että tietää halunsa ja ratkaisunsa peruuttamattomuuden.

Kaikille ei sellainen elämä sovi. Minulle ei ainakaan, parasta perhe-elämää on elämä mieheni kanssa. :)

Kun noita abortti keskusteluja lueskelee, niin ihan vastuulliseltahan tuo toiminta tuntuu. Jos on varma ettei lasta halua niin silloinhan saa varman ehkäisyn eikä tarvi turvautua aborttiin pillereiden tai kierkan petettyä.



Erihomma sitten kuka jo kolmekymppisenä voi varmasti sanoa ettei lasta halua. Mutta tunnen kyllä kaksi naista jotka ovat ikänsä tienneet etteivät lasta halua ja sitä rataa on elämänsä menneet (nyt ikää 45 ja 50v). Heille tuo olisi varmaan ollut helpotus.

Joku 35+ olis sopiva vaihe. Itse lapsettomuuspäätös on jokaisen oma asia, mutta en alle kolmevitosena tekisi sitä.