Äidit; siirrättekö kasvatus/kuritusvastuuta miehillenne?

Minulla kokemusta äidistä joka aina uhkaili uhmaikäisiään, että odotas kun isä tulee kotiin saatte selkää kun olette niin ilkeitä.

Eli siis riehuttiin sisaren kanssa, eikä toteltu äitiä, ja selkään saatiin ei nyt ihan joka päivä.

Omaa äitiämme kutsuttiin myöhemmin lampaaksi.

Olen aina ihaillut vahvoja naisia sen jälkeen kun tämän tiedostin, ja minusta vahva äiti kyllä itse kurittaa lapsensa. Jos ennen annettiin selkääkin niin olisi sen itse antanut.

Nainen olen itsekin, lapseton, mutta sanomattakin lienee selvää, että naisenmalli on ollut ihan hukassa ja olen vain miehistä hakenut turvaa.



Koska on ollut heikko äiti joka on kartellut vastuuta, myös positiivista lapsen rohkaisua, minustakin on tullut ylireagoia joka panikoi joka asiaa.

Itse toivon, että jos joskus lapsia osaisin käydä asiat verbaalisesti lapsen kanssa läpi, mutta olen epävarma omasta auktoriteetistani. Koirat kyllä tottelee sitä, omalla äidilläni ei juurikaan edes koira vielä nykyäänkään, vaikka onkin sille jo ystävällinen.