Halveksiva mies.

Mieheni on aina ollut unelmakumppani. Meillä on ollut aina hyvä suhde. Nyt alan huomata kuitenkin ikäviä piirteitä.



Etsin usein avaimiani ja mies sanoo hyvin paheksuvasti, että on se kumma kun en opi pitämään avaimia aina samassa paikassa. Hän tuntuu oikein kylpevän erinomaisuudessa kun saa ylimielisesti huomauttaa että tavarat löytyy jos ne pitää aina paikoillaan. Ihan kuin en tietäisi. Minulla vain on huoleton tyyli nakata tavara kädestäni välillä tyhmään paikkaan.



Tänään kun minun piti laittaa valkoiset housuni anoppilaan, mies taas nälvi kun meikkivoidepurkkini kansi putosi lattialle ja siitä roiskui voidetta housuille ja ympäri vessaa. Hän neuvoi taas kuinka minun pitäisi vähitellen tajuta olla huolellinen sen korkin kanssa, koska tämä ei ole ensimmäinen kerta.



Eilen illalla valittelin kipeitä jalkojani ja mies sanoi että voi kyllä hieroa. Sanoi hierovansa hartioitani eikä muuta hiero. Sanoin, ettei hartiani ole kipeät eli niitä ei tarvitse hieroa, mutta jalkoja särkee. Niitä kuulemma ei sitten voinut hieroa. Minusta tuo on aika tahallista ilkeyttä.



Meillä ei koskaan mökötetä, mutta nyt alkaa hiertää, kun mies käyttäytyy noin kasvavassa määrin. Tekisi mieli osoittaa mieltä.