Joko olen kuolemassa alkoholismiin näillä oireilla? Oon juonu lapseni kuolemasta lähtien,

Pillerikuolema ois vielä ollut "helppo",mutta senkin pilasin kun menin avautumaan lääkärille itsetuhoisuudesta, en saa enää kerralla riittävästi rauhoittavia.

Haet sen minkä saat ja keräät säästöön, kunnes annosta on riittävästi. Todenäköisesti riittävän määrän hankkimiseen ei siltikään kulu yhtä pitkään kuin kuoleman hankkimiseen pelkällä viinanjuonnilla.

Oletko käynyt kampaajalla?

Kampaajalla? Kysytkö tosiaan vakavasti masentuneelta ihmiseltä, onko se käynyt kampaajalla?

Muistan, kun itse masentuneena sain hädin tuskin vaatteita päälle. Makasin sängyssä päivästä toiseen yöpaidassa. Lääkäriin menin niissä vaatteissa, jotka ensimmäisenä kaapista sattuivat käteen. Hiukset kampaamatta, ei todellakaan meikkiä ja itse asiassa litimärkänä, kun sattui satamaan vettä enkä ollut jaksanut katsoa sääennustuksia, että olisin varautunut sateeseen millään tavalla.

Kampaajalla? "Piristyhän nyt, käy vaikka lenkillä" -tyyppinen ohje itsemurhaa tosissaan suunnittelevalle osoittaa sen, miten pihalla ihmiset ovat sairaudesta nimeltä masennus. Aivokemia ei ole kohdallaan, siitä siinä on kyse. Tällaiset kommentit ovat aivan samaa tasoa kuin kätilön kommentti perseestään repeävälle synnyttäjälle, että mitä sinä aikuinen siinä uliset, tämä on ihan luonnollinen tapahtuma.

Otan osaa suruusi.



Kai tiedät, että lapsesi on sinua odottamassa onnellisessa Taivaassa, jonne sinäkin pääset jos vain haluat. Sanoit tahtovasi lapsesi luo, joten kai varmistat pääsysi oikeaan paikkaan, jossa jokainen suru ja ahdistus pyyhitään pois kokonaan ja pysyvästi :)!

Tämä ei ole vitsi, eikä mielikuvitusta. Älä siis ota riskiä, että menetkin jonnekin muualle.



Vaikka tahdotkin kuolla, ja vaikka sinulla on oikeus juomiseen ja omiin tapoihin käsitellä surua, niin hoida tämä asia kuntoon! Lupaan, ettet kadu. Sillä hetkellä kun sielusi tästä maasta lähtee, et koe enää surun häivää, kun teet päätöksen. Se saattaa jopa johtaa siihen, että aikasi tässä maailmassa ei päätykään niin kurjasti. Tee se, pyydän. Itsesi vuoksi, jotta saat tavata lapsesi jälleen.



Toimin itse päihde- ja mielenterveysalalla, ja vaikka ammattiin ei ensisijaisesti kuulukaan uskonnontuputus, niin se on ainoa tie ja sinulle anonyymina voin sen täällä jakaa, vaikka luultavasti oletkin jo monesti kuullut.



"-- hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. -- Uudeksi minä teen kaiken--"

Ei se lapsi sinne mitään alkkisäitiä odota! Ryhdistäydy ja mene lääkäriin.

Ei se lapsi sinne mitään alkkisäitiä odota! Ryhdistäydy ja mene lääkäriin.

vai miksi ihmeessä dokaat?



Lopeta se dokaaminen sun sisukset ei sitä enää kestä.



Miksi pilata oma elämänsä viinalla. Et saa menettämääsi lasta takaisin vaikka joisit kaikki viinat maailmasta.



Hae elämääsi uutta sisältöä.



Osanotto menetyksestä. Jos olisit elänyt toisin niin lapsen menetyksen jälkeen olisit ehtinyt tehdä lisää lapsia ei toki korvaamaan menettettyä mutta tuomaan uutta sisältöä elämääsi.



Et saa sympatiaa.

Aikaa siihen menee vuosikymmeniä, mutta niiden varrella saat kärsiä rutkasti fyysisiä vaivoja. Nämä on vasta alkua, eikä mitään sen vakavampaa. Odotetaan vielä 30v, ehkä sitten?



Järkevämpää olisi kunnioittaa lapsesi muistoa selvänä, jatka elämääsi ja tee jotain järkevää. Olen äärimmäisen pahoillani menetyksestäsi, mutta lapsesi olisi surullinen nähdessäsi sinut nyt.



Tee kaikkesi saadaksesi apua.

Oletko ollut terpiassa? Oletko hakeutunut ihmisten ilmoille?

Ottaisit suoraan hengen itseltäsi, tuo hidas itsemurha on läheisillesi tosi pahaa katseltavaa. Ja joudut itsekin kärsimään turhaan.



Sulla on vatsakalvontulehdus, ja todennäköisesti maksasi on kärsinyt, samoin munuaiset. Tasapainon menetys johtuu hermojen ja aivokemian häiriöistä.



Jos et halua lopettaa, ei sille kukaan mahda mitään. Tuo on vain kovin ikävä tapa kuolla. Jos haluat lopettaa, ota viipymättä yhteys A-klinikalle. Voit vielä toipua, kuntoutua ja olla jonain päivänä terve ja onnellinen. Näin kävi minulle, ja olin samassa kunnossa kuin sinä.

10 vuotta on liian pitkä aika surra. Olisit voinut sinä aikana löytää uuden elämän, jos et olisi antanut itsesi vajota itsesääliin.

tunto ja lasket allesi. Olen saanut läheltä seurata alkoholilla itsensä tappanutta henkilöä. Kuoli 52 v ja 10 v joi tosi reippaasti, loppu oli ihan itsemurhaa.

vaikka pahoin pelkäänkin, että pitkään vielä täällä kärsit ennen kuolemaa.



Eikö olisi mitään, mikä _voisi ehkä_ kiinnostaa?

on niin iso määrä että maksasi voi olla jo huonossa hapessa, samoin alkoholi on voinut tehdä neurologisia tuhoja. Mutta tämä on TOSI yksilöllistä, on ihmisiä jotka juo samaan tapaan ja saavat maksakirroosin ja/tai ihan käytöksestä havaittavia aivovaurioita, ja toisaalta on yhtä kovia ja kovempiakin ryyppymiehiä ja -naisia jotka porskuttavat varsin terveenä vanhuuteen elintavoistaan huolimatta. Äitini veli oli näitä viimemainittuja, eli 81-vuotiaaksi tervenä kuin pukki vaikka pullo kossua upposi joka päivä noin nelikymppisestä asti jolloin jäi työttömäksi.



Nuo sun oireet voivat johtua vakavista syistä tai sitten ei. Voihan olla että vatsavaiva on pelkkää vatsalaukun oireiluakin, tai sitten pahempaa. Selkäkipu ei todennäköisesti liity alkoholiin suoraan. Tasapaino-oirekin on sellainen että voi liittyä alkoon, tai sitten ei. Terveystarkastukseen kannattaisi mennä, mutta jos kerran olet tekemässä alkoholilla hidasta itsemurhaa, niin tuskinpa sitten menet kuitenkaan...

Särkylääkkeitä kannattaa ottaa, mut ei ibuprofenia, vaan parasetamolia. Jos sulle tulee vatsa haava ibuprofenistä joudut sairaalaa, ja tulee liian pitkä tauko juomiselle.



Parasetamoli voi nopeuttaa maksan tuohoutumista alkoholin kanssa.



Ikävän tavan olet silti valinnut.

terapiat on käyty, psykoottistasoista masennustani hoidettu kaikin mahdollisin keinoin, pillereistä sähköshokkeihin.



Viina ainoa joka hetkeksi turruttaut tuskaa,nykyään sekin vaikeaa kun toleranssi kasvanut niin että pitäis vetää sellaset määrät etten vaan saa enää alas.



Pillerikuolema ois vielä ollut "helppo",mutta senkin pilasin kun menin avautumaan lääkärille itsetuhoisuudesta, en saa enää kerralla riittävästi rauhoittavia. Hukuttauminen, hirttäytyminne jne pelottaa liikaa.



Lapseni kuoli tapaturmaisesti, en ollut itse paikalla mutta syytän itseäni siitä että luotin epäluotettavaksi osoittautuneeseen lapsenvahtiin.



ap

ja siks juo! Pimeys vain tulee, etkä ketään tule näkemään. Ole nyt järkevä, hyvänenaika!

Olet pannut ne kärsimään käytökselläsi niin, etteivät enää jaksa. Ei tuollainen käytös tuo lastasi takaisin, eikä myöskään tapa sinua. Kuolema ei ollut sinun eikä läheisiessi vika!



Palaa takaisin elämään ja rupea välittämään jostain lapsesta. Aikuisystäviä tarvitaan syrjäytyneille lapsille ja nuorille. Anna itsestäsi jotain, niin saat itsellesi jotain uutta syytä elää.



Missä päin asut? Minkäaikäinen olet?

Et kai nyt sentään usko kuoleman jälkeiseen elämään ja siks juo! Pimeys vain tulee, etkä ketään tule näkemään. Ole nyt järkevä, hyvänenaika!

itsekin josksu yritin itsemurhaa ja puhuin tuontapaisia, mutta tosiasiassa en uskonut niihin vaan toive oli nimenomaan se että tuska ja ahdistus loppuisi, että tulisi vain se olemattomuus. Olematon kun ei voi tuntea tuskaakaan.

kuolemanjälkeiseen elämään, lapsesi on mennyt taivaaseen ja sinä tuota menoa olet menossa helvettiin. Vielä ei ole myöhäistä tehdä parannus.

ole enää mitään annettavaa yhtään kenellekään, vähiten itselleni. ap