Lue keskustelun säännöt.
Alle 2-vuotiaan älytön uhma
24.10.2012 |
Apua! Kiltti poikani on käynyt aivan mahdottomaksi. Hän ei suostu esim. klo 7-12 välillä käymään kertaakaan potalla, vaihtamaan vaippaa, pukemaan päivävaatteita ulkovaatteista puhumattakaan, laittamaan lelujaan paikalleen. Olen pitänyt päiväruoan saamisen ehtona päivävaatteiden pukemista, mutta sekään ei tehoa. Olen poistanut kaikki etuudet kuten maissinaksut ja herkut, en leiki hänen kanssaan jos on tuollainen, kokeillut jäähyjä omassa sängyssä, uloslähtemistä hetkeksi yksin, ulosviemistä ilman vaatteita, mutta ei. Hän mesoaa kurkku suorana ja aivan väkisin eli pakkopukemalla tms. pitäisi kaikki tehdä. En käsitä mitä voin tehdä. Hyvä on aina aiemmin tehonnut, nyt ei oikeasti mikään. Ei lahjonta, ei kiristys, ei mikään. Olemme ilmeisesti kaikki päivät sisällä yövaatteissa potalla käymättä? Hän käyttäytyy vastaavasti myös ainakin toiselle isoäideistä, toiselle ei. Isäänsäkin uhmaa. Luojalla kiitos, ettei ole tarvetta hoitoon menemiselle.
Kommentit (32)
Suosittelisin että et anna vaihtoehtoja. Kun on pukemisen aika, se tehdään hyvällä tai pahalla (joka on siis huutaen väkisin, tarkotan että lapsi huutaa ja äiti tekee).
Noin pieni ei vielä ole valmis valitsemaan miten päivä etenee. Joten kun on aika tehdä jotain niin se tehdään.
Mutta jaksamista vanhemmille ennen kaikkea ja pitkää pinnaa. Se aika on loppujen lopuks lyhyt vaikka ei siltä tunnukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Antaa pojan sitten päättää.
tappelun arvoisia, tai olet pian loputtomassa pakottamisen ja rangaistusten suossa. Eli jos olette kotona, miksi pitäisi pukea "päivävaatteet"? Tuo pottakieltäytymine on tuohon ikään typillistä ja siinä pitäisi olla erityisen varovainen, ei pakottamista! Älä tee olemisestanne valtataistelua vaan mukavaa olemista. Ennakoi tulevia tilanteita, esim pukemista, kertomalla mitä tapahtuu kohta ja miksi. Käytä huumoria. Voi huokaus sun kanssa.
Tuo pottakieltäytymine on tuohon ikään typillistä ja siinä pitäisi olla erityisen varovainen, ei pakottamista!
Missä ilo? Missä leikkisyys? Missä lapsen ymmärtäminen? Voisitko hakea apua lapsen kanssa olemiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatteet pukee äiti, jos lapsi ei halua tai jaksa pukea. Ei lapsen kanssa tarvitse asennoitua taisteluasemiin, sehän vie koko ilon vanhemmuudesta.
Tuo pottakieltäytymine on tuohon ikään typillistä ja siinä pitäisi olla erityisen varovainen, ei pakottamista!
Ei oo todellista... Et varmaan halua traummaatista lasta kasvattaa? Pottaongelmat ovat sitten suoraan sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkopukeminen tehosi tällä kertaa. Se olikin ainoa, mitä en ollut kokeillut tosissani koska olen viimeisilläni raskaana, enkä ole halunnut potkuja mahaan. Nyt poika suorastaan antautui, lauhtui ja pyysi sen jälkeen kymmeniä suukkoja
Lapsi olisi aivan ymmällä, mitä sinä touhuat. Siitä hänelle tulee turvaton olo. Ja huutaa ja oireilee sitä.
Ei noin pientä laiteta yksin ulos! Aivan vastuutonta! Hän kokee sen hylkäämisenä tietysti. Ja sinäkö kuikit ikkunasta kun siellä huutaa yksin?
Sänky ei ole rangaistuspaikka vaan levon ja rauhan paikka. Jos laitat lapsen jäähylle sänkyyn, vaikeutat vain tulevaisuuden nukkumisyrityksiä. Sänky pitäisi olla täynnä turvallisia mielikuvia! Äidin laulua, silittelyä, lepoa. Hui että kun nyt teet siitä vauhdilla rangaistuspaikan!
Ei noin. RAUHOITU itse! Relaa vähän ja huomaat että niin tekee lapsikin. Oletko kyllästynyt olemaan kotona, kaoottisuuteen, siiheen että kaikki jää aina kesken... Jne.
Mutta sellaista se PIKKUlapsiperheen elämä vain on.
Toki ulos mennään. Mutta juttele silloin rauhallisesti lapselle, pukiessasi, kerro mitä puetaan, ensin paita, sukat, jne..
etsi omat vaatteesi valmiiksi myös esiin, näytä että äitiäkin paleltaa jollei pue jne. Tee asioista hauskoja, ole leppoisa. Kaatuuko maailma jos oukemiseen menee 5min sijasta 10min . Mieti mikä tilanteissa mättää, oikeasti? Sun oma hosuminen, veikkaan.
Anna lapselle aikaa siten, että sanot ennelta mitä seuraavaksi tapahtuu. Sanot, kohta mennään ulos. Katsotaan oravia jne. Mitä nyt oikeasti on totta ja tulee teille tapahtumaan.
Älä verrtaa muihin. Voi olla, että lapsen ja sun sisäinen rytmi eli tempperamentti ovat keskenään erilaiset. Esim. Inko lapsi hitaampi kuin sä? Voi tarvita aikaa siirtymisiin, leikistä luopumiseen kesken jne.
Hyvä rangaistus ei ole tuokaan , ettet enää leiki lapsesi kanssa. Miksi rangaistuksia noin pienelle ylipäänsä? Oikea sana olisi OHJAMINEN. Ja sen edellä sana LEMPEÄ. Joku lapsi on tietysti jukuripäisempi kuin toinenkaikwssa kiltti. Mutta lapsen on nyt saatava harjoitella omaakin tahtoa. Älä jyrää häntä.
Ja tietysti asiat tehdään. Jos menette ulos, niin menette. Mutta älä tee siitä arvovaltakysymystä tai tahtojen taistelua. Sinä päätät, toki. Mutta anna lapsen silti päivän mittaan itsekin ehtiä päättä, milloin puuhailee mitäkin, tarkoitan, ethän ohjelmoi joka sekuntia. Anna lapsen istua kirja kädessä, syödä hiljakseen itse tutkien rusinoita ja muuta sormiruokaa. Omassa rauhassaan.
Esim. Ulos mennessä käytä älyn keinoja, ei voimakeinoja - ole yksi askel lapsen edellä. Houkuttele, puhu. Lapsi ymmärtää yllättävän paljon! Ihmettele, ettei lapsi haluaisi ulos. Meillä aina ovat 4 lasta halunneet. Vietkö lasta ulos liian väsyneenä, liian lähellä päiväuniaikaa tms. Valitse sopivin hetki kaikelle uudelle. Ei väsyneenä, nälkäisenä jne. Toimiiko teillä suht sama rutiini? Se tuo lapselle turvaa ja osaa ennnakoida mitä seuraavaksi.
Ja kun on yhdessä kivaa, lapsi tekee mitä päivään kuuluukin, ihan mielellään.
Tee arjesta kiva! Näyti että nautit lapsesta, tykkäät hänestä ja seurastaan!
Luetteko kirjoja? Lastenkirjoissa on paljon ihanaia kuvia ja arkista elämää, ulosmeneoa, pukemista jne. Entä onko lapsi saanut muiden lasten mallia näihin, isompien? Silloin tekee taatusti kuin itsestään asioita.
En ymmärrä, että noin pienen kanssa perusasiat jo mutkistuvat noin. Silloin ei kyse ole lapsen toiminnasta, vaan ohjaavien aikuisten toimintaa pitäisi korjata.
Tsemppiä! Vanhemmuus on kasvamista lapsen mukana. Kyllä se siitä iloksi muuttuu!
Mukavaa syksyä toivotellen,
4n äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä ilo? Missä leikkisyys? Missä lapsen ymmärtäminen? Voisitko hakea apua lapsen kanssa olemiseen?
Niin, kuten sanoin jo aiemmin, voin toki antaa lapsen päättää. Rusinoita ja suklaata aamiaiseksi, kaakota juomaksi. Joka päivälle uusi lelu ja hei, heitetään vaippa kokonaan pois! Mitäs väliä, jos sohvalle tulee pissaa? Lastensuojelussa varmasti digataan sitten kun sieltä haen apua.
kun annan lapsen valita esim. kahdesta paidasta kumpi puetaan. mutta minä sitten puen.
Täällä kans uhmaikäinen lapsi, mutta en minä häntä rankaise sillä, että en leiki hänen kanssaan tai en varsinkaan laita omaan sänkyyn jäähylle, kohta hän ei varmaan suostus menemään sitte edes sinne nukkumaan ku kokisi sen jotenkin rangaistuksena.!
Lapsi on vielä pieni, etsii omia rajoja, on ymmärtänyt olevansa erillään äidistä ja kaipaa silti paljon läheisyyttä ja huomiota, mutta haluaisi olla silti jo iso. Se ei ole helppoa lapsellekaan.
Ei sitä aina jaksa niitä kiukutteluja niin ymmärtäväisesti ottaa vastaan, mutta kun tietää mistä ne johtuu, se on vähän helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman asianmukaista vaatetusta on sitten jo astetta pahempaa kasvatusta ja vaatii ihmisien puuttumisen jos noin joku tekee.
Meillä todella aikuisten oikeasti on aiemmin toimittu noin. Eipä vaan tehoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se että äiti osaa hoitaa lastaan niin, että arki ei ole pelkkää itkua ei tarkoita sitä, että noudatettaisiin lapsen tahtoa kaikessa ja annettaisiin rusinoita.
Nyt vaikuttaa siltä, että SINÄ et ota vastuuta mistään ja odotat sen 2v lapsen toimivan kuin joku vitun aikuinen. Haloo, missä on sinun aikuisuutesi. Toivoin todella, että tämä on provo, mutta ilmeisesti olet todella näitä sadistisia uusavuttomia mammoja, joilla ei ole hajuakaan lapsen kasvattamisesta.
Hakisit apua.
Missä ilo? Missä leikkisyys? Missä lapsen ymmärtäminen? Voisitko hakea apua lapsen kanssa olemiseen?
Niin, kuten sanoin jo aiemmin, voin toki antaa lapsen päättää. Rusinoita ja suklaata aamiaiseksi, kaakota juomaksi. Joka päivälle uusi lelu ja hei, heitetään vaippa kokonaan pois! Mitäs väliä, jos sohvalle tulee pissaa? Lastensuojelussa varmasti digataan sitten kun sieltä haen apua.
Voisiko lapsen isä jäädä kotiin sinun sijastasi? Saisitko lapselle hoitopaikan, niin että edes joku ymmärtäisi häntä?
Missä ilo? Missä leikkisyys? Missä lapsen ymmärtäminen? Voisitko hakea apua lapsen kanssa olemiseen?
Niin, kuten sanoin jo aiemmin, voin toki antaa lapsen päättää. Rusinoita ja suklaata aamiaiseksi, kaakota juomaksi. Joka päivälle uusi lelu ja hei, heitetään vaippa kokonaan pois! Mitäs väliä, jos sohvalle tulee pissaa? Lastensuojelussa varmasti digataan sitten kun sieltä haen apua.
kun siihen pikkusisarus syntyy vielä.
Minäkin olen kauan lapselleni sitä toitottanut, että syöttötuolissa ja penkillä ei seisota, nyt, varmaan parin viikon jokapäiväisen sanomisen jälkeen uskoo. Ja kyllä välillä tuntuu, että ei muuta ehdi tehdä ku toitottaa, että ei seisota siinä vaan nyt syödään..
Eikös uusavuttomat mammat nimenomaan ole niitä, jotka eivät ole sadistisia vaan löysiä rajattomia jees-mammoja? Mut joo, minä heitän pojan tohon pihalle yökkäreissä leikkimään muutamaksi tunniksi, tarkkailkaa naapureitanne!
Ota lapsi mukaan kun itsekin käyt vessassa. Ja/tai kun isänsä käy. Näyttäkää konkreetista mallia. Ei niin että lapsen itse yksin siellä istua pitäisi. Kehu jos jotain tulee. Mutta ei vieläkiirettä.
Pidä joskus lapsella vain alushousja, että huomaa kuinka ikävää olla märissä kun pissa tulee ja housut kastuu. Mutt vain silloin Kun itse jaksat vaihtaa ne kuiviin etkä hermostu. Nykyvaipat imevät liiankin kuivan tunteen eikä lapsi siitä ohjaudu itse haluamaaan olla vaipatta.
Potalle ei saa pakottaa. Oikeasti vaikeuttaa vaan kuivaksioppimista ja lapsi oppii jopa panttaamaan kakkaa.. Joksu voi olla hoitamattomana ummetus syy, ettei halua potalle. Kakkaaminen sattuu silloin. Tarvii apteekista apuja tai luiotettua luumuja jne. Kysele neuvolasta lisääjos huomaat että kakkaa liian harvoin. Tai vuoroin ripulia ja vuoroin kovaa.
Potalla kannaattaa lukea kirjoja ja tehdä siitä taas ihan kivaa. Ei vaativaa vahtimista. Ja paljon kehuja..!
Onnellista odotusaikaa! Yritä itsekin nukkua kun lapsi päiväunilla, että jaksat, joohan. Kyllä ne muut asiat odottaa. maailma oikeasti kaatuu aika harvoin, vai mitä?
Tätä potta-asiaa täällä on pyöritelty. En ole KOSKAAN potalle pakottanut, mainitsin sen vain esimerkkinä siitä ettei sinnekään nyt suostu lukuisena yhtenä asiana, joka ei toimi, vaikka aiemmin toimi.
On kyllä äärimmäisen mielenkiintoista, millaisen mielikuvan muutamat av-mammat vetävät toisistaan. Sain jonkinlaisen huono äiti-leiman muutamassa minuutissa, vaikka uskomatonta kyllä, olen saanut todella lämpöisestä suhteesta lapseeni paljon kehuja tuolla turuilla ja toreilla ja lapseni kehuja oikein rakennetusta perusluottamuksesta. Välimme ovat lämpöiset, mutta mikään hyvä esim. vaatteiden valinnat, palkinnot, höpsöttelyt jne. ole tehonneet viime aikoina.
Kaiken, sä jopa ruokit sen uhmaa pahemmaksi...