Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mistä se kielii, että ei jaksa huolehtia itsestä vaikka

Vierailija
24.10.2012 |

muista jaksaa?



Minä hoidan lapseni hyvin (ruokin, leikin, rakastan ja iloitsen heidän kanssaan), työni hoidan myös hyvin, en kunnianhimoisesti, mutta kuitenkin tunnollisesti ja pidän työstäni ja elämästäni yleensäkin.



Mutta mutta, en jaksa huolehtia itsestäni yhtään, ja tämä menee koko ajan pahemmaksi ja pahemmaksi. Lapsille teen terveellistä ruokaa, huolehdin vitamiineista ym., mutta oman ruokailuni saatan kuitata jollain karkeilla ja rasvaisilla pasteijoilla tms. Lapsilla on yhteensopivat ja käytännölliset vaatteet, itse kuljen ties missä rääsyissä, en ole jaksanut mennä ikuisuuksiin ostoksille. Meikata viitsin ehkä noin kerran viikossa, säärikarvat ajoin viimeksi kesällä, ylipainoa on ja nyt ihokin kuivuu enkä jaksa edes sitä rasvata.



Miksi miksi? Mielestäni en ole masentunut, olen hyväntuulinen ja iloinen, mutta fyysisesti varsin huonossa kunnossa.



Kellään selitystä?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
24.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sinä olet laittanut itsesi viimeiselle prioriteetille niiden käytön suhteen. Eli kun käytät energiasi lapsiin, työhön, kotiin jne niin sitä ei enää jää "tuhlattavaksi" itseen.



Osa noistahan on ihan harmittomia juttuja esim. eihän kenenkään ole pakko meikata tai ajella säärikarvoja - itsekään en ajele paitsi kesäisin kun eihän niitä syys- tai talvivaatteiden alta edes kukaan näe. Ei noilla jutuilla itselleen mitään oikeaa haittaa tee. Syöminen jos menee liian huonoksi niin se toki on siinä mielessä ikävää että se voi ajan kanssa entisestään viedä energiavaroja ihmiseltä.



Mutta tuohon on lähinnä 2 vaihtoehtoa: joko muutat prioriteettejasi niin että priorisoit omat tarpeesi ylemmäs, tai sitten vähennät selvästi noiden muiden asioiden kanssa touhuamista niin että sinullekin jää energiaa vaikka oletkin yhtä viimeisellä prioriteetilla. Tai sitten vaan hyväksyt nykytilanteen ajatellen että sitten kun lapset kasvaa, sulla on taas aikaa itsellesi - ei sellaisessakaan päätöksessä mitään vikaa ole.

Vierailija
2/4 |
24.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaikki voimat menee muista huolehtimiseen. Sanot olevasi iloinen, mutta millä tavalla? Oletko iloinen myös kauniista kukista vai esim lasten tekemisistä? Itse olen sairastanut masenmuksen ja se oireili juuri noin alussa eli muut hoidin mutta en jaksanut välittää itsestäni. Voisitko keksiä jotain mikä piristäisi sinua ilman perhettä? Olisiko sulla joku kaveri jonka kanssa voisit lähteä tekemään jotain kivaa vaikka viikonlopuksi? Itse en jaksanut lähteä mihinkään itseni vuoksi ollessani masentunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
24.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kyllä kavereita ja jopa mies kannustaa vähän tuulettumaan, mutta menen koko ajan harvemmin ja harvemmin, ja siihen väitän syyksi sen, ett en ole huolehtinut itsestäni. Eli sitten kun pitäisi vaikka mennä teatteriin jne, eikä sinne viitsi ihan verkkareissa mennä, vanhat vaatteet ei mahdu, ylipaino ja epäsiisti olemus hävettää jne. Jään mieluummin kotiin ja menen lasten kanssa jonnekin lastentapahtumaan, jossa "huomio" ei ole minussa.

Vierailija
4/4 |
24.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

masennukseen?