Mitä mieltä? Itsestä kuulostaa aika kauhealta. Mistä akuuttia apua jos turvakotia ei ole?

Espoo sulkee turvakotinsa: "Päätös on vastaan kaikkea kehitystyötä"



Espoon kaupunki on päättänyt sulkea turvakotinsa tammikuussa 2013. Ensi- ja turvakotien liitto hämmästelee ratkaisua.



Espoon sosiaali - ja terveyslautakunta irtisanoo Lyömätön Linja Espoossa ry:n kanssa solmitun turvakotipalvelujen ostosopimuksen. Espoon turvakodin toiminta lakkaa tammikuussa 2013.



Päätöksessään lautakunta perustelee turvakodin sulkemista sillä, ettei suurin osa asiakkaista tarvitse ympärivuorokautista laitosmaista palvelua. Lisäksi kaupunki haluaa hyödyntää uudessa palvelumallissaan väkivallan uhrien läheisverkostoa. Kaupunki tarjoaisi väkivallan uhreille tai sen uhasta kärsiville avopalveluita.



Ensi- ja turvakotien liitolle Espoon elokuussa tekemä päätös tuli yllätyksenä. Liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo pitää ratkaisua hämmästyttävänä.



- On selvää, ettei perheväkivalta vähene Suomessa. Maassa tapahtuu edelleen kammottavia perhesurmia, lisäksi erojen jälkeinen vainoaminen on lisääntynyt.



- Päätös on vastaan kaikkea sitä kehitystyötä, mitä perheväkivallan estämiseksi ja uhrien tukemiseksi on tehty, Ritva Karinsalo kommentoi Iltalehdelle.



Päätös herättää ihmetystä myös siksi, sillä Karinsalon mukaan Suomea on EU:n puolelta moitittu turvakotien määristä.



- Suomi on saanut huomatuksia, joiden mukaan maassa on liian vähän turvakoteja, Karinsalo sanoo.



"Asiakaspaikkojen poistuminen jättää ison aukon"



Turvakodin palveluiden muuttaminen avopalveluiksi ei vakuuta Karinsaloa. Henkilökunnan läsnäolo on väkivallan uhrien auttamistyössä oleellista. Turvakodin asukas tarvitsee ympärilleen ammattiapua.



- Kun esimerkiksi äiti joutuu lähtemään kotoaan pienten lasten kanssa, hän saattaa pelätä henkensä puolesta. Ei riitä, että turvaa tarvitsevan perheen tilannetta kartoitetaan, akuutisti turvaa tarvitseville pitäisi olla järjestelmä, jossa heidän ei tarvitsisi pelätä.



- Turvakotien lukitut ovet, valvontakamerat, vahvistetut ikkunat ja turvakodin henkilökunnan asiantuntemus ja tuki ovat erittäin tärkeitä seikkoja väkivaltaa kokeneille tai sen uhkaa pelkääville.



Kymmenen asiakaspaikan vähennys vaikuttaa lisäksi Espoon ulkopuolella. Espoon turvakotia ovat käyttäneet myös naapurikuntien asiakkaat.



- Kymmenen asiakaspaikan poistuminen jättää ison aukon Uudenmaan alueella, Karinsalo sanoo.



Väkivallasta koituu kustannuksia



Espoon päätöksen mukaan avopalveluiden järjestäminen on turvakotipalvelua kustannustehokkaampaa. Karinsalon mukaan kustannukset pitäisi kartoittaa laajemmin.



- Turvakoti ei ole tehoton palvelu, jos vertaillaan sitä, millaisia kustannuksia väkivallasta koituu eri sektoreille.



- Kaupungille on myös ollut edullisempaa, että turvakotipalvelu on järjestön ylläpitämä. Vaikka turvakodin käyttöaste ei aina olisi sata prosenttia, mikä sinänsä on hyvä asia, tässä hukataan nyt myös turvakotien henkilökunnan laajaa tietämystä ja asiantuntemusta. Meillä on työstä 33 vuoden kokemus.



Hän sanoo, ettei avopalvelujen kehittäminen poista turvakotien tarvetta.



- Avopalvelut painivat aivan eri sarjassa, kuin akuutin turvan tarve, hän sanoo.



Espoo aikoo päätöksessään hyödyntää myös uhrien läheisverkostoa. Siihen Ritva Karinsalolla on selkeä kanta.



- Toki uhrien lähipiiri voi olla henkisenä tukena ja apuna arjessa, mutta väkivalta vaikuttaa usein myös lähipiiriin, heille ei voi langettaa vastuuta asiasta. Usein myös lähipiirikin tarvitsisi tukea.



Myös Porissa käydään kiivasta keskustelua turvakodin mahdollisesta sulkemisesta.



- Toivomme, että voimme jatkaa tätä työtä, Karinsalo sanoo.



iltalehti.fi