Lue keskustelun säännöt.
Kerro, miten SINÄ olet oppinut prosenttilaskut!
13.10.2012 |
Viittaan tohon toiseen ketjuun, jossa keskustellaan matematiikan opetuksesta.
Olen ope ja musta olisi mielenkiintoista kuulla, miten juuri sinä olet oppinut prosenttilaskut, koska se mun tapa opettaa ei ole varmastikaan kaikille se paras!
Kaikista mielenkiintoisinta olisi kuulla sellaisten ahaa-elämykset, jotka eivät koulussa näitä laskuja oppineet vaan opettelivat ne itse myöhemmin.
Kits jo etukäteen ja varmasti käytän opetuksessa hyvät vinkit!
Kommentit (49)
eli miten itse omassa päässäsi ajattelet tän. Kiitos, lisää! :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yläasteella tollasta kutosen tasoa. Mutta prosenttilaskut osaan, ne opin koulussa helposti, koska silloin ne kiinnostivat, kävinhän minäkin alennusmyynneissä. Nykyisin tilanne saattaa olla toinen, sillä jopa alennusmyyntien alennushinnat on laskettu valmiiksi kauppoihin. Itse opin ihan peruslaskukaavoilla, miten lasketaan alennus ja korotus, sekä montako prosenttia joku luku on toisesta. Lisäksi korkolaskukaan ei ollut vaikeaa. Noista yhtälöistä sun muista en sitten mitään oikein ymmärtänytkään.
Olisiko teillä matikan opettajilla jotain omia keskustelupalstoja, joissa voisi kollegoiden kanssa jakaa vinkkejä?
Ja valittaa kun tuotteen hinta ei ole selvästi näkyvissä. Ja vaatisin lisäalennuksen!
Katson tuotteen hintaa joka on 100e ja siitä mietin ensin paljonko on 10%,kun mulla on se summa,osaan kertotaulun avulla laskea alen.
Prosenttilaskut ovat ainoita jotka tulee ihan päästä tosta noin vaan,ei tarvitse laskea sinänsä mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko teillä matikan opettajilla jotain omia keskustelupalstoja, joissa voisi kollegoiden kanssa jakaa vinkkejä?
Mutta matikan opet ovat varmaankin itse sokeutuneet sille, miltä sellaisesta tavallisesta oppilaasta asian oppiminen tuntunut...
Olisiko teillä matikan opettajilla jotain omia keskustelupalstoja, joissa voisi kollegoiden kanssa jakaa vinkkejä?
jotka ovat jokatapauksessa hyviä matikassa. Paljon hedelmällisempää on kuulla jonkun huonomman (älkää pliis takertuko tohon sanaan) kertovan MITEN on oppinut tai MITEN laskee nykyään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen puikkoja. Eli 20% alennuksen lasken niin että hinnasta ensin 10% pois ja se kerrotaan kahdella. Eli oivalsin itse se kun aloin pilkkomaan laskuja. Samoin teen niille kertolaskuillekin
mutta itselle kaikessa yksinkertaisuudessaan oli se, kun opettaja kertoi, että prosentti on sadasosa.
Sitten päässälaskussa, jos esim. kaupassa on jotakin 20% alennuksella, kerron alkuperäisen hinnan 0,8:lla. Tai käytännössä pyöristän hinnan helposti laskettavaksi, kerron 8:lla ja ihan loogisesti päättelen hinnan suuruusluokan, enkä erikseen matemaattisesti mieti pilkun paikkaa.
Oivalsin varmaan murtoluvun ja desimaaliluvun yhteyden jossakin vaiheessa. Ja sen, että sadasosa, kuten myös kymmenesosa on helppo laskea pilkkua siirtämällä.
Eli esim. 20% -> 1/5-> 0,2 .
Ja valitsen helpomman eli yleensä pienemmän luvun, lainauksen esimerkissä en laske 8 vaan lasken 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli esim. 20% -> 1/5-> 0,2 .
Ja valitsen helpomman eli yleensä pienemmän luvun, lainauksen esimerkissä en laske 8 vaan lasken 2.
kerron tuossa esimerkkitapauksessa 8:lla siksi, että saan suoraan sen tavaran hinnan. Jos kerron 2:lla, pitää saatu luku vielä vähentää siitä alkuperäisestä, että saan alennetun hinnan.
yläasteella tai lukiossa koskaan ajatellut, että voisin itse YMMÄRTÄÄ asiat. Monesta matikan asiasta tuli sellaisia, että mekaanisesti vain oppi laittamaan luvut johonkin kaavaan, ymmärtämättä sen kummemmin, mistä kaavassa on kysymys. Vasta yli 20-vuotiaana kauppaopistossa, kun olin aikuisempi, huomasin, että minähän voin ymmärtää ensin, miten kaava toimii ja sen vuoksi osaan laskea laskunkin.
Yläasteella toisaalta toimi pakko tiettyyn pisteeseen asti mutta ehkä omaan ajatteluun se ei kannustanut. Arvelen myös, että en luottanut itse siihen, että voisin oppia ymmärtämään matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kysytään, paljoko jokin on suurempi tai pienempi kuin jokin muu, niin se kuin-sanan jälkeen oleva juttu tulee laskussa viivan alle.
Sitten kun pläjäytän kaikki kerralla kasiluokkalaisten aivoihin, niin sithän ne vasta on sekaisin :D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiallisena. Olisi kiva lukea ihmisten erilaisista oppimistavoista. Kun poika laskee laskut niin erikoisella tavalla kun mielestä. Että tämä on oikeasti mielenkiintoista
yläasteella tai lukiossa koskaan ajatellut, että voisin itse YMMÄRTÄÄ asiat. Monesta matikan asiasta tuli sellaisia, että mekaanisesti vain oppi laittamaan luvut johonkin kaavaan, ymmärtämättä sen kummemmin, mistä kaavassa on kysymys. Vasta yli 20-vuotiaana kauppaopistossa, kun olin aikuisempi, huomasin, että minähän voin ymmärtää ensin, miten kaava toimii ja sen vuoksi osaan laskea laskunkin.
Yläasteella toisaalta toimi pakko tiettyyn pisteeseen asti mutta ehkä omaan ajatteluun se ei kannustanut. Arvelen myös, että en luottanut itse siihen, että voisin oppia ymmärtämään matematiikkaa.
Minun mielestäni kaiken a ja o on ymmärtää, mitä laskee.
Meillä lukion ekaluokkalainen luki fysiikan kokeeseen ja mainitsi, että km/h muutetaan m/s:ksi jakamalla luku 3,6:lla. Kysyin tietääkö hän, mistä kerroin muodostuu, niin ei tiennyt. Oli kyllä ilahtunut ymmärtäessään sen, kun selitin. Minusta oli käsittämätöntä, ettei sitä ollut tunnilla kerrottu, vaan annettu vain valmis kerroin.
Tässä suhteessa minulla on kyllä ollut ihan loistavat matikan ja fysiikan opettajat aikoinaan koulussa.
siis samaan tapaan kuin on lukihäiriö, niin mulla on joku vastaava matematiikassa. Huomaan nyt, että olen käynyt koulun matikan tunnit "hauki on kala"-menetelmällä. En ole oikeasti kyennyt sisäistämään mitään opetettua vaan jälkikäteen jotenkin oivaltanut asioita kokemuksen kautta. Ekalla luokalla 2+__=4 ei auennut ei sitten millään. Muistan olleeni satoja tunteja matikan tukiopetuksessa. Hassua, että osaan laskea päässä isojakin yhteen- ja jakolaskusuorituksia ja pyörittelen numeroita työssäni.
Desimaalit, prosentit jne olivat ihan hepreaa, laventamiset ja potenssit menivät totaalisen yli. Jokin aika sitten yritin selvittää tuulen nopeutta. Muualla tuulen nopeus ilmoitetaan km/h ja meillä km/s. En saanut mitään tolkkua laskutoimituksissani ja vastaus on yhä arvoitus. Googlesta tosin löytyi converter tähänkin.
Opin vasta muutama vuosi sitten laskemaan esim prosentit laskukoneella, siis jos esim pitää laskea vaikka alv sisäänostohinnan päälle, niin tiedän että se lasketaan summa x 1.23. Vieläkään en tosin tiedä miksi se lasketaan juuri noin. Hankala selittää, miksen ymmärrä. Mulla ei ole ehkä ollut vaan motivaatiota opetella ja toisin sanoen omaksua kyseistä tietoa. Muistan sen hetken jossain teini-iässä, kun tajusin että vaatteiden aleprosentit ovat tosiaan samoja prosentteja kuin mistä koulussa on puhuttu.
Olen erityisen lahjakas kielissä ja olen oivaltanut jotenkin, että esim romanisten kielten kielioppi on kuin matematiikkaa, sanat taipuvat poikkeuksia lukuunottamatta samalla kaavalla. Kuitenkaan matematiikka ei aukea.
Joskus olen käynyt työhöni ja opintoihin liittyen psykologisissa testeissä, joissa on todettu, että avaruudellinen hahmottamiskykyni on poikkeuksellisen hyvä ja samoin olen etevä tunneälyyn liittyvissä asioissa.
Matematiikka ei vain aukea.
jo neljännellä tai viidennellä (en muista) murtokukujen ja desimaalilukujen yhteys. Fiksut tajuaa sen heti, tyhmemmät paljon myöhemmin.
Katsokaa lastenne matikan kirjoja.
Sillä menee kemian liuoslaskutkin jne.
mutta itselle kaikessa yksinkertaisuudessaan oli se, kun opettaja kertoi, että prosentti on sadasosa.
Sitten päässälaskussa, jos esim. kaupassa on jotakin 20% alennuksella, kerron alkuperäisen hinnan 0,8:lla. Tai käytännössä pyöristän hinnan helposti laskettavaksi, kerron 8:lla ja ihan loogisesti päättelen hinnan suuruusluokan, enkä erikseen matemaattisesti mieti pilkun paikkaa.