Lue keskustelun säännöt.
Mustasukkaisuus miehen eksästä...
17.09.2012 |
Mä olen niin mustasukkainen mieheni eksästä :(.
Tiedän, että hän oli mieheni ensirakkaus, varmaan poikuutensakin menetti hänen kanssaan. En voi olla miettimättä, mitä kaikkea he 15 yhteisen vuotensa aikana ovat tehneet.
Tiedän tosin myös, että heidän yhteiselämänsä oli vuosia ennen eroa jo todella vaikeaa.
Ja tiedän, että olen hänelle nyt se tärkein.
Mutta pelkään, että sössin tän jutun näillä mun typerillä ajatuksillani :(.
Olen puhunut hänelle asiasta ja sanon, että tiedostan itsekin, miten tyhmää tämä on.
Hänen eksänsä odottaa jo lastakin uuden miehen kanssa ja mies ei ole koskaan millään tavalla ilmaissut haikailevansa eksänsä perään. Mikä ihme mua vaivaa? Onko muilla tällaisia ajatuksia?
Mun ja tämän miehen suhteessa ei oikeastaan mistään muusta tule riitoja kuin siitä, että olen typerällä tavalla mustasukkainen eksästä. Meidän on tosi hyvä olla yhdessä.
Ja onhan mullakin eksä, ja ensirakkaus, ja olenhan mäkin neitsyyteni toiselle miehelle menettänyt. Tosin en ole tämän ensirakkauteni/miehen, jolle neitsyyden menetin kanssa pitkään aikaan ollut yhdessä, vaan lapsetkin on hankittu aivan toisen miehen kanssa. Kummallakin on jopa melkein samanikäiset kaksi lasta (samaa sukupuoltakin :)). Se mua vaan jotenkin just kalvaa, että (en ole varma) jos tää mies on poikuutensakin tän naisen kanssa menettänyt ja hän on ollut miehelle se ensirakkaus...Ja kaksi lastakin on tämän naisen kanssa. Niin onkohan tää ensirakkaus sit jotenkin aina kummittelemassa? Jotkuthan ei toivu ensirakkauden menettämisestä koskaan. (Joo,ihan järjetöntä ajattelua, tiedän :)).
Voi vitsit kun tulisin pian järkiini...Pelkään, että mies kyllästyy mun skitsoiluihini tän asian suhteen...:( :(
Kommentit (30)
Hän saa arvostaa exäänsä ja omalla tavallaan vaikka rakastaakin vaikka loppuelämänsä, se ei ole sinulta pois. Ole iloinen, näytä miten onnelliseksi hän sinut tekee ja rakasta itsekin häntä takaisin niin, että on onnesta lytyssä.
Kyllä tuo helpottaa, jos saat itsetuntosi kokoon kuin aikuinen nainen. Älä pidä miestä terapeuttina tuon enempää, mene puhumaan ulkopuoliselle terapeutille, jos olet liian solmussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä sä luulet keksitäänkö me sulle täällä joku ratkaisu. Se nainen tulee aina oleen osa sun miehen elämää, ja sun exät tulee aina oleen osa sun elämää. Ei niistä mihinkään pääse, mutta niiden kanssa pitää elää. Pidä sitä rikkautena äläkä taakkana. Mieti jos et olis koskaan ollu kenenkään muun kanssa niin 20vuoden jäläkeen sekin alkais olla aika sietämätön tilanne...
Kyllä se siitä.Elämä jatku.nauti nyt miehestäsi ja yhteisestä elämästänne!Katso eteenpäin.Taaksepäin katsomalla kompastuu =)
t.äitimamma 39
Noi on ihan normaaleja tunteita. Mulla kesti noin 5 vuotta päästä yli noista ajatuksista. Sitten helpotti. Tsemppiä, kyllä se siitä ajan kanssa!
Mikä se mies sille voi, että on exä ja exä on mikä on.
Koita keskittyä nykyisyyteen? Onko se mies sun vai exänsä kanssa?
Ensirakkaus ja neitsyyden menetykset eivät ole kaikkien ihmisten elämässä todellakaan tossa asemassa kuin tuntuvat sun päässäsi olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei miehesi jaksa iän kaiken kuunnella mitään älytöntä mustasukkaisuutta menneestä. Minkä hän sille voi että menneisyys on olemassa? Ei hän voi sitä sinun mieliksesi muuttaa! Ei varmaan ole mitään typerämpää kuin syyllistää ja kiusata toista sellaisesta, johon on aivan täysi oikeus, ja jota sinäkin olet tehnyt. Sä olet todella inhottava jos kiusaat miestäsi tuollaisella.
Mä en katsoisi tuommoista ruikuttajaa hetkeäkään. Jos en kelpaa tällaisena, tämän menneisyyteni kanssa, yritä lähteä etsimään joku 15-vuotias neitsytpoika jolla ei ole mitään kokemuksia.
17 vuotta teinistä asti. En ajattele, enkä halua et kukaan muistuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisuus vie voimat
Mustasukkaista raastaa pelko: entä jos kaikkein rakkain ihminen hylkää minut? Samalla hän karkottaa rakkainta pois luotaan loputtomalla epäluulolla ja syyttelyllä. Puhuminen auttaa, mutta sairaalloiseen mustasukkaisuuteen tarvitaan ulkopuolista apua.
totta tietenkin on, että miehelläsi on menneisyys, jota hänen ei tarvitse vuoksesi unohtaa. Hän on varmasti tuntenut suuria tunteita ja kokenut ihania asioita eksänsä kanssa. Mutta ne ovat menneisyydessä.
Nyt on tämä hetki ja tulevaisuus. Älä edes pyri korvaamaan miehen menneisyyttä. Hyväksy se osana miestäsi. Mies on halunnut erota eksästään eikä varmasti haikaile hänen peräänsä. Mutta voi hän silti muistella kivoja asioita menneisyydestä, kuten me kaikki teemme.
Olet selvästi mustasukkainen. Se on näivettävä tunne. Minäkin olin eräässä tärkeässä suhteessani mustasukkainen miehen eksästä. Se todella oli riipova tunne. Jälkikäteen olen älynnyt, että mustasukkaisuus ei ole minun ominaisuuteni, vaan meidän suhteemme ruokki mustasukkaisuutta. Mies ei kertonut asioistaan minulle riittävästi.
Tsemppiä! Tuo varmasti menee vuosien varrella ohi. Jos se vaan piinaa ja piinaa, mene juttelemaan vaikka psykologille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin sanottu tuo eksän arvostamisesta ja rakastamisesta kirjoittanut. Noin juuri yritän ajatella...
Ja kyllä huomaan, että hän on onnellinen kanssani. Ehkä pitäisi yrittää ajatella, että ei se eka rakkaus välttämättä kuitenkaan ole se "elämän nainen tai mies", vaan joillakin voi mennä vähän mutkan kautta sen oikean löytäminen...Kuten nyt esimerkiksi itselläni.
Meillä on sellainen yhteys, etten oo varmaan kenenkään kanssa koskaan ollut. Lopetetaan toistemme lauseet, tykätään niin samanlaisesta musiikista ja kun toinen haluaa laittaa musaa autossa kovemmalle, kun joku hyvä kappale tulee radiosta, toinen on juuri meinannut tehdä samoin :).
En todellakaan halua menettää tätä miestä.
Mulla on sitten varmaan ongelmana huono itsetunto. Jotenkin paradoksaalista. Uskon kyllä siihen, että olen hänelle oikeasti sopivampi (ja parempi :)) kumppani kuin eksänsä ja silti teen tästä tällaisen ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen silloin tällöin miesystävän exän, asuu samalla "kylällä". On hoikka ja kaunis ja pitkät vaaleat hiukset. Itse olen tukevoitunut tankki. Tosiaan tyrin suhteen tällä epävarmuudella, myönnän sen.
Irti mustasukkaisuudesta
Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta kärsivän parisuhteen parantaminen on haasteellista, mutta mahdollista. Ennen kaikkea se tarkoittaa mustasukkaisen puolison itsetunnon parantamista ja kontrolloinnin ja vallanhalun hillitsemistä.
Parisuhteen toimivuuden kannalta olisi hyvä pyrkiä ajatukseen “luotan puolisooni niin kauan kuin toisin todistetaan”. Luottaminen ei aina ole helppoa, mutta jatkuva kyttääminen ja seuraaminen eivät pidemmän päälle kanna myöskään hedelmää.
Osa mustasukkaisista tarvitsee ammattiapua, jotta voi löytää uuden tavan kohdata kumppaninsa. Mustasukkaisuuden takaa löytyy usein monia selvittämättömiä ongelmia, jotka heijastuvat paitsi omaan elämään myös parisuhteeseen. Joskus selvitystyö voi vaatia totaalista alusta aloittamista, mutta parhaimmillaan se voi tuoda suhteeseen mukanaan kokonaisvaltaisen muutoksen parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on muuten totta, että jos tietäisin faktat kuten ne on, mua ei varmasti vaivaisi nää asiat niin paljon. Ehkä meidän kannattais keskustella nää menneisyyden asiat joskus läpi ja sitten mä tietäisin, eikä tarttis vaan kuvitella asioita.
siinä valossa, että olen nyt tapaillut miestä, johon olen täysin hullaantunut nyt. Koska minulle on aiemmassa suhteessa esimerkiksi valehdeltu, huomaan, että yhtäkkiä ajattelen epäileväni jotain miehen sanomista. Ja olen epäillytkin.
Ja jos horisontissa olisi jotain, josta voisin olla mustasukkainen, varmasti nämäkin ajatukset löisivät pintaan. En ole kuitenkaan mitään tällaista miehelle ilmaissut vaan olen sitten jatkanut asioiden miettimistä ja tajunnut, että en vaan voi olla millään oikeassa eikä minun olisi edes syytä epäillä mitään. Tunteeni vain ovat nyt niin suuret ja varmasti silloin lyö pintaan toisen menettämisen pelko.
Mustasukkaisuuskin on nimenomaan tunne, eikä siinä välttämättä kykene puhumaan järkeä edes itselleen ensimmäisenä. On hyvä, jos pystyy rauhassa itse miettimään ja selvittelemään ajatuksiaan.
Minusta se, että tuntee noin, kertoo vain siitä, että se toinen on niin tärkeä ja rakas pakkomielteenomaisesti (mielenkiintoisessa dokumentissa muuten oli selvitelty rakastumisen tunteen aivokemiaa ja se rinnastettiin pakkomielteen tuntemuksiin). Ehkä vaan on hyvä ymmärtää, ettei ne tunteet ole välttämättä järkeviä eikä niiden valossa kannata välttämättä tehdä päätöksiä.
Kilpaileva mustasukkaisuus: "Miten hän voi olla parempi kuin minä?"
Kilpaileva mustasukkaisuus liittyy tilanteisiin, joissa oma itse koetaan huonommaksi tai heikommaksi kuin “kolmas osapuoli”. Kilpailevaan mustasukkaisuuteen liittyy usein kyvyttömyyden tunteita ja pelkoa tulla epäedullisesti vertailluksi.
Siinä mielessä ehkei ole itsetuntokysymyskään.
Tiedän, että ei mulla ole syytä tuntea itseäni mitenkään huonommaksi kuin hänen eksänsä, ei ulkonäöllisesti eikä muutenkaan. Olen hyvinkoulutettu, nätti ja iloinen tapaus. Mieskin on itse asiassa musta mustasukkainen hieman kyllä :).
Lähinnä mua ärsyttää asiat, joita hän on kokenut eksänsä kanssa ekaa kertaa ja joita minä en voi ikinä antaa hänelle koettavaksi ekaa kertaa. Onko tää enemmänkin kilpailuhenkisyyttä kuin mustasukkaisuutta? Myönnän kyllä, että kilpailuhenkinen olen :).
Itsellä kun ei ole tällaista pitkää nuoruudesta lähtien kestänyttä suhdetta takana, vaan olin 27 v. kun ex-mieheni tapasin, joten jotenkin sitä vaan miettii, että kun on jonkun ihmisen kanssa ne elämän "tärkeät" vuodet viettänyt niin mä olen niistä mustasukkainen.
Enkä ole mustasukkainen esim. mistään muista naisista. Tää on aivan typerää, kyllä mä sen itsekin tajuan.
Ja edellisen miehen kanssa olin aluksi mustasukkainen jostain hänen opiskelukaveristaan, joka ei todellakaan ollut mikään ex-tyttöystävä. Onneksi tajusin lopettaa, jotenkin tämä liittyy mulla epävarmuuteen suhteen alkuvaiheessa. Toivon, et tuun järkiini nytkin :).
Lähinnä mua ärsyttää asiat, joita hän on kokenut eksänsä kanssa ekaa kertaa ja joita minä en voi ikinä antaa hänelle koettavaksi ekaa kertaa.
Eihän sille voi mitään! Miten sä voit kiukutella sellaisesta mille nyt kerta kaikkiaan ei mitään voi! Miesparka on varmaan ihan helisemässä sun kanssa, miettii että pitäiskö sen nyt alkaa haukkua exäänsä ja kertoa ettei ne koskaan tehneet mitään yhdessä, tappelivat vaan koko ajan eivätkä oikeasti koskaan rakastaneet toisiaan. Ja siitäkin sä varmaan olisit vihainen, koska sä et ole se jonka kanssa se tappeli...
Oikeasti: hae apua. Sä et ole terve. Tai opettele ainakin pitämään nämä hulluudet sisälläsi äläkä kaada niitä viattoman miesparkasi niskaan.
Mä ainakin tunnustan kiukuttelevani välillä miehelle aivan tyhjänpäiväisistäkin asioista :).
mä en kestäisi noin heikkoa kumppania, jolla ei ole yhtään itsetuntoa... Olet lukenut liikaa reginaa tms silloin teininä, ethän vaan ,mitään harlekiineja lue edelleen?