En rakasta siskojeni lapsia.
Totuus, jota en voi missään muualla sanoa.
Toisen siskon lapsi on ihan ok, tavallinen lapsi, mutta en tunne häntä kohtaan mitään suurempaa.
Toisen siskon lapsi taas tuntuu vielä etäisemmältä, en näe hänessä mitään söpöä eikä hän ole minulle millään tavalla tärkeä.
Tunteeko kukaan muu samoin?
Kommentit (14)
Ihania lapsia - nyt jo melkein aikuisia.
rakasta veljeni lasta, ei vaan olla niin paljon tekemisissä. Tykkään kyllä hänestä, mitään vikaa hänessä mielestäni ei ole!
vaikka se on vasta parin päivän ikäinen. Ihana mussukka. Tädin kulta.
Ihan neutraali suhtautuminen. Outoa, koska yleensä tykkään lapsista. Ystäväni lapsi paljon paljon rakkaampi, samoin kummilapset sisaruksineen.
Asumme kaukana toisistamme ja tapaamme harvoin. Minulle ei koskaan tullut edes mieleen, että veljen lapsia pitäisi rakastaa. Miten minä vieraita lapsia voisin rakastaa? Taatusti myöskään veljeni ei rakasta minun lapsiani. Veljen lapset ovat ihan mukavia, tyttärestä ( kummityttöni) tykkään enemmän, koska hän on aina ollut ulospäinsuuntautuva. Mutta että rakastaisin - en tosiaan.
en ymmärrä? En rakasta veljeni lapsia kun näemme harvoin ja asuu kaukana. En myöskään rakasta kummilapsiani vaikka ovatkin tärkeitä. He ovat vaan vieraiden lapsia. Omiani rakastan suunnattomasti.
ja lapseni rakastavat ylikaiken serkkujaan
välimatkaa meillä on 350km mikä harmittaa
siskoni lapsia, jotka asuvat yli 300 km:n päässä (nähdään silti melko usein) ja veljeni lapsia rakastan myös.
Minun sydämeeni mahtuu paljon rakkautta jaettavaksi muillekin kuin vain omille lapsille :)!
Jos järjestäisit aikaa pelkästään lapsen kanssa, ottaisit yökylään tai kävisit leikkipuistoissa pelkästään lapsen kanssa, oppisit tuntemaan siinä omia ihania piirteitä joita on jokaisessa lapsessa.
Mutta en minä sitä sano että sinun niitä tarvisikaan rakastaa! :D Mutta monesti tällaiset tuntemukset johtuvat vain siitä ettei tunne.
Itse rakastan myös tukilapsia jotka meillä käy vaikka mitään sukusuhdetta ei ole. Tulevathan ne nyt rakkaiksi kun niiden kanssa on paljon tekemisissä.
oikeastaan edes halua sen kummemmin heihin tutustua.
Omien lasteni kanssa touhuan ja se riittää.
Sukulaisten ja ystävien lapset ovat pääsääntöisesti ihan kivoja, mutta..
Itse rakastan myös tukilapsia jotka meillä käy vaikka mitään sukusuhdetta ei ole. Tulevathan ne nyt rakkaiksi kun niiden kanssa on paljon tekemisissä.
Vähän ot kun ei liity sisarusten lapsiin, mutta tulipa tästä viestistä hyvä mieli! Meille on suunnitteilla, ehkä jo jonotamme tukiperhettä. Lapsi on vielä pieni. Ongelmamme eivät ole mitään karuja moniin muihin verrattuna. Molemmilla terveydellisiä ongelmia joiden takia jaksaminen tosi kovilla, vaikka nuoria ollaan. Toivottavasti saadaan läheinen ja lämmin tukiperhe.
Kiitos sulle kun rakastat "lainalapsiakin"!
Mielestäni minä ja lapseni emme ole heille mitään. Heidän omat ystävänsä ovat tärkeitä heille ja heidän lapsensakin käyttäytyy meitä kohtaa eri tavalla kuin veljeni perheen ystäviä kohtaan. Tästä varmasti johtuu se että emme ole läheisiä. Veljeni haluaa eristää meidät elämästään. Ilmeisesti jotain lapsuuden truaumoja hänelläkin.
veljeni lapsia.
näsäviisaita ja pahantahtosia lapsia.