Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tänään itkin, kun tulin töistä.

Vierailija
27.01.2006 |

Päätin, että nyt riittää. En yhtään kyyneltä enää vuodata tämän työpaikan takia. Tämän kevään aikana irtisanoudun.



Kova päätös, kaikesta huolimatta. Mieskin tuli kauhuissaan viereeni tullessaan töistä, kun olin itkenyt niin että silmäni olivat melkein muurautuneet umpeen :(

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elokuuhun asti on pakko jaksaa. Tämä on ihan kamalaa.

Vierailija
2/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä ongelmia sulla on sitten ollu työpaikalla? tai siis miksi niin paha mieli? voimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hän jaksaa ja jaksaa kaikissa kokouksissa tuoda esiin sitä, kuinka MINÄ olen yksikön heikko lenkki, kuinka MINULLA ei ole riittävästi kokemusta, kuinka MINÄ olen taas tehnyt jotain väärin. Hän on näennäisen ystävällinen, hymyilee paljon jne. mutta tekee paljon pieniä asioita, joilla nolaa minut työkavereideni silmissä. Jos yritän sanoa jotain, hän viittaa minut kädellään vaikenemaan. Jos työtehtävä on vaativa, hän pyytää jotakuta muuta tekemään sen. Hiljattain ehdotin työaseman ostamista ja ehdotin koneen mallia, niin hän kääntyi toisen työntekijän puoleen sanoen: Luotan sinun kykyysi arvioida koneen tarve, joten voitko hoitaa tämän asian. Hän on myös useamman kerran vihjannut siihen, että tapani työskennellä on jotenkin.. huono? Siis hän on käyttänyt sanoja " Sinun asemassasi olevan ihmisen pitäisi ymmärtää, että.."



Olen ollut työelämässä useita vuosia ja olen saanut poikkeuksetta hyvää palautetta eri työpaikoista. Nyt olen vain sietänyt tilannetta, mutta kun menee itkuksi joka päivä ja töissä olen kuin tyhjä kuori, niin onko aika jättää työyhteisö taakse? :´(



ap

Vierailija
4/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisäksi olen pidetty työkaveri, siitä olen onneksi varma. Työn ilo vain on mennyttä, kun esimies koko ajan suhtautuu minuun tällä tavalla. Tämä on myös nakertanut itsevarmuuttani, tunnen nykyään jatkuvasti epävarmuutta kyvyistäni hoitaa työtäni.



Vihaan sitä miestä!! :(



ap

Vierailija
5/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni x:n ehdotus oli hyvä, noudattakaamme sitä.

Vierailija
6/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

..mieluummin jotenkin vain oon puhumatta koko asiasta. En halua että tästä ruvettais puhumaan laajemmin, onhan mulla vielä pieni toivo siitä, että kukaan muu ei olisi kiinnittänyt asiaan huomiota. Pahoin tietenkin pelkään, että kaikki ovat huomanneet esimiehen asenteen. :(



En voi ymmärtää, mikä minussa niin pännii? Kaikkeni yritän ja teen ylitöitä jatkuvasti, enemmän kuin kukaan muu. En ole yhden yhtä tuntia edes veloittanut.. siis ihan vapaaehtoistyötä tehnyt, suoraan sanottuna.



Olen vain ajatellut erilaisia selityksiä, mitkä annan kun tuolta lähden. Vakituisesta toimesta lähteminenhän aina herättää kysymyksiä ..



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaihda työpaikkaa, ei siinä mitään selityksiä tarvita.



Ja lakkaa tekemästä ylitöitä heti paikalla!

Vierailija
8/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos työkaverisi ovat samaa mieltä kanssasi kohtelustasi, ota työkaveri mukaan tueksi, todistajaksi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun pienellä paikkakunnalla (niin esimiehenikin) enkä voi missään tapauksessa tehdä tästä mitään spektaakkelia.. Haluan vain hiljalleen vetäytyä taka-alalle ja lähteä toiseen työhön. Itsetuntoni vain on niin murentunut, että tuottaa työtä jo itsessään uskaltautua muihin työhaastatteluihin.



Vähän itkettää sekin, että minulla on muuten mukavat työkaverit ja minusta pidetäänkin tuolla.. että heistä pitää kuitenkin luopua. :( Pomoa ei kyllä tule ikävä!

Vierailija
10/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vasta viimeisessä hädässä hän ottaa minut vastuuseen haastavista

tehtävistä. Palavereissa hän puhuu aina muille, minä olen kuin ilmaa.

Minulta ei koskaan kysytä mitään, vain ilmoitetaan kirjallisesti, mitä

töitä teen (muut saavat ilmeisesti valita)..

En jaksa kuitenkaan työpaikkaa vaihtaa. Koetan sietää ylenkatseen

ja miettiä, miten voisin korjata tilanteen. Suora puhe saattaisi auttaa.

Ehkä olet loukannut esimiestäsi jotenkin ja hän kostaa asian tuolla

tavoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Asun pienellä paikkakunnalla (niin esimiehenikin) enkä voi missään tapauksessa tehdä tästä mitään spektaakkelia.. Haluan vain hiljalleen vetäytyä taka-alalle ja lähteä toiseen työhön. Itsetuntoni vain on niin murentunut, että tuottaa työtä jo itsessään uskaltautua muihin työhaastatteluihin.

Vähän itkettää sekin, että minulla on muuten mukavat työkaverit ja minusta pidetäänkin tuolla.. että heistä pitää kuitenkin luopua. :( Pomoa ei kyllä tule ikävä!

Sinähän se oikeassa olet, ei hän. TAidat olla aika sisuton hiiri, senkö takia pomo sua kiusaakin?

Vierailija
12/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

muuttuisi.Veikkaan,että et ole sanonut pomolle mitään vastaan?Älä suostu ylitöihin ja muuhunkaan pompotteluun.Seuraavalla kerralla ota asia puheeksi,kun pomosi ilkeilee.Näytä sille,että työntekijää ei kohdella tuolla tavalla!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En missään nimessä uskaltaisi väittää pomolle vastaan. Vaikka tiedän, että joku täällä taisi olla ihan oikeassa sanoessaan, että mun pitäisi sanoa esimiehelleni vastaan, niin tiedän jo nyt etten niin tule tekemään. Minä vaan kerään kimpsuni ja kampsuni ja lähden. En halua aiheuttaa kalabaliikkia, koska jo nyt olen lähdöstäni varma. Siispä haluan lähteä tyylillä ja varmistaa, ettei maine mene.



Tavallaan olen masokistisen surullinen siitä, että olen työpaikallemme valehtelematta kullan arvoinen. Olen varsinainen työmyyrä ja auttavainen ja ahkera. (laiha lohtu) Ajattelen itserakkaasti pienessä säälittävässä mielessäni, että no sittenpähän ehkä huomaa menetyksensä kun olen jo lähtenyt.



Tai sitten hän ei kaipaa minua silloinkaan.. mikä on ehkä kuitenkin todennäköisempää.



ap

Vierailija
14/14 |
27.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi annat toisen ihmisen (=esimiehesi) kohdella sinua ala-arvoisesti? Pidätkö " marttyyri" käyttäytymisessä muissa ihmisissä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kaksi