Ihmis-uroksen rooli tässä luontodokkarissa jota elämme

Pistää miettimään..



Miettikääs maailman keksintöjä. Mekaniikka, sähkötekniikka, kemia, fysiikka jne.. Miehet yleensä keksijöinä ja uusien asioiden ideoijina. Anteeksi leidit, tämä ei ole seksistinen ajattelutapa, mutta antakaas kun tarkennan.



Kotioloissa tuntuu olevan niin että pian parisuhteessa miehestä tulee naiselle vain taakka. Monin nainen sanoo miehensä olevan vain yksi lapsi lisää. Miehen panosta perheen arkeen arvostellaan aina liian pieneksi. Mutta nyt kun ollaan päästy kurkistamaan erilaisten kulttuurien tapoihin (esim somalimiesten laiskuus), niin suomalainen mieshän on kuitenkin suhteellisen aktiivinen osapuoli vanhemmuudessa ja omaksunut osan vastuusta suht hyvin. Olen sitä mieltä että ei, miehen ei kuulu olla toinen äiti kuitenkaan.



Miesten uskollisuutta peräänkuullutetaan täällä useasti, mutta yhtä paljon siinä saattaa olla kyse siitä että nainen ei panosta suhteessa asioihin joita mies tarvii. Jos vielä edellä mainittu arvostelu on jatkuvaa niin mies kyllä hakeutuu kauas painostavasta ilmapiiristä ja jatkaa elämäntehtäväänsä, eli suvun jatkamista. Anteeksi taas.



No miksei luonto sitten muokannut ihmisestä yksiavioista. Siis sillä tasolla kun jotkut eläimet on, eli leimautuisi siihen ensimmäiseen parittelukumppaniin. Vaikka tässä on erilaisissa uskonnollisissa ja moraalisissa koodistoissa eletty jo tuhansia vuosia niin mitään siihen viittaavaa ei ole tapahtunut että ihmisistä olisi tulossa aidosti yksiavioisia. Ehkä aivopesu prinsessa saduilla ja uskonnollisilla höpinöillä on aiheuttanut sen että polyamoriaa ei uskalla harjoittaa.



Jos ihmiset asuis vielä Savanneilla Leijonien tapaan niin varmasti olisi sama järjestys että naiset tekee kaiken liittyen ruoan hankintaan ja perheen hoitoon. Miehet keskittyisivät muihin asioihin ja harrastuksiin. Onko se vaan itsekkyyttä nykymaailmassakin, vai onko se vaan miehen luonto jolle ei voi mitään? Siis suomalainen mies kyllä mielestäni keskimäärin yrittää paljon asennoitua etenkin kun lapset on pieniä... -Ja sitten ne häippäsee ensimmäisen YH:n mukaan joka väittää olevansa aidosti seksuaalisesti halukas ja arvostaa miehen miehisyyttä. Onko siis perus Paavo pakotettu rooliin josta on päästävä pois?



Tutkimusten ja omakohtaisten kokemusten mukaan yksinhuoltaja on kuitenkin onnellisin nainen. Siis ei tarvi ottaa huoltovastuuta miehestään ja vaikka työmäärä siinä kuviossa kasvaa niin se mielellään otetaan. Taloudellista ongelmaahan siinä ei enää ole kun yhteiskunta kyllä huolehtii ettei se YH ainakaan nälkään kuole. Ja kun ei ole ketään siinä kelle valittaa elämänsä kurjuutta vaan täytyy ottaa vastuu vain itselle niin se tuntuu paremmalle?



Mitä jos sanon että Pitkä parisuhde on vain siitä kiinni miten vähään olet valmis tyytymään? Miten vähään miehen osallistumiseen nainen on valmis tyytymään, miten vähään seksiin mies on valmis tyytymään. Ja kai se yleensäkin on onnellisuudesssa että osaako olla tyytyväinen asioihin. Assalla hengaileva maahanmuuttaja on joka päivä taivaassa kun luodit ei lentele. Meillä tulee sähkö lähes joka kotiin, vesi putkea pitkin.. Osaako siihen olla tyytyväinen?



No onko koko parisuhteessa järkeä...