imetykset on vihdoin takanapäin -ja niin on päiväni uhkeana naisena :D

Voi voi, aina sitä kuuli ja muka varautui siihen, että sitten joskus imetyksien jälkeen rinnoista saattaa olla jäljellä vaan aika vähän, mutta ei sitä sitten kuitenkaan osannut ajatella omalle kohdalle...ehkä sitä ajatteli, että ei mulle käy niin ;) Tai ettei ero voi olla niin iso.



Olin ennen lapsia suht uhkea (korostui kun olen lyhyt), imetyksien ajan tietty kanssa ja nyt, neljän vuoden imetysten/raskauksien jälkeen (ei siis yhtään "normitilaa" välissä) olen ollut imettämättä n. kuukauden ja...köh..Kyllä pieneni koolla yläosat, kuppikokokin varmaan :D Siis olen kyllä viitisen kiloa laihtunutkin (ihan toivottavaa) mutta kyllä sen näkee ja tuntee, että kuiviin on imetty, höttöiset roikkuvat tasselit ne on. Ei mua ees se roikkuminen hämmentäisi, roikkui ennenkin vähän kun kokoa kuitenkin oli, mutta nyt ovat niin...tyhjät..välillä puristelen kokeeksi, että onko näin -ja kyllä on.



En ennen ole voinut ymmärtää rintojenkohotuksia sun muita (jollei kyseessä syöpä tms) mutta vaikken sellaista aio itselleni tehdä, nyt ymmärrän ne paremmin, silloin varsinkin kun haluaisi ikäänkuin ne aikaisemmat tisut takaisin, ei isompia tms. Kyllä kohotus tekisi hyvää, en voi kieltää.

Huh, oli tää pienoinen järkytys...En silti olisi jättänyt imettämättä missään tapauksessa, tavallaan olen ylpeä vaikken ehkä niin esteettinen:D Näin tän kuului mennäkin, mutta samalla lailla kun sitä ei voinut kuvitella kuinka synnytys voi sattua/vauvavuosi voi väsyttää/lasta voi rakastaa/sydän täyttyy huolista, samalla lailla tätä ei osannut kuvitelle..voi elämä.

Nimim. lähtee ultra brat tilaukseen