paras ystäväni on antanut itsensä repsahtaa aivan totaalisesti!!!
siis jos nainen saa lapsen niin se ei automaattisesti tarkoita mielestäni sitä että raskauden aikana syödää tajuttomasti kaikkea mahdollista ja sit kun lapsi syntyy niin sit syödään taas että jaksaa imettää ymn..mutta kun lapsi on jo kaksi ja risat niin huomasin tuossa yx päivä että ainakin 30kiloa on tullut kamulle ylipaonoa ja se ei edes harkitse laihduttamista...siis olisihan se kaikkien etu et pudottaisi painoa,jaksaisi paremmin lapsensa kanssa ja lapsikin varmasti tykkäis ku äippä ei ele heti ulos päästyään puuskuttamaan ja ettimään penkkiä...en kehtaa huomauttaa kaverille ettei loukkaantuisi...mikä neuvoksi?
Kommentit (14)
itteämme et oltaisi kivan näköisiä ja sit se tapas miehensä ja sit jäi salitreenit ja yhteiset illat..ok,hyväksyin sen että nykyään nähdään kahvittelun merkeis ymn...mutta kyl ottaa pattiin tuollainen asenne et hällä väliä millään mitää merkitystä kun on mies ja kersa niin antaa mennä...kohta lähtee varmasti mies...ap
Eikä oo mitään masennusta tai semmosta?
Nyt sitten on ottanut itseään niskasta kiinni ja laihduttanut..
Ja huolehtii itsestään enemmän, jospa ap kamusi aikoo samaa??
Mutta kohta kaikki kyllä huomaa, että olen todella ottanut itseäni jo niskasta kiinni : )
minä olen kiertäny kaukaa ne kaverit jotka harrastaa just tota...
ajan kuluessa sitä rakastuu siihen ihmiseen siellä sisällä mutta jos se mihin ensin oikeestaa ihastuu katoaa niin kyllä varmasti jotenkin vaikuttaa suhteeseen...
mutta toisaalta tuossa on perää..jos mieheni läsähtäisi satakiloiseksi läskikasaksi niin kyllä harkitsisin ainakin rakastajaa...
Onhan sillä loppuikä aikaa sit laihduttaa :))
Aion minäkin raskaus- ja imetysajat pyhittää hyvälle syömiselle, näin olen ennenki tehny ja saanut kilot karistettua..
ennen kuin tulet tänne ketään arvostelemaan. Läski saa olla - muttei tyhmä.
Mua kyllä ällöttää semmoset satakiloset maitovalaat!
Tunnetko, että olet jäänyt kakkoseksi? Eikö OIKEA ystävyys kestä liikakilot. Mielestäni et ole ystävä, jos murehdit noin paljon toisen ulkokuoresta.
PS. Ei kukaan tahdo rupsahtaa ja lihoa. Se ei ole valinta vaan enemmänkin tahdon asia. Syitäkin voi olla paljon, ehkä raskaus on hidastanut aineenvaihduntaa tai kulutanut jonkun hivevenaine tai vitamiinivaraston loppuun joka aiheuttaa valtavan kontrolloimattoman syömishimon jne. Ymmärrän omasta kokkemuksesta että riippuvaiseksi voi muutenkin jäädä vaikka mistä. Itse taistelin tupakanpolton lopettamisen kanssa 8 vuotta ennen kuin onnistuin. Ei se ollutkaan niin helppoa ettei vain sytyttäisi seuraavaa tupakkaa. Siinä on niin paljon takana...
En ymmärrä, miksei kavri voisi olla ihana kaveri ylipainonkin kanssa, vai oliko se " ystävyys" pelkästä ulkonäöstä kiinni ja siitä että kun silloin ennen hummattiin ja trimmattiin? Ihmiset muuttuu... Minunkin mieheni tulee varmasti vähän lihomaan ja kaljuuntumaan ja rypistymään, mutten ole harkitsemassa rakastajaa sen takia. Itsekin vanhenen ja voin jopa lihoa, mutta pitäisikö pelätä, että menetän läheiseni ulkonäön menetyksen myötä...
Toki liika lihavuus on terveydelle haitallista yms, muttei sen pitäisi vaikuttaa ystävyyteen.
Laihduttaminen on aina omasta motivaatiosta kiinni. Kenenkään toisen motivaatio ei siihen auta.