Miksi lapsen kasvattamisessa ei muka saisi käyttää sanaa ei?

Pah! Kyllä minä ainakin käytän sanaa EI lapseni kohdalla päivittäin. Hän on vasta taapero mutta paljon tekee kiellettyjä asioita mm. kiipeilee pöydille jne. Pakkohan sitä on kieltää. Minua on lapsea kielletty paljon ja mitään traumoja ei ole jäänyt. Minulle on myös selitetty että miksi ei jotain saa tehdä/sanoa. Eihän lapsi ole tietenkään koira, jolle vain tiuskaistaan "EI" perustelematta syytä. Siinä ei tietenkään opi kunnolla. Itse ainakin perustelen myös, miksi jotain ei saa tehdä. Minä ainakin opin niin ja toivottavasti omat lapsenikin.



Ihan naurettavaa semmoinen, että ei saisi kieltää kun lapsi pahoittaa mielensä. Kyllä ne tulee pettymään aikuisiässä ihan liiaksikin. Hyvä vain vähän oppia hallitsemaan pettymyksiäkin.



Onko tässä nyt joku Tom Cruisen kasvatustrendi tulossa Suomeenkin?

Voihan sen jälkeen kertoa lyhyesti että miksi ei.. Kyllä se vaatii aika paljon. Mutta että sitä ei:tä nyt tietoisesti pitäisi välttää. Miksi ihmeessä? Näyttää pahasti siltä että nykyään niin suuri osa lapsista ei oikein osaa käyttäytyä. Ja nimenomaan ne lapset, joiden vanhemmat suosivat ohjaavaa kasvatusmallia ilman sitä kieltoa.

ei suositella käytettäväksi ensisijaisesti sanaa ei. On huomattavan paljon tehokkaampaa kertoa eläimelle, mitä sen pitää tehdä, kuin kieltää sitä ja jättää se sitten hämmentyneenä ja epävarmana miettimään, että mitähän tässä tuli tehtyä ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jatkuvalla (ja pelkällä!!) kieltämisellä saadaan aikaan stressaantuneita ja epävarmoja koiria, joille kehittyy helposti ei-toivottua kätyöstä.

Mä yritän välttää EI ja ÄLÄ käskyjä. Ihan vain siksi, että neljän tenavan kanssa elämä on välttämisestä huolimatta yhtä "Eieieieiei! Älä!" huutoa...



Eit ja älät säästetään niihin tilanteisiin, joissa niitä oikeasti tarvitaan. Pitorasioihin nyt EI vaan saa koskea, Autotielle EI saa juosta jne. Vaaratilanteita.



Häiritsevää käytöstä sen sijaan ohjataan täällä muuten kuin selkeällä kiellolla. Sisällä juoksevalle lapselle todetaan, että "Kävellen!" tai vaihtoehtoisesti "Ulos riehumaan!", huutavilta ipanoilta kysytään "Voisitko huutaa hiljempaa?" (jolloin ne yleensä hämmästyksestä sulkee suunsa...) jne.

että pienellä lapsella tämä ohjaava kasvatus vois toimia, mut epäilen vahvasti että joskus 4+ ikäisenä siitä alkaa jotain puuttumaan. Ja voiskohan olla vaarana että auktoriteetti on siinä vaiheessa jo menetetty? Miten sitte siitä eteenpäin? Ei lapset mitään tyhmiä ole ja kyllä ne huomaa tälläset kikkailut. Siinä onkin sit aikamoinen keksiminen, ku pitäis keksiä vähän rakentavampaa tekemistä kokoajan.

Voihan sen jälkeen kertoa lyhyesti että miksi ei.. Kyllä se vaatii aika paljon. Mutta että sitä ei:tä nyt tietoisesti pitäisi välttää. Miksi ihmeessä? Näyttää pahasti siltä että nykyään niin suuri osa lapsista ei oikein osaa käyttäytyä. Ja nimenomaan ne lapset, joiden vanhemmat suosivat ohjaavaa kasvatusmallia ilman sitä kieltoa.

Jos lapsi on oikeasti kasvatettu ohjaamalla, hän osaa käyttäytyä, koska sen ein sijaan on kerrottu, mitä tehdä, miksi ja miten.

Kokeile omiin lapsiisi: hoe eitä ja katso kahden vuoden kuluttua, millaisia ovat ja miten hyvin osaavat käyttäytyä. Voit kertoa, miksi ei "veitsi voi tehdä haavan suuhun", mutta jos et ikinä kerro, miten oikeasti käytetään veistä ja haarukkaa, niin ei se lapsesi opi.

että pienellä lapsella tämä ohjaava kasvatus vois toimia, mut epäilen vahvasti että joskus 4+ ikäisenä siitä alkaa jotain puuttumaan. Ja voiskohan olla vaarana että auktoriteetti on siinä vaiheessa jo menetetty? Miten sitte siitä eteenpäin? Ei lapset mitään tyhmiä ole ja kyllä ne huomaa tälläset kikkailut. Siinä onkin sit aikamoinen keksiminen, ku pitäis keksiä vähän rakentavampaa tekemistä kokoajan.

vaikka olisit se kieltovanhempi. Vai luuletko, että hokemalla lapselle ei-älä-ei-älä se itse keksii, miten oikeasti pitää tehdä?

Kieltää voi sanomatta sanaa EI. Jos lapsi kiipeää pöydälle ei tarvitse kiljaista "EI saa kiivetä!". Voi siirtyä jo seuraavaan toimintoon sanomalla napakasti "Laskeudu alas!". Tästä on siis kysymys kun vältetään negatiivisten sanojen käyttöä. Ei siinä jätetä komentamatta.



IHminen oppii aina paljon paremmin positiivisen kuin negatiivisen kautta! Mieti vaikka itseäsi kumpi olisi sinun kohdallasi tehokkaampaa, hyvällä vai pahalla?

riehuvat, remuavat, kirkuvat, työntävät kärryjä muiden tielle jne., mutta ne "ota maitotölkki kärryihin" -äitien lapset kulkevat kärryjen vieressä, ottavat maitotölkin ja laittavat sen kärryihin.



Jos siis ei on taikasana, jolla lapsen saa olemaan ihmisiksi, niin miksi se ei näytä käytännössä toimivan?

oikein pidät, ettei ne muka opi mallista miten esim. veistä ja haarukkaa käytetään? Tossa ohjaavassa kasvatuksessa ongelma on just toi et lapsen älykkyyttä vähätellään ja pahasti. Toimii varmaan ihan pikkulapsilla, joiden päättelykyky on vielä pikkasen rajallista, mutta millasta vääntöö täytyykään olla sit vähä vanhempana. Ja se vääristyny maailmankuva! Kaikki on olevinaan niin positiivista! No, ei muuten ole jos olette huomanneet. Miten sellasta lasta opetetaan vaikka koulussa? Kun rajoja ei ole ollut eikä minkäänlaista auktoriteettikunnioitusta. Sanooko opettaja että ota Pekka mieluummin se kynä käteen ja laita se kännykkä pois. Kun se ei-sana saa Pekan sekoamaan ihan totaalisesti. "Et sä voi mua määrätä!!"

Mutta lapsihan nimenomaan kokeilee mikä on sallittua ja mikä ei ja jos hän ei koskaan saa vastausta näihin ei-asioihin, niin monissa taauksissa kokeilee niitä sitten ihan teini-ikään asti. Ei sillä lapsella ole koko ajan aikuista ohjaamassa sitä rakentavampaa tekemistä. Ja miksi aikuisen pitäis koko ajan keksiä lapselle jotain tekemistä? Ihan killerisukupolvi tulossa nykyajan lapsista tollasilla kasvatusmetodeilla. Ihan oikeasti pelottaa, millasia ihmisiä nykyään kasvatetaan.

lapsillenne se ei, ettei muiden tarvitse. Koska joku sen tekee. Päivähoito, koulu tai poliisi.



Mikään ei lisäksi kiellä selittämästä ja näyttämästä parempaa ja vaihtoehtoista toimintatapaa.



Mutta meidän yhteiskunnassa moni asia on EI. Niin aikuisille ja lapsille. Mitä nopeammin sen oppii, sen helpommalla pääsee.



Lisäksi saa kehua, paijata, rakastaa ja hellitellä. Normaali lapsi kestää näillä eväillä ein tuoman pettymyksen.



Ei:ssä on myös turvallisuutta. Jokaista asiaa ei pienen lapsen tarvitse itse tietää ja ratkaista. Ei on toiminnan raja ja rajoissa on sitä rakkautta, uskokaa pois.

Lue ap uudestaan ja koita tällä kertaa tajuta miten EI sanaa käytetään ja miten ei. Lue myös miksi?



Tässä kävi nyt samalla tavalla kuin siinä miten jotkut ymmärtävät vapaan kasvatuksen..



Joskus vaan ärsyttää kun ihmiset eivät ymmärrä koko ideaa tai ota siitä selvää ja sitten vänkäävät asiasta mistä ei ole hajuakaann..

Koko sana vaan menettää merkityksensä!



Kun lapsi tekee jotain kiellettyä, voidaan myös kysyä" Muistatko mitä tuosta asiasta on puhuttu?". Lapssen tekeminen pysähtyy ja hän kertoo syyn. On varmasti tehokkaampaa kuin EI:n hokeminen.



Miksi ymmärrätte asian niin että jos ei käytä kieltosanaa niin ei muka kasvata ollenkaan?



Laiskaa kasvatusta..

puhuu asiaa!

No miksi ymmärrätte niin että jos käytetään kieltosanaa, ei sitä perustella oleenkaan?



Oliskohan kyse nyt siitä että tässä ihmetellään sitä että miksi sitä sanaa ei-ei saisi käyttää asioissa jotka vanhemmat ja yhteiskunta katsovat tarpeellisiksi?



Kaikki vanhemmat varmaan kieltää tulella leikkimisen (no ei kaikki) mut siis auton alle juoksemiset ja muut hengenvaaraalliset jutut. Mut onhan näitä niin lukemattomia muitakin jotka tekee elämästä aika kaottista jos pikkuvesselit niitä toteuttaa esim. lyömiset, raapisimiset, seiniin piirtämiset.

Kaikki ei.t on tietysti hyvä perustella, mutta ehkä sen ei:n vois ottaa ihan rohkeasti käyttöön, niin että lapsikin ymmärtäisi mistä siinä on kyse.

Ymmärtääkö lapsi että teki jotain väärin, jos piirsi seinään ja äiti ainoastaan kehottaa piirtämään mieluummin paperille?

jos ne ei koskaan opi että on olemassa hyviä tekoja ja pahoja tekoja?

Millanen ilme näillä ohjaavilla vanhemmilla on, kun he kehottavat lasta tekemään jotain muuta. Sellanen positiivinen hymy? Eikö edes ilmeellä saa viestittää että nyt tuli tehtyä jotain pahaa? Miksei lapsi saisi tietää että jotkin teot on vääriä? En ymmärrä kyllä yhtään...

Ettekä ole myöskään sitä myöten saaneet vanhempainohjausta ym.



Mutta niinhän se on, normille lapselle tuo EI on oikein hyvä.



Opettajat muuten eivät nykyään koulussa hoe EI sanaa, samoin päiväkodissa. Toki jos joku heittää hiekkaa sanotaa EI saa heittää mutta muuten kasvatusalan ammattilaiset toteuttavat ohjaavaa kasvatusta nykyaikana.



Poliisi toki edelleen käskyttää! Mutta eipä se poliisikaan käytä sitä EI sanaa. Poliisi huutaa "Tämä on poliisi, pysähdy!" jne.

No ehkä tässä on se, että kieltäminen on helpoin tapa kasvattaa, siinä ei tarvitse olla läsnä.



Ohjaava kasvatus on paljon vaikeampaa, siinähän joutuu asettumaan lapsen tasolle.



Kasvattamatta jättäminen ei ole ohjaavaa kasvatusta. Se on kasvattamatta jättämistä.



Menkääs joskus päiväkotiin ja katsokaa miten hoitajat saavat pidettyä lapset ojennuksessa. Ei siellä kielletä koko aikaa naama punaisena, vaan ohjataan ja opetetaan.

tehtävä olekaan lasta kasvattaa. Ja kyllä siellä sanotaan ei. Meidän lasten päiväkodissa on lapsi joka lyö ja raapii muita. Meidän lapsi aina näistä tapahtumista kertoo ja kysyn että mitä tälle lyövälle lapselle sanotaan. Kuulemma "ei saa!". Surullista. Ja kyseessä on jo sen ikäinen lapsi että se olis ollu kodin tehtävä kertoa hänelle tää asia kaiken muun kivan ja positiivisen välissä.