Jos mies ehdottaisi avioehtoa kesken avioliiton,
en varmaankaan suostuisi. Koska onhan se aika selvää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Eri asia tietysti, jos minä olisin se varakkaampi osapuoli :)
Kommentit (17)
perintöösi.
Olisit perinyt isäsi ihan yhtä lailla - kirjoitit sitten avioehdon tai et. Siihen ei äitisi suotumusta tarvita.
koska olemme molemmat olleet yhtä köyhiä kun yhteen menimme ja kaikki varallisuus on yhdessä hankittu.
Ja tosiaankin vanhemmat voivat tehdä vaikka testamentin joka sulkee avio-oikeuden pois eli vain se oma lapsi perii ja lapsen puolisolla ei ole avio-oikeutta tähän perintöön mahdollisessa erossa.
Ihan hyvä, niin halusin minäkin. Teimme ehdon, joka oli minulle edullinen, koska minulla on pienipalkkainen työ ja miehellä taas oli ehkä nelinkertainen palkka minuun verrattuna. Minä sain ehdossa asunnon ja muutenkin säädettiin niin, että lasten elämä jatkui molempien luona mahdollisimman normaalina. Oli se kultainen mies ja on vieläkin, paras ystäväni, mutta tajusi vihdoin, että naiset ei oo hänen juttu. Tai myönsi sen.
perintöösi.
Olisit perinyt isäsi ihan yhtä lailla - kirjoitit sitten avioehdon tai et. Siihen ei äitisi suotumusta tarvita.
Minusta sen pitäisi olla pakollinen. Ainakin niin, että mikä perintönä tulee, ei kuulu avioehdon piiriin.
perintöösi. Olisit perinyt isäsi ihan yhtä lailla - kirjoitit sitten avioehdon tai et. Siihen ei äitisi suotumusta tarvita.
vaan jotain muuta. Kuolinpesästä kun ei voi valita, mitä haluaa vaan saa sen, mitä annetaan.
Miehellä on konkurssin partaalla keikkuva firma, joten jos ero tulee joudun sen firman velkojen maksajaksi vaikka minulla ei ole osaa eikä arpaa miehen leväperäiseen rahankäyttöön.
Olisin kai käytännössä se varakkaampi osapuoli, vaikka en omista mitään.
Miten voi johonkin kusiseen ennen pitkää lahoavaan mökkiin kiintyä niin, että sen kohtalosta haluaa määrätä kuolemansa jälkeenkin?
Ei ymmärrä.
ilman muuta avioehto, jos mentäisiin naimisiin. Miehellä kaksi lasta ennestään ja kaksi yhteistä. Minä olen varakkaampi osapuoli ja vanhempani pitävät kyllä miehen lapsista, mutta haluavat perinnön vain mulle ja mun lapsille. Vanhempani ovat myös varakkaita, miehen vanhemmat ei.
Miten voi johonkin kusiseen ennen pitkää lahoavaan mökkiin kiintyä niin, että sen kohtalosta haluaa määrätä kuolemansa jälkeenkin? Ei ymmärrä.
Eikä niistä sukumökeistä kukaan tykkää, riitaahaan niistä lähinnä tulee. Eikä ne niin hienoja ole, että puolisot niistä taistelisivat. Tai ainakin harvalla on.
Sen verran aikuisen lapsen arvostelukykyyn pitää luottaa, että avioehto tehdään silloin kun se on tarpeen. Monessa perheessä se ei ole erityisen tarpeellinen, molemmat puolisot kun kuitenkin lasten takia tarvitsevat jatkossakin omaisuutta.
missä määrätään että heidän jättämänsä perintö jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin he voivat varmistaa, että omaisuus pysyy suvussa riippumatta siitä, tekevätkö lapsensa avioehdon vai ei. Lisäksi, avioehtojakin voidaan joskus sovitella oikeudessa mutta tällaista testamenttia ei. Suosittelen siis kaikille tällaista!
ilman muuta avioehto, jos mentäisiin naimisiin. Miehellä kaksi lasta ennestään ja kaksi yhteistä. Minä olen varakkaampi osapuoli ja vanhempani pitävät kyllä miehen lapsista, mutta haluavat perinnön vain mulle ja mun lapsille. Vanhempani ovat myös varakkaita, miehen vanhemmat ei.
varmaan tarpeen.
mutta miten tilanne onnistui menemään niin, että mies kysyi ensin avioehdosta ja sitten vasta erosta??
Meillä mies ehdotti. Kysyin heti, haluaako erota. Halusi. Ihan hyvä, niin halusin minäkin. Teimme ehdon, joka oli minulle edullinen, koska minulla on pienipalkkainen työ ja miehellä taas oli ehkä nelinkertainen palkka minuun verrattuna. Minä sain ehdossa asunnon ja muutenkin säädettiin niin, että lasten elämä jatkui molempien luona mahdollisimman normaalina. Oli se kultainen mies ja on vieläkin, paras ystäväni, mutta tajusi vihdoin, että naiset ei oo hänen juttu. Tai myönsi sen.
Mutta itse asiaan: jos ap:lla on tällainen tilanne, niin voithan kysyä onko miehellä joku erityinen syy toivoa avioehtoa. Jos kyseessä on tuleva perintömaatila niin ok, voitte rajata sen ehdon ulkopuolelle. Tämä on ymmärrettävää koska vaikka mies ei haluaisikaan erota niin voithan sinä joskus haluta ja on ikävää jakaa sukutilaa.
Mutta jos mies haluaa kaikelle omaisuudella avioehdon niin kysy ihmeessä miksi. Jos teillä on kaikki omaisuus puoliksi kummankin nimissä niin ehdolla ei käsittääkseni ole edes mitään käytännön vaikutusta eron sattuessa. Eli onko miehellä jotain salaisia rahakätköjä ja suunnittelee eroa?
kuolinpesän nimissä olevaa autoa, kiinteistöä tai osakehuoneistoa ilman muiden kuolinpesän osakkaiden valtakirjaa, tämä sivuhuomautuksena tähän keskusteluun isän kuolemasta ja avioehdosta. Avioehtoa ei voi tuossa tilanteessa vaatia, paitsi jos leski on yksin/toinen mökin omistaja ja aikoo antaa lahjan omasta osuudestaan pojalleen.
Jos puoliso avioehtoa ehdottaisi, suostuisin ilman muuta. Olen nimittäin se, joka on perinyt ja jolla on jakamatonta osuutta vielä sisällä, enemmän kuin puolisolla koskaan tulee olemaan.
Olen tuota avioehtoa ajatellut ehdottaakin. Enkä ole eroa suunnittelemassa.
Yrittäkää nyt ymmärtää, että vainajan puoliso EI PERI MITÄÄN (ilman testamenttia jos on rintaperillisiä) ja EI niin ollen OLE KUOLINPESÄN OSAKAS. Puolison omaisuus ei ole myöskään kuolinpesän omaisuutta, ainoastaan vainajan omaisuus. Joten, jos vainaja on omistanut puolikkaan mökin ja se puoliso toisen puolikkaan, niin silloin perilliset perivät sen puolikkaan mökin eikä toinen omistaja voi sille mitään. Ei voi muuta kuin myydä oman puolikkaansa tai yrittää ostaa oman puolikkaansa jos ei halua jatkaa yhteisomistusta kuolinpesän (tai sen mökin kuolinpesästä haluavan perillisen kanssa).
Leski ei siis yleensä ole kuolinpesän osakas jos on rintaperillisiä ei lesken hyväksi ole tehty testamenttia.
Paitsi että ei olisi perinyt mökkiä
perintöösi. Olisit perinyt isäsi ihan yhtä lailla - kirjoitit sitten avioehdon tai et. Siihen ei äitisi suotumusta tarvita.
vaan jotain muuta. Kuolinpesästä kun ei voi valita, mitä haluaa vaan saa sen, mitä annetaan.
mutta miten tilanne onnistui menemään niin, että mies kysyi ensin avioehdosta ja sitten vasta erosta??
Meillä mies ehdotti. Kysyin heti, haluaako erota. Halusi. Ihan hyvä, niin halusin minäkin. Teimme ehdon, joka oli minulle edullinen, koska minulla on pienipalkkainen työ ja miehellä taas oli ehkä nelinkertainen palkka minuun verrattuna. Minä sain ehdossa asunnon ja muutenkin säädettiin niin, että lasten elämä jatkui molempien luona mahdollisimman normaalina. Oli se kultainen mies ja on vieläkin, paras ystäväni, mutta tajusi vihdoin, että naiset ei oo hänen juttu. Tai myönsi sen.
oli miehen keskustelunavaus aiheeseen. Jännitti ihan hulluna ja pelkäsi myös. Mutta arvasi varmaan, että mä tajuan mistä on kyse, kun alkaa puhua avioehdosta.
esim että se ei koska koko omaisuuttaa vaan esim vain sellaista jota on perinyt vanhemmiltaan.
Meillä laadittiin avioehto sen jälkeen kun olimme menneet naimisiin kun sain vanhempieni kesämökin isäni kuoltua ja äitini ei olis antanut sitä minulle ellei olisi laadittu avioehto että se on vain minun. Vastaavasti sitten kun vaimo saa vanhemmiltaan talon niin sama ehto koskeen sitäkin.