Lue keskustelun säännöt.
Miten te perheenäidit EHDITTE pitää kodin aina tiptop yms?
06.07.2012 |
Olen todella aikaansaamaton, organisointikyvytön ja HIDAS.
Sillä aikaa kun mun FB-kaveri kertoo tehneensä viikkosiivouksen ja leiponeensa ja lähtevänsä nyt kauppaan, mä olen ehtinyt tyhjentää tiskikoneen ja käydä kaupassa, ladannut tiskikoneen ja laittanut sen päälle ja laittanut koneeseen yhdet pyykit. Joo, ruokaa pitäis laittaa ja tiskata käsin tiskattavat, lakaista keittiö ja pyyhkiä pöytä. Sitten ruokitaan lapsi, korjataan yhdessä pöytä ja ripustetaan yhdessä pyykit. Tässä vaiheessa kello on 18 ja mies tulee töistä, pian onkin iltapalan ja iltatoimien aika ja nukkumaanmeno. Kun lapsi nukkuu niin raivaan keittiön ja laitan tiskikoneen päälle ja meillä on miehen kanssa hetki parisuhdeaikaa tai omaa aikaa.
Siis mä en käsitä miten jotkut perheenäidit ehtii vielä kaikkien kotiaskareiden lisäksi vielä harrastaakin jotain! Mun on pakko suunnitella etukäteen, että teen yhtenä päivänä vain yhden näistä: imuroin, siivoan keittiön, teen ruokaa pakkaseen, käyn kaupassa, siivoan perusteellisemmin yhden huoneen, pesen lattiat, järjestelen, tms. Muu aika menee nimittäin pakollisiin juttuihin: ruuanlaittoon, yleiseen raivaukseen (taapero opettelee syömään ja saa aikaan hirveän sotkun joka kerta), tiskeihin, pyykkeihin... En mitenkään saa kovin montaa askaretta mahtumaan päivään. Ja mulla on vain YKSI lapsi, 1v! Ja meillä on sotkuista aina!
No ok, jos mulla olisi auto jolla käydä kaupassa, vois a) käydä vaan viikko-ostoksilla kerran viikossa (julkisilla ei pysty tuomaan niin paljoa), b) se kävisi huomattavasti nopeammin ja näppärämmin, nyt kauppareissuun menee 1-2h.
Mutta silti, olisko ideoita miten voisin ehtiä enemmän? Mainitulla FB-kaverillani on 3 lasta, joista nuorin on vauva ja heillä on myös aina tosi siistiä ja kertoilee FB:hen miten harrastaa ja näpertelee aina kaikenlaista, EN TAJUA.
Niin ja sanomattakin lienee selvää, että mun mies ei paljoa osallistu kotitöihin, on paljon töissä.
Ärsyttää tää, kun musta tuntuu kuin kävisin tosi hitaalla, enkä oikeasti saa mitään aikaiseksi vaikka en ehdi edes istahtaa ennen klo 18. Enkä syö itse kovin usein lounasta ym, koska sitten en ehdi lapsen päiväuniaikana tehdä ruokaa tai muuta pakollista. Toki välillä en teekään ja sit tilataan pizzaa tms.
Kommentit (54)
Voisiko mulla olla jokin sairaus? Jos on, niin se on tainnut olla mulla jo lapsesta, koska silloinkin olin hidas tekemään asioita ja hyvin epäjärjestelmällinen ja sekasotkussa eläjä. Olen sellainen haahuilijaluonne ja unohdun välillä pitkäksikin aikaa vaikka vaan katsomaan ikkunasta ulos. Taaperon kanssa katsellaan usein ruokapöydässä pitkäkin tovi ulos, lintuja, puita ja sellaista. Mun taaperoni on muuten myös hyvin vilkas tapaus, luonne tulta ja tappuraa, aikamoinen haaste tällaiselle luonteelle kuin minä. Niiden mun taaperon syömissotkujen siivoamiseen ei tasan mene kaksi minuuttia, koska sitä sotkua riittää seinille asti ja mun täytyy myös viedä lapsi suihkun kautta, koska hän onnistuu aina sotkemaan myös itsensä perusteellisesti, vaikka me käytämme ruokailussa sellaista pitkähihaista pitkää "essua". Taaperoni ei myöskään viihdy syöttötuolissa kovinkaan pitkään, paremmin se keittiön raivaus sujuu niin että hän touhuaa lattialla siinä lähistöllä, vaikka silloinkin saan 10 kertaa hakea hänet pois jostain kielletystä puuhasta.
Eli summa summarum, meillä keittiön siistimiseen ruokailun jälkeen menee vähintään 15 min: taaperon käsien ja naaman pyyhkiminen, syöttiksen pyyhkiminen, lattialta murujen lakaisu, lattian ja seinien pyyhkiminen, ruuantähteet roskiin ja astiat koneeseen, murujen pyyhkiminen pöydältä, roiskeiden pyyhkiminen pöydältä, taaperon pesu -> kas kummaa, onkos kello jo noin paljon...
Lisäksi kaikkea ei voi pestä koneessa, joten pesen pari kertaa päivässä astioita myös käsin.
Meillä ei ole kuivausrumpua ja pyykkien lajittelu vie kyllä oman aikansa sekin, enemmän kuin 3 min. Meillä ei myöskään ole kodinhoitohuonetta, vaan kaikki vaatteet on pyykkikorissa. Pyykkien ripustaminen narulle vie myös oman aikansa, varsinkin kun taapero "auttaa". :)
Mulla pisti silmään jonkun laittama, että en hallitse kotitöitä. Bingo! Tämä se ongelman ydin varmaan on. Miten voisin oppia hallitsemaan kotityöt?
Kivittäkää nyt sitten vaan, mutta olen kotona lapsen kanssa kaikki päivät. Ei vaan yhtään tunnu lusmuilulta, enemmän musta tuntui lusmuilulta se kun olin miehen isäkuukauden aikaan töissä. Tosin lapsikin oli silloin pienempi eikä sotkenut juurikaan.
Haluaisin ottaa rennommin, mutta en myöskään halua elää sotkun keskellä. :/
Kiitos teille jotka olette laittaneet vinkkejä. :) Huojentavaa kuulla että järjestelmällisyyttä voi oppia ja että rutiinit alkaa sujua paremmin ajan mittaan. Ja lapsikin voi osallistua kun vähän kasvaa.
eihän siinä sitten muuta kun opettelet tekemään peruskotihommat reippaasti. Mieti, miten järjestää pyykinpesutila niin, että saat koneen käyntiin kolmessa minuutissa. Pyykinpesuaine jossain koneen lähellä ja likapyykinsäilytys samalla. Mieskin tuo pyykit likapyykkikoriiin, ja kumpikin tyhjentää taskut jne. valmiiksi. Tarvittaessa omat korit tummille ja vaaleille jne. Sitten vain laitat joka aamu koneen käyntiin.
Ja ethän sinä varmastikaan käytä lastasi viisi kertaa päivässä suihkussa, toivon todellakin... Nostat syöttötuolin sellaiseen kohtaan, ettei tarvitse seiniä pyyhkiä... Ruuantähteet roskiin ja astiat koneeseen vie puoli minuuttia. Hommaat hyvän mopin, niin ei tarvitse erikseen muruja lakaista ja vielä pyyhkiä.
Ethän sinä töissäkään kai haahuile vaan teet reippaasti töitä. :) Unelmoinnissa ei ole mitään pahaa, mutta aikuinen ihminen joutuu välillä olemaan reipas ja aikaansaava ihminen. Jos ihan rehellinen olet, niin aikamoista leppoista luksuselämäähän sinä vietät vaikkapa viidestä lapsesta huolehtivaan perhepäivähoitajaan verrattuna. :) Harmi, jos leppoisat kotivuodet menevät "ohitse" velttoilun vuoksi. (Ainakin rivien välistä välittyy, että olet aika tyytymätön elämääsi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikuttaa jos lapset on hyviä nukkujia kuten tossa aiempana. Mulla 3v ja 1,5v, nukkuuvat yleensä 21.00 ja heräävät 7.00, pienempi nukkuu n. 1,5h päiväunet ja isompi ei ollenkaan. En mä halua että se katsoo telkkaria joka päivä, vaan päiväuniaikana tehdään kahdestaan jotain hiljaisia hommia, en raaski käyttää sitä aikaa kotitöihin. Ja se on muuten myös totta etä jos äiti on lastensa kanssa kotona päivät niin niitä kotitöitä on aivan helvetisti enemmän kun jos käydään töissä/hoidossa. Eihän silloin tarvitse tehdä ruokia/siivoilla/tiskata niin paljon!
Meillä asui suursiivooja naapurissa kun mun lapsi oli pieni ja mulla oli aina huono omatunto. Nyt vuosia sen jälkeen olen tajunnut, että se oli ihan turhaa ja stressasin tyhmistä.
Nyt kun lapsi on kolmannella, meillä on siistiä. Vaikka olen juuri niin hidas kuin sinäkin. Olen myös huomannut, että sottapyttyperheissä on onnellisimmat ja fiksuimmat ihmiset, koska laspiperheessä siivoaminen on loputon suo.
Meillä on yleensä aika siistiä, joskus ei. Ei maailma siihen lopu.
masentunut, kilpirauhasessa vikaa tms., jos kerran omasta mielestäsi käyt hitaalla.
Kyllä normityöviikon ohessa jaksaa hoitaa normi kotirutiinit ja vielä jää vähän vapaa-aikaakin. Ei nyt tainnut viestistäsi selvitä, oletko sitten kaikki päivät kotona.
Pyykkien laittaminen koneeseen ja koneen käynnistäminen vie max. Kolme minuuttia. Siitä pyykit kuivausrumpuun vie max. 30 sekuntia. Ja pyykit kuivurista komeroihin max. viisi minuuttia. Kokeellisen pyykkiä menee siis alle kymmenen minuuttia työaikaa, ehkä lähemmäs viisitoista jos ei ole rumpua.
Tiskit kannattaa laittaa heti koneeseen. Illalla sitten käynnistät koneen (30 sec) ja aamulla tyhjennät koneen (3 min).
Syöttötuolin pyyhintä ruokailun jälkeen vie max. minuutin, jos et anna ruuan kuivua kiinni. Jos samalla joutuu pyyhkäisemään lattiaa, se vie ehkä toisenkin minuutin. Viisi ruokailukertaa tekisi max. kymmenen minuuttia jälkien siivousta. Tiskit, pyykit ja taaperon ruokailusotkujen siistiminen vievät siis max. puoli tuntia päivässä.
Enkä siis sano, että tarvisi olla mikään ihmeellinen tehopakkaus. Mut jos et jaksa tai ehdi pyörittää normiarkea, niin sit on tuumauksen paikka: onko masennusta, etkö hallitse kotitöitä vai missä mättää.
Jotain lakanoita ja pyyhkeitä joo, mutta meillä ei ainakaan ole juuri mitään muuta pyykkiä jotka vois sinne laittaa.. Lisäksi ulkona tulee näin kesällä parempi tuoksu pyykkeihin, lisäksi kuivausrummussa kuivatut joutuu aina silittämään kun ovat ryttysiä, ulkona/pyykkitelineessä eivät..T. 1 siivoomisen inhoja..
kyllä meillä ihan kaikki pyykit käy rummussa. Tai no lattialuutut ja mikrokuituliinat ei käy. :) Vuosien saatossa pilalle on mennyt yksi ainoa pusero, kun se meni vahingossa liian lämpimälle ohjelmalle. Mutta kaikki muu on moitteetta kuivunut rummussa. Ja ei meillä silitetä kuin verhot ja kauluspaidat. Rummussa kuivatut vaatteet eivät ole ruttuisia, jollei niitä pyykkejä hilloa tuntikausia rummussa koneen pysähtymisen jälkeen. Mutta saamattomuus ja tekosyythän ovat tämän ketjun punainen lanka. ;) Pyykit voi tietty halutessaan viedä uloskin kuivamaan, paitsi jos on allergikkoja, sataa, ukkostaa, tuulee liikaa, on koleaa, naapuri grillaa, savustaa tai lämmittää saunaa tahi pitää lemmikkejä vapaana... En keksinyt enempää tekosyitä ap:lle... Pyykit voi kuivata ihan miten haluaa, ap:n vain pitäisi tehdä se.
kuivaan miltei kaikki vaatteet kuivausrummussa eikä meillä ole ryppyisiä vaatteita vaikka silitän vain äärimmäisen harvoin joitakin juhla-vaatteita..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyykkien lajittelu koneellista varten vie huomattavasti enemmän kuin 30 sekuntia. Koneellisen ripustaminen siististi pyykinkuivaustelineelle vie myös aikansa. Tyhjensin juuri 4 telinetta, viikkasin ja laitoin paikoilleen neljän ihmisen omiin kaappeihin. Veipä sekin aika tavalla aikaa... Melkoista pyykkihuollon ajankäytön aliarviointia tuolla ylempänä ketjussa.
Ottakaa huomioon että työssä/koulussa ollessa koti ei likaannu samalla tavallla kuin kotiäideillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä mulle tulee mieleen, että onko sulla ehkä joku sairaus jos et saa perusarkea rullaamaan.
Mä en koe kodin rutiinien pyörittämistä erityisen hankalana kotona ollessa. Meillä on 3 lasta, vanhin 4.5.
Herätään kahdeksalta.
Yhdeksään mennessä ollaan syöty puuro, puettu ja tiskit koneeseen.
Ulkona ollaan 9.30
Lounas 12 eilisiä tähteitä
13 esikoinen kerhoon, muut kotiin nukkumaan.
Vähän kotihommia, välipalat ja klo 16 pitää olla esikoinen haettuna, jäädään ulos
17 pirtelöt tms nopeaa
Lapset katsoo pikku kakkosen,mies tulee kotiin jutellaan, luen Hesarin loppuun
18 ruoan laitto, mies on lasten kanssa
19 illallinen, tiskit koneeseen, kone käyntiin. Lapset kerää lelunsa. Toinen aikuinen hoitaa iltatoimet ja toinen järjestää paikat
20 mukulat nukkuuPerjantaisin esikoinen katsoo elokuvan päiväunien aikaan ja mä siivoan.
Kaupassa käyn yleensä maanantaina ja mies laittaa silloin iltaruoan.
että sun elämäs on järkyttävää suorittamista, työtä josta ei saa edes palkkaa..
Mun mielestä meillä on aika rentoa ja musta tuntuu että mä velttoilen. Paljon rankempaaham on silloin kun on töissä, mä olen siis ollut joka lapsen välissä töissä. Laitoin tuohon jotain aikoja, mutta eihän niitä kellosta katsota. Mutta mullahsn on joka päivä pari tuntia velttoilua keskellä päivää kun esikoinen kerhossa ja nuorimmat päiväunilla. Asutaan vielä ihan kerhon vieressä, niin ei mene matkoihin aikaa.
Samaa mieltä isoista projekteista. Jotain ikkunanpesua tai pikkuremontteja on vaikea tehdä. Me pyritään vielä siihen että kotitöitä ei juuri tehtäisi viikonloppuna, vaan silloin velttoillaan. No toki ruokaa laitetaan.
Ihan se miten lapset nukkuu (melkeinpä oleellisin asia), onko vauva itkuinen, onko uhmaikäinen oikeasti todella hankala, onko lapsilla perussairauksia, tappeleeko sisarukset, onko joukossa yksi tai useampi vilkas (sählääjä) lapsi, syökö taapero syötettynä vai suostuuko syömään ainoastaan itse ja ylipäätään onko lapsi "heitänpä lusikkani" -tyyppiä vai siististi syövä tapaus, onko lapsi tai lapset sitä tyyppiä, jotka suhteellisen helposti sisäistävät tapakasvatuksen vai sitten sellaisia, joiden kanssa on tehtävä tosi paljon työtä.
Sekin vaikuttaa paljon onko perheessä kuivausrumpua, syödäänkö wokkeja vai perunamuusia, saako lapset kesäisin juosta paljain varpain, saako lapset rakentaa majaa myös olohuoneeseen jne.
Ihailen kyllä niitä superäitejä, joilla on monta pientä lasta ja silti energiaa ja aikaa pitää koti aina siistinä. Meilläkin on usein siistiä, mutta sitten joskus homma vain levähtää käsistä enkä millään jaksa enää siivota. Meillä on kolme pientä lasta (vanhin 4v, nuorin 11kk) ja on ollut aikoja, jolloin jaksamiseni on ollut vain selviytymistä päivästä toiseen ja sitten on ollut niitä aikoja kun jaksaa siivota ja tehdä muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyykkien lajittelu koneellista varten vie huomattavasti enemmän kuin 30 sekuntia. Koneellisen ripustaminen siististi pyykinkuivaustelineelle vie myös aikansa. Tyhjensin juuri 4 telinetta, viikkasin ja laitoin paikoilleen neljän ihmisen omiin kaappeihin. Veipä sekin aika tavalla aikaa... Melkoista pyykkihuollon ajankäytön aliarviointia tuolla ylempänä ketjussa.
Kolme minuuttia pyykin lajitteluun. En tasan saa sitä aikaa menemään siihen, että otan tietynsorttiset pyykit kaapista, tungen ne koneeseen, suljen luukun, laitan pesuaineen lokeroon, valitsen ohjelman ja painan nappia. Kannattaa opettaa kaikki perheenjäsenet tuomaan pyykit kodinhoitohuoneeseen, niin ei tarvitse niitä sukkia sängyn alta etsiä. :) Ja jos on hurjan iso perhe, niin varmastihan silloin on myös riittävän iso pyykkikomero lajittelua varten.
Puserot meillä ripustetaan hengariin ja sukat ja alusvaatteet vain pudotetaan omiin laatikkoihinsa. Topit ja housut taitellaan kolmeen osaan, vie ehkä kaksi sekuntia per vaate.
No kyllä mulle tulee mieleen, että onko sulla ehkä joku sairaus jos et saa perusarkea rullaamaan.
Mä en koe kodin rutiinien pyörittämistä erityisen hankalana kotona ollessa. Meillä on 3 lasta, vanhin 4.5.
Herätään kahdeksalta.
Yhdeksään mennessä ollaan syöty puuro, puettu ja tiskit koneeseen.
Ulkona ollaan 9.30
Lounas 12 eilisiä tähteitä
13 esikoinen kerhoon, muut kotiin nukkumaan.
Vähän kotihommia, välipalat ja klo 16 pitää olla esikoinen haettuna, jäädään ulos
17 pirtelöt tms nopeaa
Lapset katsoo pikku kakkosen,mies tulee kotiin jutellaan, luen Hesarin loppuun
18 ruoan laitto, mies on lasten kanssa
19 illallinen, tiskit koneeseen, kone käyntiin. Lapset kerää lelunsa. Toinen aikuinen hoitaa iltatoimet ja toinen järjestää paikat
20 mukulat nukkuuPerjantaisin esikoinen katsoo elokuvan päiväunien aikaan ja mä siivoan.
Kaupassa käyn yleensä maanantaina ja mies laittaa silloin iltaruoan.
mutta aika pitkät on välit 9-12, 12-16(!) ja pirtelö (??) jolla pärjää klo 19 saakka...ja vanhin lapsista on 4,5v. Huhhuh!
Suosittelisin antamaan jotain pientä mahdollisesti jo ennen puolta päivää (esim. banaania) jos lounas klo 12 ja ehdottomasti tuossa välissä pitäisi olla kunnon välipala ennen ruokaa!
Miten välipala on vasta neljältä?? Kahden maissa lapsilla on jo nälkä - soseita, jugurttia, hedelmiä, juureslohkoja, leipää, jotain pitäisi saada. Ja miksi ihmeessä ruoka on vasta seitsemältä?? Aikuisille varmasti sopii mutta noin pienille lapsille noin myöhäinen ruoka tekee sen että iltapalaa ei syödä ollenkaan.
Ehdotan, kaikella lämmöllä,
8 aamupala
10 banaani tms. porkkanaa jotain pientä
12 lounas
14-15 kunnon välipala: hedelmää, jugurttia, leipää jne.
17-18 ruoka
19-20 iltapala, puuroa, muroja, leipää tms.
Pienille lapsille olisi tärkeää saada tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi usein. Vaikuttaa paitsi lapsen kasvuun ja kehitykseen ihan päivien kulkuun ja ruokailutottumusten oppimiseen jne.
Uskon ettei lopulta olisi iso satsaus teiltä, mutta merkittävä lasten kannalta.
Terv. "ei titteleitä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin sit on jotenkin enemmän aikaa tehä hommia ku lapset keskenään leikkii vieressä ja jos kolme no no yks selvittelee aina toisten riitoja.. :)
n. 23.00 ja heräävät kasin aikaan, jolloin lähdetään töihin. Jos lapset menisivät nukkumaan kasilta, niin johan mulla olis aikaa siivoilla. Mutta iloinen olen siitä, että on joka päivä lapsiaikaa 7 tuntia. 1- ja 3-vuotiaiden kanssa sotkua syntyy, kuten tiedätte.
Lisäksi meillä on liian vähän säilytystilaa versus tavaroita eikä esim. ollenkaan kuivaa varastotilaa eli kaikki vaatteet ja tavarta pyörii vuoden ympäri kotona.
Mutta ei mua stressaa, sukat vaihdetaan, kun lähdetään ulos.
Ei meillä varsinaisesti likaista ole, paitsi joskus ja esim. imuroin 2-3 kertaa viikossa. Aina ei vain riitä. pahinta on tavara-, paperi yms. kamat ympäri kämppää.
Toisaalta, meillä tullaan mielellään kylään ja on sanottukin, että kivaa, kun ei ole niin justiinsa.
Silloin ei enää siivoilla. Jos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinne ennen muuttoa. Alat pakkaamaan muuttolaatikoita ajoissa. Riittää kun pakkaa laatikon pari päivässä. Älä vie mitään ylimäärästä mukanasi uuteen asuntoon. Helpottaa siiivousta huomattavasti mitä vähemmän levitettävää rompetta.
Tsemppiä.
Olen kahden lapsen (6v ja 2kk) kotiäiti ja mies paaaaaljon töissä, eli käytännössä lapset, kodinhoito ja ruokapuoli on mun vastuulla. Koti meillä on n. 100 neliötä
Tykkään aika pelkistetystä sisustuksesta, enkä hamstraa tavaraa. Mun motto on, että kaikki mitä en oo (tai kukaan muukaan meillä) vuoteen tarvinnut lähtee kierrätykseen ja se toimii.
Ollaan lisätty normi kaappien lisäksi vielä liukuovelliset kaapistot makuuhuoneeseen (meillä tässä säilytetään petivaatteet, sänkypeittoja, koristetyynyja, joulukoristeita ja toisella puolella toimistotarvikkeita ja mun askartelutavaroita)ja eteiseen Ikean Bestå-sarjaa (jossa puolestaan on kodinkansiot, valokuvat, laatikot kameroiden yms latureille, dvd:t, paikka mun ja miehen arkilaukuille, aurinkolasit, bussiaikataulut jne ja yhdessä osassa on vieläpä isomman muksun ulkovaatteet). Näin ne makuuhuoneissa olevat upotetut kaapistot jää kaikki vaatesäilytykseen ja se riittää. Isommalla muksulla on vielä 3 kaappia sen huoneessa, joten kaks niistä on vaatteille ja yhteen on laitettu kirjat, pelit, legot yms.
Oon pyrkinyt siihen, että jokaiselle tavaralle on oma paikka ja helposti otettavissa ja tilassa, jossa sitä tarvii (esim pyyhkeet meillä säilytetään kylpyhuoneen kaapissa, eikä siellä vaatehuoneessa tai makuuhuoneen kaapissa).
En juuri koskaan siivoa kaappeja, koska kun tavaralle on oma paikka pysyy kaapit järjestyksessä. Pari kertaa vuodessa otan tavarat kaapeista ja pyyhin hyllyt. That's all.
Vaatteet meillä pestään kerran viikossa ja pesukone ja kuivausrumpu jylisee tällöin koko päivän (yleensä päivää ennen viikkosiivousta teen tän, koska lähtee niin paljon pölyä)ja silitän ja viikkaan ne kaappeihin saman tein, samalla katsastan vaatekaappien järjestyksen, etenkin lasten kaapeissa.
Viikkosiivous meillä käsittää pölyjen pyyhinnän, imuroinnin, lattioiden pesun, kylpyhuoneen ja wc:n siivouksen ja yleisen siisteyden (eli pyyhitään peilit, sormenjäljet ovista ja ikkunoista ja kaapinovista). Tää hoidetaan yleensä miehen kanssa yhdessä.
Ja se mitä teen joka päivä on, että käyn tarraharjalla hiukset yms karvat pois sängyistä ja sohvista (meillä kissa), petaan sängyt ja pyyhkäisen pölyt tasoilta ja imuroin. Melkeinpä joka päivä pesen myös pöntön ja lavuaarin (tykkään kun posliini ja hanat kiiltää ja tää on jo vieraille sen merkki, et on siistiä). Nää saatan suhata jo ennen aamupalaa, tai sit kaikki noi muut, mut imurointi jää iltaan. Syödään lasten kans aamupala, ulkoillaan, nopee lounas, tiskikone ja keittiön siistiminen, päivälepo, välipala, ulkoilu, ruuanlaitto ja tiskikoneen täyttö ja keittiön siistiminen. Leikkiä sisällä tai ulkona, iltapesut ja iltapala ja tiskít koneeseen ja kone päälle (tyhjennän aamupalan jälkeen aamulla yleensä). Hammaspesu ja iltasatu ja muksut maate klo 21. Meillä siis tiskit laitetaan aina koneeseen, niitä ei loju tiskipöydällä koskaan ja lelut korjataan aina sen päätteeksi kun leikit lopetetaan. Itse käyn myös suihkussa lasten kanssa, joten kun kello lyö 21 alkaa mun oma aika. Katson telkkaa, luen, surffaan netissä, askartelen, ompelen, teen koruja yms. Nukkumaan käyn puolilta öin. Pyrin aina tekemään kotityöt heti, enkä jätä niitä iltaan kun lapset on käynny nukkuun. Kaupassa käyn kans päivittäin vaunulenkin yhteydessä.
Eli tällai meillä.
Ottakaa huomioon että työssä/koulussa ollessa koti ei likaannu samalla tavallla kuin kotiäideillä.
mut hei.. ihan turhaan tällaisesta kiistellään. Kotiäiti ja perheenäiti eivät ole synonyymejä. Olen itse ollut aikanaan kotona, kun lapset olivat pieniä. Olen jo 10 vuotta ollut työssäkäyvä perheenäiti. Ja silloin kun on kotona, niin todellakin on mielestäni aikaa kasvattaa lapsia ja siivoilla heidän jälkiään. Miten se nyt niin ehtii sitten likaantumaan?
Mulla meinaa aika loppua kahden lapsen kanssa, koska ihan kaikki asiat hoidan. Mies leikkii lasten kanssa viikonloppuisin. Silloin silittelen pyykkejä ja pienemmän päiväuniaikaan käyn salilla. Teen kotihommat ennen ysiä, koska ysin jälkeen alkaa minun työaikani, kirjalliset hommat. Ulkoilen lasten kanssa paljon ja silloin leikimme.
Olen vasta ihan viime aikoina hoksannut, kuinka kätevää on käyttää puoli tuntia lasten nukkumaanmentyä ruoanlaittoon. Se tuntuu silloin isolta vaivalta, mutta rauhassa saa tehtyä tehokkaasti ja se helpottaa paria seuraavaa päivää kummasti (nytkin vielä porisee tomaattikastike:). Laitan myös illalla kaikki seuraavan päivän vaatteet ym. valmiiksi, vaikka kotona pääosin olemmekin.
meidän työssäkäyvien on tehtävä se kodin siistinäpito työn ohella, iltaisin ja vkl. Jos mulla olis kaikki päivät aikaa, niin ehtisin vaikka kiillottaa perintöhopeatkin siinä sivussa.
Silloinhan sulla ei ole niitä taaperon ruokatahroja siivottavana kodin lattialta ym muita hommia, vaipparoskisten tyhjennystä jne. kun lapsesi on hoidossa päivät!!
Miksi ihmeessä pitäisi lisätä viidestä ateriasta vielä kuudes? Meillä on siis ateriat järjestyksessä
aamiainen
lounas
välipala 1 (pienimmät syö kotona, vanhin kerhossa)
välipala 2
illallinen
Miksi pitäisi napostella vielä jotain siihen päälle? Lapset terveitä, kasvavat aika lailla kaikki 0-käyrällä ja ihan perustyytyväisiä lapsia. Meillä syödään iltaruoka myöhään siksi, että haluamme koko perheen nauttivan hyvää itse laitettua ruokaa yhdessä. Nyt kun velttoilen kotona, sen ehtii tehdä aiemminkin, mutta työarjessa on haasteellista tehdä alusta asti ruokaa. SIksi meillä on tapana syödä just pirtelöt/smoothiet viiden aikoihin, jotta ei tule nälkä. Monethan syövät neljääkin ateriaa päivässä. Kyllähän se on ihan tottumiskysymys.
Sinä siis ehdotat, että me söisimme aamupäivävälipalan ja iltapalan, jolloin meillä olisi seitsemän ateriaa vuorokaudessa. Eikö se nyt ole ihan hulluutta, anteeksi vain.
Suosittelisin antamaan jotain pientä mahdollisesti jo ennen puolta päivää (esim. banaania) jos lounas klo 12 ja ehdottomasti tuossa välissä pitäisi olla kunnon välipala ennen ruokaa!
Miten välipala on vasta neljältä?? Kahden maissa lapsilla on jo nälkä - soseita, jugurttia, hedelmiä, juureslohkoja, leipää, jotain pitäisi saada. Ja miksi ihmeessä ruoka on vasta seitsemältä?? Aikuisille varmasti sopii mutta noin pienille lapsille noin myöhäinen ruoka tekee sen että iltapalaa ei syödä ollenkaan.
Ehdotan, kaikella lämmöllä,
8 aamupala
10 banaani tms. porkkanaa jotain pientä
12 lounas
14-15 kunnon välipala: hedelmää, jugurttia, leipää jne.
17-18 ruoka
19-20 iltapala, puuroa, muroja, leipää tms.
Pienille lapsille olisi tärkeää saada tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi usein. Vaikuttaa paitsi lapsen kasvuun ja kehitykseen ihan päivien kulkuun ja ruokailutottumusten oppimiseen jne.
Uskon ettei lopulta olisi iso satsaus teiltä, mutta merkittävä lasten kannalta.
Terv. "ei titteleitä"
[/quote]
kuulostat samantyyppiseltä ihmiseltä kuin minä siinä suhteessa, mikä tulee järjestelmällisyyteen ja siisteyteen. Totuus on, että kaikki meistä eivät vaan ole rytmisyydeltään ja temperamentiltaan samanlaisia, nämä asiat vaikuttavat myös tapaan tarttua asioihin, hahmottaa kokonaisuudet ja tapoihin toimia. En suostu kuuntelemaan halveksuntaa ja haukkumista sen vuoksi, etten ole "tiptop"nainen, enkä voi itseäni sellaiseksi koskaan muuttaa.
Asioita voi opetella, mutta jos minua eivät häiritse esim. sormenjäljet ikkunassa, ne eivät sitä tule koskaan tekemään. Voin rentoutua siltikin ja keskittyä mielestäni oleellisempaan: ovatko lapseni onnellisia kanssani, olenko läsnä ja kuuntelenko heitä, eivät he halua mitään suorittajaäitiä vaan äidin joka iloitsee heistä, osaa heittäytyä hassuttelemaan ja opettaa, että ihmisillä on erilaisia vahvuuksia. Neuvoja ei sen kummemmin ole antaa sillä itsekin koko ajan opettelen miten saada arki sujuvammaksi kahden pienen lapsen kanssa.