Perustelkaa miksi en saisi ajatella näin...
Minulla on muutamasta asiasta mielipide, enkä pääse niistä eroon vaikka kuinka ajattelisin ja perustelisin itselleni, että pitäisi ajatella toisin.. :
- uusperheen ovat aina jossain määrin epäonnistuneita ja säälin sellaisessa tilanteessa eläviä. Uskon, että he voivat olla kyllä onnellisia, mutta en uskoisi siihen itse koskaan kykeneväni.
- miten kukaan voi ylipäätään erota, etenkin jos on pieniä/teini-ikäisiä lapsia? Miksi kukaan tekee lapsia ihmisen kanssa, josta myöhemmin haluaa erota vain syyllä, että meillä on meni niin huonosti ja oli sitä ja tätä.. eli ilman mitään väkivaltaa tms.
- kukaan ei oikeasti halua olla lapseton. Se on ennemminkin sitä, että haluaa olla erikoisuuden tavoittelija tai ei koe selviävänsä lapsiperheen äitinä tms. Eli minun ajatuksissani kaikki lapsettomat ovat jossain määrin kateellisia lapsiperheille.
- jos ihmisellä on velkaa ulosotossa, hänellä ei saisi olla elämässää MITÄÄN ylimääräisiä mukavuuksia tai nautintoja ennen kuin kaikki velat on maksettu. Siinähän on silloin tilanne, että olet vienyt muilta rahaa, jolla he olisivat voineet tehdä jotain, mutta eivät voi koska sinä olet hassannut ne heille kuuluvat rahat. Nurin mennyt yritys tai vastaava on tietenkin eri asia, mutta jos velat on kertyneet maksamattomista puhelin-, postimyynti tai muista sellaisista laskuista. Eli on varastanut muilta toisin sanoen. EIKÄ toimeentulotuen myöskään pitkäaikaisena ratkaisuna tarvitse riittää mihinkään ylimääräiseen, kuten vauvan puolivuotis valokuvaukseen niinkuin jotkut haluaisivat!
Olisihan näitä vielä lisääkin... mutta kommentoikaa ja perustelkaa miksi mielipiteeni on vääriä? Täällä tuntuu olevan niin ärhäkkää porukkaa, että jos saisitte minunkin mieleni avastumaan :) Tarkoitukseni ei ole ärsyttää vaan haluan vaihtaa ajtuksia!
Niin ja olen ihan tavallinen kolmekymppinen kahden lapsen työssäkäyvä äiti ja maailman ihanimman miehen vaimo. Eli ihan tavis ja onnellinen siitä :)
Kommentit (43)
jos ei muuhun kykene, kuin mustavalkoiseen näkemykseen.
Olen kohta valmis ekonomi, eli jotain tiedän talousasioista...
mikä tuossa lainaamassasi sisällössä on väärin mielestäsi?
Ja miten mielipiteet ylipäätään voivat olla "vääriä"?
Mustavalkoinen nimenomaan on se sana! Ja siitä juuri haluaisin eroon, koska tuntuu etten voi sille mitään, että ajattelen mustavalkoisesti...Ja kuitenkin "tiedän" olevani oikeassa... Omituista, i know.
Mitäpä tuohon sanoa. Jos et osaa nähdä asioita eri kantilta.
Tuohon lapsettomat kateellisia aiheeseen. Itse olen 35-vuotias työssäkäyvä lapseton nainen. Kun näen lapsiperheitä uuvun jo ajatuksesta että pitäisi rumbaan lähteä.
Olen aina vältellyt pikkulapsia ja muutama parisuhdekkin katkennut koska mies on halunnut lapsia ja itse en.
Mutta kukin tavallaan! =)
En jaksa tai viitsi alkaa perustelemaan, mutta sanonpahan vaan, että olet melko naivin ja pumpulissa kasvaneen oloinen etenkin kolmekymppiseksi. Itse olen huomattavasti nuorempi, mutta ymmärrän, ettei kaikki mene niin kuin itse toivoisi ja suunnittelisi.
Olet varmaan elänyt hyvin turvattua ja tasaista elämää, joka on tuurilla mennyt oppikirjan mukaan. Varo, sillä tuollaisille ihmisille vastoinkäymiset voivat olla kohtalokkaita.
Ehkä syy on myös tässä palstassa, miksi pidän mielipiteitäni omituisina ja erikoisina, kun kaikki muut tuntuu olevan niin avarakatseisia ja ymmärtäväisiä ja kaiken kokeneita.
Tai sitten jatkan tätä konservatiivistä elämää tyytyväisenä ja pidän mölyt mahassani :)
Öö, miksi pidät omia mielipiteitäsi väärinä? Ja miten mielipiteet ylipäätään voivat olla "vääriä"?
Itse pidän noin mustavalkoisesti ajattelevaa ihmistä jotenkin sosiaalisesti heikkolahjaisena ja yksinkertaisena, ja toki itsekeskeisenä.
Saattaa olla että "maailman ihanin miehesi" päättääkin jonakin päivänä vaihtaa sinua ihanampaan vaimoon; kestätkö sen ja elätkö sitten yksin forever? =)
Puhut myös ristiriitaisesti; miten kukaan voi erota pikkulapsiaikana? Ja seuraavaksi puhut miten kukaan voi erota jos ei ole väkivaltaa tms. Eli saako sinusta erota jos on väkivaltaa vai eikö saa?
Sanot myös miehesi olevan ihana; jos näin ei olisi, vaan miehesi ei enää arvostaisi sinua, ei rakastaisi sinua, ja kohtelisi välinpitämättömästi, pysyisitkö silti naimisissa ja nielisit kaiken; antaisit lapsille tuollaisen parisuhdemallin?
sanoa, että joitakin mielipiteitäsi leimaa voimakas subjektiivisuus ja kyvyttömyys ymmärtää sitä, että kaikki eivät kertakaikkiaan TUNNE samalla tavalla; se taas on MINUN MIELESTÄNI jonkinlaista kypsymättömyyttä ja kapeakatseisuutta.
Esimerkiksi mielipiteesi siitä, että lapsettomat eivät OIKEASTI voi haluta olla lapsettomia vaan motiivit lapsettomuuteen ovat jotain muuta, perustuu oletukseen, että lisääntyminen ja hoivavietti ovat universaaleja kaikilta ehdottomasti löytyviä tarpeita ja haluja. Tämä taas kenties perustuu siihen, että ne ovat inhimillisesti hyvin yleisiä ja sinulle henkilökohtaisesti niin merkittäviä tarpeita. Sinusta tuntuu, ettei kertakaikkiaan voi löytyä ihmistä, joka ei tunne asiasta kuten sinä ja syyn päätökseen kieltäytyä lisääntymästä täytyy näin ollen löytyä jostain muualta kuin siitä, ettei kertakaikkiaan tunne perustavanlaatuista halua tai tarvetta lisääntymiseen. - Kiinnostaisi tietää, etkö tosiaan usko, että joku (olkoonkin että vähemmistö ihmisistä) voisi aidosti ajatella ja tuntea eri tavalla kuin sinä esimerkiksi tästä asiasta?
yleistät sen kaikkiin ko. ryhmiin kuuluviin. Ihmiset ja tilanteet pitää nähdä tapauskohtaisesti.
Eli siten, että kaikki haluaisivat sisimmässään olla lapsettomia. Lapsiperheet innostavat muitakin hankkimaan lapsia, koska eivät halua elää yksin virheensä kanssa, vaan muillakin pitää olla yhtä kurjaa.
t. itse kahden vekkulin äiti
Siksi pidän mielipiteitäni vääränlaisina, koska tuntuu, ettei kukaan muu ajattele samalla lailla enkä voi sitä ymmärtää. Vai ajatteleeko kukaan samoin?
Ja juu, olen kyllä ollut elämässäni onnekas kaikin puolin jo lapsuudestani lähtien. Ja naiivikin mahdollisesti, mutta sen vuoksi osittain olen myös onnellinen ja huumorintajuinen ja suosittu ystävieni ja työkavereideni keskuudessa.
Tulen myös erittäin surulliseksi/ahdistuneeksi jos törmään surkeisiin ihmiskohtaloihin, kuten esim. elokuvassa Vuosaari. En melkein saanut nukuttua tuon elokuvan katsottuani koska olin niin järkyttyvyt siitä, mitä kaikkea maailmassa voi tapahtua. Vaikka tottakai tiedän mitä kaikkea pahaa tapahtuu, mutta sen näkeminen koskettaa. Ja osoittain myös äitiys on "pehmentänyt pään" ja saanut minun kokemaan maailmantuskaa...
Kaupan kassalla olet ja melkein valmis merkonomi. Koton ei miestä ja kaksi huutavaa kakaraa, luottotiedot menneet. Älä jaksa trollata, Terska.
joten luuln ymmärtäväni mitä tarkoitat.
Esim. jos nainen tienaa paljon vähemmän kuin miehensä, hän on mielestäni suojeltava ja vähän reppana, jota ei ole kasvatettu tulemaan toimeen omillaan.
Ihmisillä, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, on muutakin vikaa elämänhallinnassa.
Useimmat elämässään menestyneistä (hyvä koulutus, työ, palkka) ovat jollain tavalla perverssejä. Sielunelämältään terve ihminen ei VOI menestyä nykymaailmassa kuin korkeintaan keskinkertaisesti.
Sori vaan.
Siis tarkoitan, että tietenkin voi ja pitää erota, jos syyt ovat painavat ja "oikeat", kuten väkivalta! Mutta jos eroaa vain siksi, kun joskus on vähän boorinkia, haluaa muiden ihailua, eikä harrasteta enää seksiä päivittäin jne. jne. Koska nykyään niin moni eroaa ja tuskin he sentään mitään väkivaltaisia juoppoja ja pettureita ovat!
Vastailen nyt omilla mielipiteilläni näihin nostamiisi aiheisiin.
Ensinäkin koen yhteiskunnan ydinperhemallin hyvin erikoiseksi. Se on melko uusi ja ei kovin hyvin perheiden tilaa kuvaava ideaali. Ydinperhemalli on ainoastaan yksi tapa elää, ja hyvin suuri osa suomalaisista ei sovi tähän kaavaan lainkaan. Eikä ole koskaan sopinutkaan. Vielä 1900-luvun alussa "uusperheet" olivat hyvinkin yleisiä. Naimisiin mentiin yleensä aiemman puolison kuoltua ja sisarusparvessa saattoi olla lapsia kolmeltakin eri äidiltä. Monilla varakkaammilla miehillä oli myös tapana pitää toista perhettä usein taloudenhoitajansa kanssa. Mielestäni ydinperheen idealisoiminen ainoana "kunnollisena" perhemallina on tästäkin syystä hieman hölmöä. Se tuo aivan turhia paineita sille suurelle kansanosalle, joka ei tähän kapeaan kaavaan sovi. Yhteiskunnan normit ovat aina aika- ja paikkasidonnaisia, eivätkä absoluuttisia pakkoja.
- Erot ovat aina erittäin henkilökohtaisia asioita. Silloin kun lapset on hankittu pariskunnalla on saattanut mennä erittäin hyvin. Tilanteet kuitenkin muuttuvat ja onnellinen parisuhde voi muuttua ahdistavaski, onnettomaksi ja suureksi taakaksi. Parisuhde vaikuttaa suuresti ihmisen arkielämään, joten huono parisuhde voi pahimmillaan lannistaa ihmisen lähes täysin. Lapsetkin kokevat vanhempien eri tavoin: joillekin se tottakai on rankka kokemus, mutta jotkut ovat helpottuneita, kun kodin ahdistava ilmapiiri viimein purkautuu.
- Osa ihmisistä haluaa todellakin olla vapaaehtoisesti lapsettomia. Monelle lapsettomuus tarjoaa mahdollisuuden huomattavasti vapaampaan elämään, jolloin voi tulla ja mennä miten haluaa, harrastaa omia asioita sekä keskittyä parisuhteeseensa aivan toisella tavalla.
- Aina asiat eivät ole niin mustavalkoisia, että ihminen tietoisesti olisi hassannut rahansa, vaan rahalliset tilanteet muuttuvat elämäntilanteen mukana. Esim. itselleneni tuli suuri elämäntilanteen muutos talvella, joka vei lähes kaikki säästöni. Tästä syystä en voinut kuukauteen maksaa vuokraani. Nyt olen taas jaloillani ja pystyn jatkamaan elämääni tavallisesti.
muuta kuin ap on melko kokematon elämässä. Kun riittävästi näkee, kokee ja kuuntelee ei enää kykene mustavalko-ajatteluun... Kyllä ne siitä ajan kanssa värittyy ja saa sävyjä, kun kokemusta karttuu.
vaan ainoastaan HENKILÖKOHTAISIA mielipiteitä. Mielipide on aina henkilökohtainen ja Suomessa on mielipiteenvapaus. Eihän tälläkään palstalla syntyisi mitään keskustelua jos kaikki olisivat samaa mieltä joka asiasta.
Tätä en tosin ymmärrä ollenkaan, mutta lähinnä faktisen sisällön vuoksi koska se on ihan persiillään. Onko sulla ap mitään käsitystä talousasioista noin ylipäätään?
LAINAUS: "jos ihmisellä on velkaa ulosotossa, hänellä ei saisi olla elämässää MITÄÄN ylimääräisiä mukavuuksia tai nautintoja ennen kuin kaikki velat on maksettu. Siinähän on silloin tilanne, että olet vienyt muilta rahaa, jolla he olisivat voineet tehdä jotain, mutta eivät voi koska sinä olet hassannut ne heille kuuluvat rahat.