Perustelkaa miksi en saisi ajatella näin...
Minulla on muutamasta asiasta mielipide, enkä pääse niistä eroon vaikka kuinka ajattelisin ja perustelisin itselleni, että pitäisi ajatella toisin.. :
- uusperheen ovat aina jossain määrin epäonnistuneita ja säälin sellaisessa tilanteessa eläviä. Uskon, että he voivat olla kyllä onnellisia, mutta en uskoisi siihen itse koskaan kykeneväni.
- miten kukaan voi ylipäätään erota, etenkin jos on pieniä/teini-ikäisiä lapsia? Miksi kukaan tekee lapsia ihmisen kanssa, josta myöhemmin haluaa erota vain syyllä, että meillä on meni niin huonosti ja oli sitä ja tätä.. eli ilman mitään väkivaltaa tms.
- kukaan ei oikeasti halua olla lapseton. Se on ennemminkin sitä, että haluaa olla erikoisuuden tavoittelija tai ei koe selviävänsä lapsiperheen äitinä tms. Eli minun ajatuksissani kaikki lapsettomat ovat jossain määrin kateellisia lapsiperheille.
- jos ihmisellä on velkaa ulosotossa, hänellä ei saisi olla elämässää MITÄÄN ylimääräisiä mukavuuksia tai nautintoja ennen kuin kaikki velat on maksettu. Siinähän on silloin tilanne, että olet vienyt muilta rahaa, jolla he olisivat voineet tehdä jotain, mutta eivät voi koska sinä olet hassannut ne heille kuuluvat rahat. Nurin mennyt yritys tai vastaava on tietenkin eri asia, mutta jos velat on kertyneet maksamattomista puhelin-, postimyynti tai muista sellaisista laskuista. Eli on varastanut muilta toisin sanoen. EIKÄ toimeentulotuen myöskään pitkäaikaisena ratkaisuna tarvitse riittää mihinkään ylimääräiseen, kuten vauvan puolivuotis valokuvaukseen niinkuin jotkut haluaisivat!
Olisihan näitä vielä lisääkin... mutta kommentoikaa ja perustelkaa miksi mielipiteeni on vääriä? Täällä tuntuu olevan niin ärhäkkää porukkaa, että jos saisitte minunkin mieleni avastumaan :) Tarkoitukseni ei ole ärsyttää vaan haluan vaihtaa ajtuksia!
Niin ja olen ihan tavallinen kolmekymppinen kahden lapsen työssäkäyvä äiti ja maailman ihanimman miehen vaimo. Eli ihan tavis ja onnellinen siitä :)
Kommentit (43)
Tahallani kirjoitin hieman kärjistetysti, en ole aivan niin ehdoton, mutta halusin pointin menevän perille. Ja teitä joitakin höyrypäitä kun kuunteli niin itsekseni nauroin... :) Kiitos asiallisista vastauksista teille ystävälliset ihmiset, sellaiset ovat niitä ihmisiä joita kunnioitan. Taas ne, jotka toivoo että minulle ja perheelleni tulee vielä tapahtumaan jotain pahaa, ovat niitä, joille en uhraa ajatustakaan ja toivotan oikeen ikävää loppuelämää. Mukavaa kesää teille, hymyilkää toisillenne ja olkaa onnellisia! :)
Jos vanhemmat tilaavat lapsen nimiin, vanhemmat ne joutuvat maksamaan, koska lapsi ei voi tehdä oikeustoimikelpoisia tekoja alaikäisenä. Ei siinä lapsen luottotiedot mene.
JOs vanhus ei viitsi lastaan tai sukulaistaan haastaa oikeuteen, on jälleen kyse ns. omasta viasta. Käytännössä yksittäisiä hyväksikäyttötilanteita tapahtuu, mutta niin vähän, että niitä ei voi laskea useimpien luottotietojensa menettäneiden viaksi. Tyypillinen ulosoton "uhri" kun on yleensä se reilusti 30-vuotias, joka leikkii pikavipeillä.
Mutta jotta kaikille jää hyvä mieli, lisätään nyt vielä, että ihan kaikki ulosotto-ongelmat eivät ole uhrin vikaa, mutta suurin osa tasan tarkkaan on. Happy?
En ole ap.
olisitko sinäkin epäonnistunut uusioperheen perustamisessa vai ryhdytkö nunnaksi?