Gallup-kuinka usein pienten lasten äiti saa
ottaa ns. omaa aikaa? Tapaamalla kavereita esim.kahvilla tms. Miehen kanssa kinaa aiheesta.
Itse olisin tyytyväinen kerta viikko systeemiin,tällä hetkellä käyn yksin jossain n.joka toinen viikko. Olen siis kotona,äitiyslomalla ja pari pientä lasta. Miten muissa perheissä toimitaan? Minä tosiaan en jaksa ellen saa olla joskus ilman lapsia edes hetken.
Kommentit (14)
Tai no, pääsen viikonloppuisin käymään ruokakaupassa ilman lapsia.
Ihan milloin vain haluan, mutta yleensä noin 2-3 kertaa viikossa.
saisin omaa aikaa melkein päivittäin, kylä mies lapsia hoitais sillä aikaa. Mutta mun mies tekee yleensä niin hölmöjä työaikoja ja pitkiä päiviä, että pystyis olee kotona joko aamun ennen klo 10 tai sitten illalla klo 22 jälkeen. Joo ei mulla noihin kellonaikoihin oo mitään mieluista tekemistä, ni mielummin pistän vaikka miehen lasten kanssa pihalle ja siivoan silläaikaa kotona.
Ehkä n. kerran viikossa tai kahdessa pääsen vähäksi aikaa vaikka kiertämään kirpparille. Ainoa säännöllinen henkireikä on tiistai-iltojen lenkkisauna taloyhtiön saunassa. Tunniksi löylyihin purkamaan tuntoja muille talon naisille helpottaa jo paljon.
Tänään kyllä olen lähössä kaverin kanssa leffaan, kun miehellä on lyhyt työpäivä!
tuo naisten oma aika, itse kyllä voivat mielestään käydä vaikka joka ilta kavereilla, mutta jos nainen haluaa mennä, niin hänen on otettava lapset mukaan.
Kyllä mielestäni edes kerran viikossa on naisenkin saatava sitä omaa aikaa.(mielummin useamminkin)
Minä "otan omaa aikaa" joka päivä: käyn lenkillä, kuntosalilla tai liikuntatunnilla, yleensä menee 1,5-2 tuntia. Lisäksi saatan joskus käydä shoppailemassa, mutta siihen riittää n. tunti (en ole mikään himoshoppaaja). Meillä on kaksi pientä lasta ja olen kotiäiti. Ja mieheni oikein kannustaa minua tekemään kaikkea itseksenikin, kun olen kuitenkin niin paljon kotona lasten kanssa.
tuo naisten oma aika, itse kyllä voivat mielestään käydä vaikka joka ilta kavereilla, mutta jos nainen haluaa mennä, niin hänen on otettava lapset mukaan.
Kyllä mielestäni edes kerran viikossa on naisenkin saatava sitä omaa aikaa.(mielummin useamminkin)
että mies ei juuri käy itsekään missään,minun puolestani saisi käydä jos vaan niin sovitaan. En tiedä mutta luulen että jos olisin itse se työssäkäyvä osapuoli en kaipaisi niin paljon omaa aikaa aikuisten seurassa mutta kun olen muutoin aina kotona lasten kanssa.
Olen myös unolmoinut että jos vaan pääsisi käymään terassilla edes kerran kesässä mutta se taitaa olla jo liikaa tälläiselle "äiti-ihmiselle"
ap
taideharrastuksessani 2 tuntia kerrallaan. Riittää oikein hyvin.
Itse pääsen tosin ehkä kahden viikon välein käymään jossain yksin, koska mies tekee pitkää päivää ja on kotona vasta kuudelta. Siinä ei enää paljon ehdi tehdä ja viikonloppuisin on paljon muuta puuhaa, kuten talon maalaamista, aidan kunnostusta ym.
Välillä on ollut jaksoja, etten ole käynyt kuin joskus kaupassa yksin. Siis vaikka puoleen vuoteen. Mutta ne nyt on liittyneet lähinnä vauva-aikoihin, jolloin se on minusta ymmärrettävää.
Mutta nyt kun on kaksi taaperoa taloudessa, eli ei enää vauvoja, käyn ehkä joka toinen viikko vähän jotain omaa tekemässä. En kaipaa enempää ja vähempikin riittäisi.
Käytän koiria lenkillä pari kertaa päivässä. Joskus lenkillä vierähtää yli tunti. Käyn kaupassa yksin jne.
Olen paljon jaksavampi äiti ja puoliso, kun saan välillä olla yksin.
Mies tekee lyhennettyä työviikkoa.
Lapsia 5, nuorin 1v.
olen kylläkin yh, mutta ehkä sinua lohduttaa, että huonomminkin voi olla: minä olen käynyt äidiksi tultuani tasan 2 kertaa kavereita tapaamassa ilman lastani. 2 tuntia kerrallaan. Lapsi täyttää kolme. Jos minulla olisi mies, vaatisin omaa aikaa yhtä paljon kuin mieskin ottaa, eli tasa-arvoisesti ja vähintään kerran viikossa. Nyt ei ole ketään, keltä vaatia. Onneksi vain yksi lapsi ja onneksi viihdyn tosi hyvin lapseni kanssa. Silti oman ajan tarve on kova. Vielä enemmän haluaisin olla joskus täysin yksin, kuin nähdä kavereita. Kavereita kun voi tavata myös lapsen kanssa ja uusia kavereita olen saanut lapsen myötä, joten ei tämä toisaalta mitenkään kamalaa ole.
ja pyöritin huushollia lähinnä yksin, niin kävin harrastuksessa vähintään 3 kertaa viikossa. Reissu kesti joka kerta vähintään tunnin. Välillä kävin samalla myös kaupassa. Mun miehen mielestä mä tarvitsin enemmän omaa aikaa kuin hän, koska hän kävi töissä ja siellä on ihan eri kuviot kuin kotona ja näkee muitakin ihmisiä. Mä luulen, että pääsyy mun useihin "vapaisiin" oli suoraan se, että mä olin paljon paremmalla tuulella, kun pääsin tekemään yksikseni jotain.
ja pyöritin huushollia lähinnä yksin, niin kävin harrastuksessa vähintään 3 kertaa viikossa. Reissu kesti joka kerta vähintään tunnin. Välillä kävin samalla myös kaupassa. Mun miehen mielestä mä tarvitsin enemmän omaa aikaa kuin hän, koska hän kävi töissä ja siellä on ihan eri kuviot kuin kotona ja näkee muitakin ihmisiä. Mä luulen, että pääsyy mun useihin "vapaisiin" oli suoraan se, että mä olin paljon paremmalla tuulella, kun pääsin tekemään yksikseni jotain.
Eipä siitä tarvinut onneksi paljoa tapella. Kamalaa edes kuvitella että mut olis "vangittu" omaan kotiini enkä mihinkään sais mennä ilman lapsia. Onneksi mun lapsillani on ollu aina KAKSI täysipäistä, kykenevää vanhempaa, ei pelkästään äiti.
joko mies on lasten kanssa kotona silloin tai sitten jos mennään yhdessä miehen kanssa, isovanhemmista joku on vahtimassa.