Nyt vasta kun on yksinäinen, ymmärtää miten suuri voimavara rakkaus on :(

Olen kohta kuukauden päivät ollut todella yksinäinen ja melankolinen, suorastaan masentunut. Ei ole ketään (aikuista), joka rakastaisi mua, odottaisi mua, olisi kiinnostunut minusta.

Eikä mulla ole ketää, jota rakastaa :(



Olo tuntuu kovin yksinäiseltä. Minä ainakin tunnustan, että kaipaan puolisoa, kumppania, rakastajaa! Olen ollut jo niin pitkään yksin, että tiedän tulevani toimeen omillani ja tiedän, että tämä puolison kaipuu ei johdu mistään sairaasta läheisriippuvuudesta.