Onko joillekin se kaikista korkein koulutus itseisarvo elämässä?

Tuli vaan mieleeni alemmasta kyselijästä jonka mielestä on aina laiskuudesta tai ällin puutteesta kyse jos ei ole hankkinut vieläkin korkeampaa koulutusta.



Eikö tärkeintä ole että ihminen saa tehdä sitä missä viihtyy ja kokee omakseen oli se sitten opettaja, lääkäri tai vaikka kaivinkoneen kuljettaja? Kumma asenne se että elämän itseisarvo on mahdollisimman korkea koulutus ja ilmeisesti sitä kautta tuleva status!