kannattaako tällainen terapia?

perustu menneisyyden vatvomiseen, eikä tehokkuudelle sellainen ole välttämätöntä. Olisikohan ajatus tuosa "juttelussa arjesta" juuri se että käsitellään sitä miten ne menneisyyden pahat ja muu vaikuttavat juuri nyt -jotenkin ne varmaan vaikuttaa koska olet terapiaan etsiytynyt apua hakemaan- ja jos siitä saadaan kiinni etsitään ratkaisuja nykyhetken ongelmiin?



Mutta se on tosi yksilöllistä mikä terapia kenellekin sopii. Jos olet käynyt tuolla kauan etkä koe saavasi apua, niin voi olla ettei ole sinulle toimiva vaihtoehto. Olisiko mahdollista ihan jutella tämän terapeutin kanssa näistä tuntemuksistaan? Ehkä hän myös selventää käyttämäänsä terapiamenetelmää, että onko (ja varmaan on) siinä taustalla muutakin logiikkaa kuin että höpistään nyt arjesta muuten vaan. Toki voit vaihtaa terapeuttia ja terapiasuuntaustakin keskustelematta nykyisen kanssakin jos tuntuu ettei keskustelu mitään hyödyttäisi kuitenkaan.

perustu menneisyyden vatvomiseen, eikä tehokkuudelle sellainen ole välttämätöntä. Olisikohan ajatus tuosa "juttelussa arjesta" juuri se että käsitellään sitä miten ne menneisyyden pahat ja muu vaikuttavat juuri nyt -jotenkin ne varmaan vaikuttaa koska olet terapiaan etsiytynyt apua hakemaan- ja jos siitä saadaan kiinni etsitään ratkaisuja nykyhetken ongelmiin?

Mutta se on tosi yksilöllistä mikä terapia kenellekin sopii. Jos olet käynyt tuolla kauan etkä koe saavasi apua, niin voi olla ettei ole sinulle toimiva vaihtoehto. Olisiko mahdollista ihan jutella tämän terapeutin kanssa näistä tuntemuksistaan? Ehkä hän myös selventää käyttämäänsä terapiamenetelmää, että onko (ja varmaan on) siinä taustalla muutakin logiikkaa kuin että höpistään nyt arjesta muuten vaan. Toki voit vaihtaa terapeuttia ja terapiasuuntaustakin keskustelematta nykyisen kanssakin jos tuntuu ettei keskustelu mitään hyödyttäisi kuitenkaan.

Ei se terapeutti sitä ole määrännyt että jutellaan arjesta, se vaan menee niin ja se ei ohjaa sitä mihinkään suuntaan.

Paha olo on ollut jo vuosikaudet, tosin se on välillä piilossa mutta milloin tahansa voi tulla

esiin. Ja juuri siksi kun niitä pohjimmaisia tunteita ei ole käsitelty, niitä jotka mua oikeasti vaivaa.

Arjestahan voi puhua vaikka tuttavan kanssa..

mä sanoin aloittaessa terapeutilleni, että sellanen jokapäivästen asioitten jankkaus ei auta yhtään, haluan puhua oikeista asioista ja mun ongelmat on lapsuudessa. hän oli että ok, ja näin on toiminut nyt kohta vuoden. jos en olis sanonu, olis menny samanlailla kun sulla. on tuo niin helkkarin kallista, ettei mulla ainakaan ole varaa mennä sinne juttelemaan torstain ruokalistasta.

ja lapsuusjuttujen muistelut vie vähäisenkin kyvyn elää nykyhetkeä ja selvitä arjessa. Mikä terapiamuoto mulle sopii, kun en halua muistella menneitä ja haluan tukea arjessa selviämiseen?

ja lapsuusjuttujen muistelut vie vähäisenkin kyvyn elää nykyhetkeä ja selvitä arjessa. Mikä terapiamuoto mulle sopii, kun en halua muistella menneitä ja haluan tukea arjessa selviämiseen?

Tottakai voi tulla vaikea olo vähäksi aikaa jos käsittelee niitä lapsuuden juttuja, mutta eikö se olis tarkoitus päästä niistä "läpi"?

Mä itse haluaisn päästä "läpi" mutta koska asiat ovat niin vaikeita, ne eivät tule esiin tuolla.

T. Ap

jälkeen sängyssä kun terppa vie voimat ja seuraanakin päivänä olis kyllä vähän jotain muutakin tekemistä kuin menneiden märehtiminen.

Ei just nyt tähän saumaan sovi että vaan makaa, pakko tehdä muutakin.

jälkeen sängyssä kun terppa vie voimat ja seuraanakin päivänä olis kyllä vähän jotain muutakin tekemistä kuin menneiden märehtiminen.

Ei just nyt tähän saumaan sovi että vaan makaa, pakko tehdä muutakin.

No,en osaa sanoa tuohon mitään. Ei mulla voimat mene vaikka on kuinka kovia juttuja, huono olo voi tulla pariksi tunniksi tosin.

fiilikset on sellaset terapian jälkeen että joko otan pameja tai vedän ranteet auki ni parempi lopettaa terapia ennenko oon lääkekoukussa.

eipä auta terapiat arkea, ei.

ja lapsuusjuttujen muistelut vie vähäisenkin kyvyn elää nykyhetkeä ja selvitä arjessa. Mikä terapiamuoto mulle sopii, kun en halua muistella menneitä ja haluan tukea arjessa selviämiseen?

siinä on ideana että keskitytään nykyhetken virheellisiin ajattelu- ja toimintamalleihin (jotka toki voi olla peräisin menneisyydestä) ja korjataan niitä tässä ja nyt. Itselleni tuollainen sopi ehdottomasti paremmin kuin vatvominen, jota olin itsekin jo ennen terapiaa harrastanut ihan liikaa ja sillä menneen märehtimisellä itse sitonut itseni menneseen.

ja lapsuusjuttujen muistelut vie vähäisenkin kyvyn elää nykyhetkeä ja selvitä arjessa. Mikä terapiamuoto mulle sopii, kun en halua muistella menneitä ja haluan tukea arjessa selviämiseen?

siinä on ideana että keskitytään nykyhetken virheellisiin ajattelu- ja toimintamalleihin (jotka toki voi olla peräisin menneisyydestä) ja korjataan niitä tässä ja nyt. Itselleni tuollainen sopi ehdottomasti paremmin kuin vatvominen, jota olin itsekin jo ennen terapiaa harrastanut ihan liikaa ja sillä menneen märehtimisellä itse sitonut itseni menneseen.

Eikä oo nyt varaa maksaa. Ehkä joskus myöhemmin.

Tottakai voi tulla vaikea olo vähäksi aikaa jos käsittelee niitä lapsuuden juttuja, mutta eikö se olis tarkoitus päästä niistä "läpi"?

Mä itse haluaisn päästä "läpi" mutta koska asiat ovat niin vaikeita, ne eivät tule esiin tuolla.

T. Ap

niin sitten sinun varmaan täytyy käydä ne asiat läpi. Itselläni ei enää ole, tuhlattuani monta vuotta menneisyydenvatvomisterapiaan seurauksella että mitään ei tullutkaan käydyksi koskaan läpi vaan juutuin yhä enemmän ja enemmän menneisyyteen. Luurankoja löytyi kaapeista loputtomiin, ja aina kun joku löytyi oli liikutusta ja itkua ja hetken tuntui vapautuneelta mutta lopulta se ei auttanutkaan yhtään mitään.

Menin sitten ihan erityyppiseen terapiaan ja opin että ne tunteet jotka on peruja menneestä voi kohdata myös nykyhetkessä niinä oireina mitä ne aiheuttaa, eikä ole tarpeen älyllisesti löytää syitä tai muistoja joista mikäkin on peräisin. Minulle toimi se että tunnistin nykyhetkessä ahdistavat ajatukset ja tunteet ja käsittelin ne, kun taas menneisyydestä syiden löytäminen ei vapauttanut yhtään, vaikka äly sai jotain tyydytytä siitä että asioilla on ymmärrettävät syyt.

elämääni asioihin, jotka ei tunnu oikeilta. Ja menneisyyttä vatvova terapia ei tunnu mun jutulta, siihen en vuotta tai kahta elämästäni tuhlaa.