Yhdysvaltoihin muuttaneet
Muutamme kesällä Kaliforniaan perheemme kanssa. Jos täällä on kokemuksia ihmisillä, niin mistä tulee suurin shokki?
Olemme asuneet Aasiassa myös vuosia sitten, joten ei ihan vierasta ulkomailla oleminen. Lähinnä käytännön asiat ja päivittäisrutiinit jotka ovat täysin erilaisia kuin meillä.
Kommentit (12)
Ensimmäinen "ahdistus" oli kielimuuri, vaikkain osasin ihan kohtuu hyvin englantia...se puheen nopeatempoisuus, ihmisten omat väännökset sanoista yms. En pystynyt liki puoleen vuoteen esim. kuuntelemaan radiota samaan aikaan jos joku minulle puhui. Piti siis aina keskittyä siihen kieleen yhdestä suunnasta kerrallaan, muuten kaikki meni ohi.
New York ei ehkä ole parhaimpia paikkoja asua, kaupungin todella hektinen ja urakeskeinen elämän tyyli oli ahdistavaa...ihmiset oikeasti tekee siellä ihan hulluna töitä, tuntui että 12 tuntia oli ihan normiaika, mikä meni töissä ja matkoihin päivittäin.
Ystäviä saa, mutta oman sosiaalisen piirin luominen vie todella paljon aikaa. Hyvänpäivän tuttuja löytyy, mutta tosi ystäviä nihkeesti. Niitä jostain kummasta syystä löytyi sitten ajan kanssa ihan muista siellä asuvista suomalaisista ja pohjoismaalaisista.
Paljon aikaa vei alkuun esim. kaikki pankkiasioiden alkuun saattamiset, tuntui, että maa on jotenkin monessa suhteessa "takapajula" noissa asioissa.
Vakuutusviidakko on siinä maassa ihan loputon, sellaisilla on ehkä helpompaa, jos on hyvä työnantaja, jonka kautta saa kattavat vakuutukset. Mutta vakuutuksien oma osuus, siis se, minkä itse joutuu maksamaan voi siltikin olla tosi kallista. Muistan, että auton vakuutusmaksut oli tosi kovat.
Meillä on siinä hyvä tilanne, että firma maksaa nuo sairas- hammas- ja silmähoidot ja -vakuutukset täysin. Itselle jää lähinnä koti- ja autovakuutukset maksettaviksi.
Kielimuuria ei ole, koska molempien työpäivien asiointikieli onneksi on englanti, ja jos intialaisten ja brittien englannin ymmärtää niin jenkkimurre on ihan jees. =)
Olen itsekin kuullut että siellä esimerkiksi pankkipalvelujen kanssa ollaan valovuosia jäljessä Suomea..
Kiitos vielä omista kokemuksistasi!
Mulle suurin sokki, kun aikoinaan menin ensikertaa Jenkkeihin, oli se, että kävelyteitä ei ollut tai ne oli tosi kapeita ja kökkösiä. Mulla sattui olemaan ruokakauppa melko lähellä, jonne pääsin kävellen, mutta olinkin sitten se ainoa jalankulkija. Tämä ei ehkä päde ihan kaikkialla Yhdysvalloissa, mutta kokemusta on Teksasista ja Keski-Lännestä, myös Itä-rannikolla olen käynyt. Kaupungin keskustoissa on yleensä samalla lailla jalkakäytäviä kuin Suomessakin, mutta lähiöissä se on eri asia. Kaikkialle todellakin mennään autolla (olen kuullut, että pätee Californiaan vielä enemmän).
Muuten ei oikeastaan tullut mitään hirveää shokkia. Marketit nyt ovat oikeasti pullollaan tavaraa ja annoskoot ovat valtavia (etenkin Teksasissa). Ehkä hauski asia, jonka huomasin oli, että jopa hammasharjat ovat isompia kuin Suomessa (ei mahtunut sama Colgate-harja hammasharjakoteloon).
Yksi asia tuli vielä mieleen, mikä saattaa shokeerata suomalaisia, on se, että kaupassa tervehdyksen lisäksi kysytään aina, kuinka voitte. Muutenkin ihmiset on puheliaampia ja avuliaampia kuin suomessa (oman kokemukseni mukaan).
ei oikeastaan ollut mitään ihmeempää shokkia. Miehen työpaikan kautta järjestyi vakuutukset, viisumit, mies ehti hommata asunnon ennen kuin me muut muutettiin perässä, etukäteen käytiin järkkäämässä lasten kouluasiat ja katsomassa potentiaalit asuinpaikat läpi. Asuimme pikkukaupungissa, jossa oli jalkakäytävät:D Tuttuja sai kun oli itsekin avoin ja ystävällinen ja ystäviä sai harrastusten kautta. Meillä oli apuna ihminen, joka auttoi elämisen alkuun, auttoi virkamiesasioinneissa, neuvoi mitä mistäkin palveluita ja kauppoja löytyi jne. Työluvan jouduin hoitamaan itse. Shekkejä joutui opettelemaan kirjoittamaan, mutta osa maksuasioista hoitui kyllä netinkin kautta (Citybank). Oikeastaan ainoat ylläriasiat olivat sää (kesä +32-40C, ja Floridasta kosteutta..) sekä se, miten paljon ikätoverit ovat koulussa edellä suomalaisia matematiikassa. Kaikki osasivat ennestään kieltä aika hyvin paitsi nuorin lapsi, joka puolestaaan sitten koulussa kyllä oppi tosi nopeasti.
Viihdyttiin hyvin ja oikeastaan kotiinpaluu keskelle pimeää räntää oli enemmän shokki sitten aikanaan.
Meillä on siinä hyvä tilanne, että firma maksaa nuo sairas- hammas- ja silmähoidot ja -vakuutukset täysin. Itselle jää lähinnä koti- ja autovakuutukset maksettaviksi. Kielimuuria ei ole, koska molempien työpäivien asiointikieli onneksi on englanti, ja jos intialaisten ja brittien englannin ymmärtää niin jenkkimurre on ihan jees. =) Olen itsekin kuullut että siellä esimerkiksi pankkipalvelujen kanssa ollaan valovuosia jäljessä Suomea.. Kiitos vielä omista kokemuksistasi!
'valovuosia' jaljessa Suomesta siksi etta ne eivat ole samoja kuin se yksi hyvaksytty tapa Suomessa. Mina peruin viimeisenkin suomalaisen lehtitilaukseni juuri joustamattoman maksutavan takia. Ei voinut edes Visalla maksaa, vaan mentiin paivan kurssin mukaan ja laheteltiin Atlannin yli paperilaskuja tyyliin: olet velkaa kaksi euroa! Hermo meni.
Opettele tavaamaan nimesi sujuvasti ja suht. nopeasti, samoin syntymapaikka yms. nimet. Syntyma-ajan kanssa saa myos olla tarkkana, joulukuun kolmas on 12/3.
me asumme taalla etela Kaliforniassa (asuttu 8v) joten en ihan muista milta tuntui tulla tanne uutena... mutta jos jotenkin voisi autella.
kannattaa opetella kayttamaan shekkeja heti alkuunsa, vaikka kaytannossa sama kuin pankkiautomaatti (depit) kortti niin monessa paikassa silti kayttavat (vuokra ym).
alkaa menko bank of america:n asiakkaisi. aivan uskomattomia saantoja vasta maahan muuttaneille ja et saa luottokorttia vuosiin!
luottokortista:
alkakaa heti kartuttamaan luottohistoriaa. ostakaa auto osamaksulla ja maksakaa santillisesti, samoin hakekaa jonkun liikkeen korttia joka helppo saada (esim. Target) ja pitakaa huoli ettette koskaan ole 80% lahempana luottorajaa ja maksatte aina velat pois. talloin ei haittaa vaikka korko naissa korteissa on korkea.
Toki saattaa olla että Calissa asuvat nukkuvat vielä, kuitenkin 10h aikaero. :) Jos tulee jotain mieleen niin mielelläni kuulisin kokemuksista. Täällä tuntuu aina kiusaksi asti pyörivän jenkeissä asuvia niin oletin vastauksien satelevan heti.
kun kiusaksi asti ollaan palstalla oltu.
t.Valley Girl
Autovelan saannollisesta maksamisestahan se luottohistoria paasee alkuun. Lisaksi jonkun kaupan oma kortti.
Mitas tassa vastailemaan kun kiusaksi asti ollaan palstalla oltu.
t.Valley Girl
Hehe, juuri siksi laitoinkin tuon että herättäisi vastaamaan. ;) Vähän kuin Windows/Linux -keskusteluissa aloittaa "Kun Linuxilla ei voi tehdä tätä juttua, niin..." Ja johan tulee Linux-guruilta seikkaperäiset selvitykset että voipas. =D
Kiitos kaikille vastanneille! Paljon olemme firmalta ja muilta expateilta saaneet tietoa onneksi, mutta kaikki on aina plussaa.
Pankkitoiminnasta sen takia arvelin huonoa, koska meillä pystyy käytännössä kaiken hoitamaan verkossa, ja olen kuullut/ymmärtänyt että shekit + henkilökohtainen asiointi on siellä se "juttu". Itse ei ainakaan huvittaisi raapustella shekkejä jos asian voisi hoitaa verkossa tilisiirrolla, mutta toki maassa maan tavalla jos vaihtoehtoja ei ole. :)
Koska luottohistoriaahan meillä ei ole, niin hankimme ns. secure credit cardin, jolloin kortissa on luottorajaa sen depositin verran. Auton ajattelimme hankkia käteisellä (jos seitsemällä tonnilla jonkin riisikupin saisi).
Jos jollain tulee vielä jotain mieleen, niin ilolla otetaan vinkkejä vastaan! Kiitos kaikille!
Olimme San Franciscon kupeessa juuri vuoden verran, ja ei meille ainakaan mitää shokkia mistään tullut. Enemmän palatessa (huono palvelu, ihmisten perusnegatiivisuus). Eniten jännitti ajokortin ajaminen:). Kirjallisiin kannatti oikeasti lukea, ei mulla ainakaan olisi ilman mennyt läpi.
Toki saattaa olla että Calissa asuvat nukkuvat vielä, kuitenkin 10h aikaero. :)
Jos tulee jotain mieleen niin mielelläni kuulisin kokemuksista. Täällä tuntuu aina kiusaksi asti pyörivän jenkeissä asuvia niin oletin vastauksien satelevan heti.