Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäistä kertaa korpeaa olla kotona lasten kansa kun miesystävä on Ullanlinnalla...
01.05.2012 |
Juu, tiedän, tiedän, en voi kahlita toista. Päästä irti, anna elää omaa elämäänsä jne.
Jotenkin on kuitenkin vain sellainen olo, että jos oltaisiin edes menossa kohti oikeaa perhettä, hän olisi täällä lasten kanssa kuten minäkin.
Enhän minä kuitenkaan voi toiselta bilettämistä kieltää, ymmärrän senkin.
Kommentit (8)
Mutta:jos kyseessä olisivat misystävän lapset, ja oma kaveriporukkasi olisi järkännyt Ullikselle hyvät vappukekkerit, etkö olisi itsekin lähtenytr?minä ainakin olisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"vähän yksinkertaista". Jos haluut mennä, ni mikä sua estää, ei mikään. Ja jos haluut, laita viltti lattialle, yohattu päähän ja syökää lasten kanssa eväitä, ja avaa kallein viinipullo mitä teiltä löytyy. Hyvää vappua, sinä olet sen ansainnut, tsemppiä vielä tuhannesti!
Alkuaikoina meilläkin oli juuri noin. Mies meni ja minä ja lapset olimme tiellä ja saimme jäädä kotiin. Sitten keksin sen että minä ja lapset menimme omiin juttuihin tai menin yksin kun lapset olivat isällään.
Miesystävä ei voinut sietää sitä että menin mihinkään ilman häntä.Näin pääsin puhumaan asiasta ja saimme sovittua kaikille parhaan käytännön.
Vaikka kuinka kuvittelet että mitään eroa ei ole, miehelle on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ni mieluiten se menis ultsille yksin, ja jos olis teijän kanssa siellä, se olis kokoajan kiukkunen ja valittas kaikesta.
Ullanlinnanmäellä, mä olen jäänyt joko yksin tai sitten kun lapsia syntyi, lasten kanssa kotiin, ei huvita yhtään lähteä katsomaan sitä meininkiä ja hulinaa.
Korpeaa tämä epäsuhta: se, että minä tai me emme ole siellä tai että hän ei ole täällä.