Miten niin ei ole varaa olla kotona hoitamassa lasta???

Me maksetaan vuosi vain korot, niin pystyn olemaan kotona pari vuotta.

mielestä on noloa hankkia lapsia ja sysätä ne muille hoitoon ja siten viettää vaivaset 3-4 tuntia iltaisin yhdessä, vain sen takia että ei osaa elää pienemmillä tuloilla. Kun kerran niitä lapsia on halunnut.

SE jos mikä on itsekästä.

Jos itsekkyyttä on se että haluaa tarjota parempaa elämää niille hankkimilleen lapsille. Lapsi ei kuitenkaan tule muistamaan onko hoidettu kotona vai ei. Ainakaan mä en muista. Muistan lyhyen pätkän tarha-ajoista joista nautin kovasti ja osaksi meillä oli hoitajia kotona. Mutta muu osa on hämärän peitossa. Kuitenkin muistan elämääni 1,5 v asti alkaen.

Ja edelleen olen sitä mieltä että toisilla olisi parempi kasvaa siellä tarhassa muiden mukana, kun kotona mamman tissillä.

kyllä repesin totaalisesti! Vai että ei lapsi MUISTA onko ollut kotihoidossa vai missä hoidossa? Kognitiivinen muisti taitaa olla täysin eri asia kuin se tunnemuisti, ihomuisti ja tiedostamaton joka on se vaikuttava. Olen itse kotihoidettu ja kuinka turvallista ja seesteistä aikaa lapsuuteni olikaan. Kiintymyssuhde niihin tärkeimpiin ihmisiin on kuitenkin se määräävä, jonka vaikutusta ei kukaan voi aliarvioida.

Meillä on ennen lasta hankittu velaton asunto ja viimesen päälle kodinkoneet sekä säästöjä. Mä olen kht:lla ja mies apurahalla/työmarkkinatuella.

ja haluaa mummoäidiksi ni mikäs siinä.

En voi käsittää että ihminen säästää ja kituuttaa ensin 200 000e mihin varmaan menee 15-20 vuotta ja sitten rupee lisääntyyn.

No en minäkään! Olin tosin jo 36 kun lapsi synty mutta se johtuu vain siitä, että olin 34 kun tapasin mieheni. Ihan kenen tahansa kanssa en halunnu lasta tehdä, vaikka olen valmistunut 24-vuotiaana ja asunnon ostin jo 25-vuotiaana myytyäni osakkeet. Kun sinkkuna asuu omistusasunnossa, saa 4ke kuukausipalkasta aika hyvin säästöön, vaikka matkustelis yms.

Meillä on ennen lasta hankittu velaton asunto ja viimesen päälle kodinkoneet sekä säästöjä. Mä olen kht:lla ja mies apurahalla/työmarkkinatuella.

ja haluaa mummoäidiksi ni mikäs siinä. En voi käsittää että ihminen säästää ja kituuttaa ensin 200 000e mihin varmaan menee 15-20 vuotta ja sitten rupee lisääntyyn.

No en minäkään! Olin tosin jo 36 kun lapsi synty mutta se johtuu vain siitä, että olin 34 kun tapasin mieheni. Ihan kenen tahansa kanssa en halunnu lasta tehdä, vaikka olen valmistunut 24-vuotiaana ja asunnon ostin jo 25-vuotiaana myytyäni osakkeet. Kun sinkkuna asuu omistusasunnossa, saa 4ke kuukausipalkasta aika hyvin säästöön, vaikka matkustelis yms.

Esim mun perheenperustamisvaiheessa olevien aikuisten lasten bruttoliksat on 3000€ ja toisella 1800€.

Toinen maksaa asuntolainaa palkastaan 250k€ asuntovelkaa ja toinen sinnittelee vuokralla. PItäisikö molempien kieltäytyä lapsista koska eivät voi jäädä kotiin? Eipä noista liksoista nettona enää jää säästöön ellei ole sitä hyväpalkkaista miestä....

Miten niin ei ole varaa olla kotona hoitamassa lasta???

ei aina välttämättä viittaa rahaan. Joillain aloilla ammattitaitoa pitää pitää jatkuvasti yllä.

Ihan totta puhuen en haluaisi olla ensimmäinen potilas, jolle kuusi vuotta lapsiaan kotona hoitanut aivokirurgi tekee leikkauksen...

että Esim. pääkaupunkiseudulla asuttaessa pelkät asumismenot vie yhden ihmisen nettotulot... Riippumatta siitä asutko vuokralla vai omassa, esim. pelkkä pienen pienen kolmion vuokra on n. 800-1200 €/kk riippuen sijainnista!

Jos esim. mies saa käteen 1200-1400 euroa, niin ei sillä makseta kuin autolaina ja asuminen, siihen päälle pitäisi lisätä kaikki muut kulut: vakuutukset, ruoka, netti, puhelimet, sähkö, vesi, vaatehankinnat, harrastukset, lehdet, televisiomaksut ja sitten vielä ne yllättävät menot esim. pesukoneen osto rikkinäisen tilalle jne.

Suomi on niin eriarvoinen maa esim. asumiskulujen osalta: jos saat töitä pikkupaikkakunnalta, käytännössä asuminen on lähes ilmaista verrattuna pääkaupunkiseudun vastaavaan. Helppo se on sitten tuomita muiden ratkaisut, kun itsellä edullinen tilanne.

Kaikilla kun ei ole sitä hyväpalkkaista miestä, jonka tuloilla sitten leveästi elettäisiin.

aivan, nämä kyselijät on juuri näitä jotka asuu jossain maalla, missä asumiskustannukset on todella pienet.

Me asummekin työn takia (ja lyhyiden työmatkojen takia) pääkaupunkiseudulla ja todellakin koska ollaan töistä huolimatta pienituloisia niin se yhden palkka riittää juurikin halpaan vuokra-asuntoon (asumistukea kun ei kuitenkaan saada). Mitään ylimääräistä luksusta meillä ei ole, mutta syödään kyllä ihan hyvää terveellistä ruokaa ja kirpputoreilta ostan yleensä lasten vaatteet. Itselle sitten jos jotain ostan joskus niin tyyliin -70 % alesta vaatteita.

Ja kyllä olen kotona hoitamassa lapsiani,..ja tavallaan tähän on varaa, mutta sen tiedän ettei tällaista jaksaisi kauaa... sillä sinä päivänä kun tarvitseekin ostaa vaikka uusi pyykkikone niin siihen ei kyllä olisi tällä tulotasolla varaa.

kun asuntolainan lyhennyksen osuuteni on 360€ kuussa. Jos olisin hoitovapaalla saisin alle 300€ käteen rahaa. Plus kaikki muut OMAT laskuni. Siis aivan näin helvetin yksinkertaista. Siksi olen töissä, osa-aikaisesti.

Mieheni on kokki lounasruokalassa eli tosi huonopalkkainen. 2 lasta, rivitaloasunto josta reipppasti yli 200 000 euroa velkaa Helsingistä. Autollekin on tarvetta taloudessa. Lisäksi minulla on vielä opintolainaa lyhennettävänä. Minun kuukausituloillani tätä taloutta pyöritetään, eikä onnistu että jäisin kotiäidiksi tuille, vaikka haluaisin toki jos mies pystyisi elättämäänn.

laskeppa ap tästä...palkka n 1300 euroa käteen

- vuokra pieni kaupungin kolmio pääkapunkiseudulla 950 euroa (asumistukea ei saa näillä tuloilla...)

- auto on parikymmentä vuotta vanha velaton, siitä tietysti vakuutusmaksut.

- toisen tulona kotihoidontuki + lapsilisät. n 600 euroa kun kaksi kotona hoidettavaa lasta.



eli vajaa 1000 euroa jää kaikkeen muuhun elämiseen neljälle hengelle pelkän vuokran jälkeen. Siis ruoka, vakuutukset, lasten toistuvat poliklinikkakäynnit/terapia maksut, puhelinlaskut ym juoksevat kulut kuten bensa..



jostain syystä se ei vaan tunnu niin paljolta, että varaa olisi esim matkustella tai ostaa mitään "kalliimpaa" ylimääräistä kuten astianpesukonetta, uutta tietokonetta jne

vanhaa, vanhaa provoa.

olla kotona hoitamassa lasta, koska meillä on pienet menot, mutta mikäli sä et oo provo, saattaa olla, että olet hieman pudonnut normaalielämän kelkasta, kun elät tukien varassa.



Olen kyllä sitä mieltä, että myös hyvätuloisten pitäisi miettiä elämänsä valintoja ennen lasten hankkimista (esim. ei ostaa niin kallista taloa, että ei tosiaan ole varaa olla lasten kanssa kotona).

että joko on yhteiskunnan elätti, tai sitten puoliso on kohtalaisen hyvätuloinen. Keskivertokansalainen ei pysty maksamaan asuntolainaa ja elämistä yhden palkansaajan tuloilla.

Keskivertokansalainen ei pysty maksamaan asuntolainaa ja elämistä yhden palkansaajan tuloilla.

semmoisia valintoja, että pystyy.

#3 (keskivertokansalainen)

saada 1600 euroa kuukaudessa pelkästään olemalla kotona

vaikka kirjoitan kärjistäen, niin vilpittömin mielin täällä ihmettelen. onko pakko elää yli varojen? eikö vois prioirisoida et esim. asuis hieman vaatimattomammin ja sais elää sellasita elää muuten ku haluis?

vaikka kirjoitan kärjistäen, niin vilpittömin mielin täällä ihmettelen. onko pakko elää yli varojen? eikö vois prioirisoida et esim. asuis hieman vaatimattomammin ja sais elää sellasita elää muuten ku haluis?

olen niin uusi täällä av-laisten keskuudessa :)

-ap

Mieheni on pienipalkkaisella alalla (lähihoitaja) ja talolainat yms muut lainat maksettuaan hänellä jää käteen muutama hassu satanen. Minulla jos olisi pudonnut tulot n. 1200€:lla niin me ei oltaisi käyty ruokakaupassa kertaakaan, noh ehkä näkkäriä ostamassa. Ja on niitä laskuja minullakin. Lapsi lähti hoitoon heti kun äitiysloma loppui, mutta siinä ei ole ollut mitään ongelmaa. Isoin ongelma taisi olla minun korvien välissä kun hoitoon vieminen tuntui pahalta. Lapsi kuitenkin on tykännyt aina olla ja jäänyt iloisella mielin hoitoon.

vaikka kirjoitan kärjistäen, niin vilpittömin mielin täällä ihmettelen. onko pakko elää yli varojen? eikö vois prioirisoida et esim. asuis hieman vaatimattomammin ja sais elää sellasita elää muuten ku haluis?

jos asuttaisiin jossain muualla kuin täällä missä asutaan.

Elämä on..kaikkea ei voi jokainen saada. Mä sinnittelin kolme vuotta kotona, sitten painuin töihin tienaamaan vaikka unelma olisi ollut olla kotona. Mutta ei kotonakaan kovin kivaa ole jos pitää kokoajan pennejä laskeskella.

Mieheni on pienipalkkaisella alalla (lähihoitaja) ja talolainat yms muut lainat maksettuaan hänellä jää käteen muutama hassu satanen. Minulla jos olisi pudonnut tulot n. 1200€:lla niin me ei oltaisi käyty ruokakaupassa kertaakaan, noh ehkä näkkäriä ostamassa. Ja on niitä laskuja minullakin. Lapsi lähti hoitoon heti kun äitiysloma loppui, mutta siinä ei ole ollut mitään ongelmaa. Isoin ongelma taisi olla minun korvien välissä kun hoitoon vieminen tuntui pahalta. Lapsi kuitenkin on tykännyt aina olla ja jäänyt iloisella mielin hoitoon.

Koska on otettu tuloihin nähden ilmeisesti todella suuri talolaina, niin tarvitaan kahden ihmisen palkka jotta se voitaisiin hoitaa. Niinpä ei ole varaa jäädä kotiin lasta hoitamaan. Tässä on vain se ero, että SYY MIKSI LASTA EI VOI JÄÄDÄ HOITAMAAN ON OMA VALINTA eikä suinkaan se, ettei olisi varaa.

että joko on yhteiskunnan elätti, tai sitten puoliso on kohtalaisen hyvätuloinen. Keskivertokansalainen ei pysty maksamaan asuntolainaa ja elämistä yhden palkansaajan tuloilla.

Terveisin keskivertokansalainen... Ylpeä en tästä ole, mutta raaka totuus on, että kotihoidontuella ei pärjää jos mies ei tienaa hyvin.