Uskossa olevia eronneita tai vaativassa suhteessa olevia?

jumala hyvaksyy sen

Kävin sitten ihan juttelemassa papin kanssa, joka oli vielä toiselta koulutukseltaan psykologi. Pappi oli samaa mieltä kanssani eli jos toiminta on sellaista, että toinen tekee joskus väärin, niin se pitää tai sen voi antaa anteeksi, mutta jos toinen pettää koko ajan, niin eihän sillä anteeksipyytämisellä ja anteeksiantamisella ole enää mitään merkitystä. Parisuhde ei ole enää parisuhde, jos siinä on koko ajan kolmas rinnalla.



Mieheni jatkoi pettämistään ja minä katsoin, että avioliittomme on kyllä silloin hänen puoleltaan jo irtisanottu, kun ei pysynyt lupauksessa olla minulle uskolllinen. Sen jälkeen ihan hyvillä mielin erosin, kun oikeastaan tajusin, että en se minä ollut, joka avioliiton päätin vaan mies silloin kun rupesi toiseen suhteeseen.



Voitko kertoa minkälaisia nämä miehesi ominaisuudet ovat? Onko kyse hetkellisistä satunnaisista hairahduksista vai onko toiminta säännöllisesti sellaista, joka rikkoo aviolittoanne?

Jos mies on raitis, vastuuntuntoinen, hyvä isä, kohtelee sinua kunnioittavasti ja on uskollinen... En tiedä miksi sitten eroaisit, jos mies vaan esim ottaa päähän tai et tunne rakkautta häntä kohtaan. Itse rukoilisin Jumalalta, että saisin rakkautta miestäni kohtaan. Mutta siis, jos mies on kunnon mies.

Jumalan muutosta parisuhteeseenne. Uskon, että Jumala on teidätkin yhteen saattanut. Rukoile, kyllä Jumala näkee tilanteesi. Anna Herralle lupa puuttua tilanteeseenne eli pyydä apua. esimerkiksi voit sanoa: "Rakas taivaallinen Isä, Jeesuksen nimessä synnytä rakkaus tässä avioliitossa roihuavaksi! Tahdon rakastaa miestäni Herra. Näet jokaisen tunteeni tässä tilanteessa: AUTA HERRA! En meinaa jaksaa miestä, mutta luotan siihen että sinä voit auta. Tee hyvä tahtosi tässäkin asiassa Jeesus"



- uskova minäkin

Me ollaan myös uskossa. Oltu yhdessä n. 18 vuotta, naimisissa 15 vuotta, vasta hääyönä sitten muutettiin yhteen jne. Nyt 35v vanhoja.





Meillä ei koskaan ole ollut erityisen hyvä avioliitto tietyillä elämän osa-alueilla, ennen muuta kommunikaatio on ollut huonoa Pitkään on meilläkin tosi hyviä aikoja, mutta aina parin vuoden välein on käyty muutaman viikon jaksoja, jolloin eroajatukset ovat jommalla kummalla nostaneet päätään. JOS ei oltais uskossa, olisin varmaan eronnut jossakin vaiheessa, mutta Jumala on aina avannut tien. Raamatusta olen löytänyt kohtia, miten on hyvä ajatella sitä, mikä on hyvää, täydellistä jne. myös toisesta. Positiivinen ajattelu ja hyvien asioiden listaaminen on auttanut. Samoin se, että jos Jumalan tahto on, ettei vaimo saa erota miehestää, hän antaa myös voiman rakastaa. TUnteet seuraavat yleensä perässä oikeita valintoja. Päätän antaa anteeksi, toimia rakkaudelisesti jne. Meille isoksi avuksi on olleet avioliittoleirit ja-tapahtumat, joilla käydään ehkä parin vuoden välein. Ekaksi mentiin tilanteessa, jossa oltiin melkein eroamassa tai ainakin tunteet oli jo niin kuollut, että edes viha ei enää sattunut, oli vain turtumusta ja melkein inhon tunteita, joihin oli tiiivistynyt kaikki katkeruus jne. JUmala on voinut auttaa ihmeellisellä tavalla, että jälleen olemme ihan ok. TOki meillä on omat virheemme, mutta olen oikeastaan onnellinen, että olen ollut aiemmin kihloissa täysin vastkohtaisen luonteen omaavan miheen kanssa, ja siinä oli sitten taas omat ongemansa. En siis usko, että vaihtamalla paranee, PAITSI jos olet naimisissa esim. kauhean narsisistin, juopon tms. kanssa.



Ja Raamattuhan antaa erota yhdestä syystä: uskottomuudesta. SIitäkin olen nähnyt tuttuja, että ovat voineet päästä yli, mutta se on se ainoa juttu, minkä Raamaattu suoraan mainitsee, että sa erota, jos toinen on uskoton. Ja samoin Jeesus puhuu siitä, miten meidän ihmisten kovasydämisyyden takia ihmiset eroaa, mutta että Jumala ei alunperin suunnitellut niin.



Tunnen monia tuttuja uskovia, joille on tullut ero. Jumala on myös B-suunnitelmien mestari ja virheetkin voi kääntää omaksi kunniakseen, ja ne saa anteeksi. Olen kuitenkin oman elämäni kautta usein nähnyt, että HÄn antaa rakkautta, yliluonnollistakin sitä pyytäville. Meillä huonot ajat on aina ollut seurausta siitä, että hengellisestikin olemme olleet kaukana JUmalasta, yhteinen tai yksityinenkin rukous on jäänyt jne. KUn pyydämme HÄneltä rakkautta toisiamme kohtaa, siunaamme toisiamm jne, menee paljon paremmin, jopa niin, että vielä vanha lempi tuntuu kuin vatsarakastuneelta JUmalan armosta.