Lue keskustelun säännöt.
Avioerosta 5 vuotta eikä vieläkään uutta suhdetta eikä rakkauden hetelmätä Mitä ajattelet minusta?
08.05.2012 |
Eikä uutta suhdetta tuu eikä enää lapsia! Haluan nauttia elämästä kahden lapseni kanssa, hoitaa heidät kunnes lähtevät kotoa pois. En halua laittaa heitä uusperhehelvettiin, vierasta miestä meidän kotiin. Että näin. Ja nyt mammat kauhistelemaan, kun joku on vapaaehtoisesti yksineläjä eikä kaipaa miestä sohvalleen röhnöttään ja seksiä vonkaamaan. Mä rakastan nukkumista! Enemmän kuin seksiä. Ja nukkumista yksin.
Kommentit (8)
Minulla on erosta vasta 2 vuotta, ja ajttelen samoin kuin sinä. Uusperheet sucks. Ne on kuin verta kaivaisi nenästään. Ne on kuin venäläistä rulettia pelaisi. Välillä voi kohdata onni, mutta riski on liian kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota minäkin odotan, kunhan oma asunto vaan vapautuu... Ei enää mitään äijää haisemaan ja sotkemaan, ikinä!
Miksi lehdet on sitten täynnä näitä "Äidin uusi mies" ja " Uusioperheonnea Uudeltamaalta" - juttuja??? Ja on mun sun meidän lapset... Miksei missään kirjoiteta juttua, missä ois onnellinen, vapautunut yh-äiti lastensa kanssa kertomassa, mitä on elämä nyt. Eikä sitä vonkumista, että "kun vastuu on niin raskasta kantaa yksin" vaan että kerrotaan asiat, niinkuin ne on eli että monesti elämä ilman miestä on helpompaa ja äitiydestä todella nauttii. Vastuu ja aikuisuus kuuluu elämään ja ne on ilo, kun on omat lapset. Suurinta on rakkaus. Koko aikaa ei tarvi olla suhdetta. Yksin on hyvä olla. ap
Vaikutat Ap harvinaisen selväjärkiseltä ihmiseltä. Yleensä ihmiset sekoavat päästään erottuaan ja alkavat vimmatusti etsimään seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samanlainen tapaus myös. Joskus takavuosina, kun olin itse vielä lapseton, elin uusperheessä. Sillä kokemuksella varustettuna tuntuu nyt, että ehdottomasti paras näin, sekä lapsille että itselle. Tosin olen ihmistyyppiä, joka viihtyy hyvin itsekseen.
Vaikutat Ap harvinaisen selväjärkiseltä ihmiseltä. Yleensä ihmiset sekoavat päästään erottuaan ja alkavat vimmatusti etsimään seuraa.
Mutta sain vaan huomata sen, että en tarvitse miestä enkä edes halua. Ja tuli sellainen suojelunhalu omia lapsia kohtaan, en halua miestä meille kotiin. Esim mietin miltä ois itsestä tuntunut murrosiässä omassa kodissa vieras mies, kun jo oma isä otti päähän... Lasten täytyy saada kasvaa rauhassa. Ja on helpompaa elää näin. Lopetin kaikki suhteet, ne lyhyet mitä oli. Enkä saanut mitään sellaisista tapailuseksisuhteista, onttoja sisältä. Olen yksin. ap
Ihmiset on niin itsekkäitä nykyään. Ja vaikka seurustelisikin niin pakkoko sitä on heti muuttaa yhteen. Fiksut aikuiset tapailee esim niinä viikonloppuina kun lapset etävanhemmalla. Ei seurusteluun tarvi sotkea heti lapsia.