Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Löin lastani tänään.

Vierailija
07.05.2012 |

Olin raivon vallassa ja löin 8-vuotiasta avaimilla. Kipeää teki ja pieni naarmu aiheutui. Mulla on aivan hirveä olo asiasta. Mistä mun pitäisi hakea apua? En halua enää ikinä tälläistä tapahtuvan.

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän se syt riitä, että itse tiedät tehneesi väärin ja sulla on huono omatunto asiasta. Puhu nyt lapsesi kanssa ja pyydä anteeksi. Ylilyönti tuli ja sille ei enää minkään mahda.

Vierailija
2/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen eksä löi myös vähän aikaa sitten lastaan. Kierteli ja kaarteli vielä että enhän minä mitään... Vaikka lapsi selkeästi kertoi, että äiti löi. Sellaista kasvatusta täällä päin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suutuin, kun yksi tavara hajosi. Olen ollut hirveän stressaantunut ja väsynyt ja tässä on tulos. En pysty lopettamaan itkemistä. ap.

Vierailija
4/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta harva uskaltaa kertoa siitä, edes anonyymisti. Tunnustaminen on ensimmäinen askel parantumiseen, se että sinua kaduttaa hirveästi on tosi hyvä merkki. Luulen, ettei tuota kohdallasi tapahdu enää.



Naiset eivät monesti osaa hallita itseään samalla tavalla kuin miehet, itse väittäisin oman elämänkokemukseni perusteella että naisten tekemä väkivalta lähimmäisiään kohtaan on yleisempää kuin miesten.

Vierailija
5/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä tee niin kuin minun äitini joka antoi selkään ja sitten karkkirahaa kun alkoi kaduttaa.



Teit väärin, mutta iso lahja lapselle on kuitenkin mahdollisuus nähdä aikuisen katumus, anteepyyntö ja rehellisyys. Äidilläni ei ollut munaa edes pyytää anteeksi.

Vierailija
6/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halittiin ja oltiin sylikkäin loppuilta. Anteeksipyytäminen vaan tuntuu niin tekopyhältä, kun on tehnyt näin väärin ja lapsi tietenkin antaa anteeksi, kun ei muuta voi. Ne avaimet todella sattuivat :(. ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

paha! Mutta kadut kuitenkin, et ole ihan idiootti. Pyydä lapselta anteeksi ja kerro ettei näin tule koskaan enää tapahtumaan! Yksi kerta vielä annettakoon anteeksi, toisesta mene jo hoitoon.

Vierailija
8/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset tarttee joskus kovia otteita, eikä niitä pyydellä anteeksi.

SIITÄHÄN OPPIVAT.



lasten pitää pyytää anteeksi vanhemmiltaan, että saivat selkäsaunan koska käyttäytyi huonosti.



Ei ihme, että teinit potkii mummoja, kun vanhemmat pyytää anteeksi ja halaa väkivaltaisia lapsia, sehän vaan ruokkii heidän haluaan potkia lisää.



Luuseri sukupolvi, joka ei saanut koivuniemen herraa, kasvattaa uutta sukupolvea, joka vetää veitsen esiin, jos naama ei miellytä. Kun kotoa ei saada nykyään edes tukkapökkyä piparin varastamisesta. Nuoriso tulkitsee, että saa tehdä mitä haluaa, ei tuu penaltia vaikka mummon raiskais.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten täällä ei ole jo moraalisaarnattu ja soitettu sossuun ja haukuttu huonoksi äidiksi? MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA???

Vierailija
10/13 |
07.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi lyödä, ja suurin osa lyökin joskus. siitä ei vain puhuta. ainakin mitä minun lähipiirin äidit ovat kertoneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
08.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heillä yksilö- ja ryhmäapua väkivaltaisille äideille, ota heti yhteyttä.

Vierailija
12/13 |
08.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi hitsi, että ne avaimet oli siinä. Tiedän, että tuut olemaan pahalla mielellä asiasta ihan loputtomiin, koska ilman avaimiakin niin tekisit. Ihan tosi harvassa on äidit, joille ei näin joskus kävisi! Itse tönäisin jossain kärsimättömyyspuuskassa esikoista niin, että kaatui. Ei sattunut fyysisesti, mutta henkisesti oli rankka juttu (luultavasti mulle paljon pahempikin kuin lapselle9 Se tietysti puhuttiin samantien ja sovittiin, mutta se otetaan vieläkin (10 v myöhemmin) joskus puheeksi. Se on nyt kääntynyt perheessä esimerkiksi siitä, miten aikuiset ei ole täydellisiä ja tekee joskus tosi pahasti. Aina se vähän kirpaisee, mutta aikuinen jos joku osaa kyllä kantaa vastuun ja seuraamukset. lapsille ei tiytti heidän virheistä saisikaan muistuttaa. Komppaan edellisiä, puhu ja sovi, älä hyssyttele asiaa. Jos tapahtuu uudestaan, etsikää sulle ja koko perheelle apua. Kilahtaminen ei luultavasti ole sen merkki, että olisit väkivaltainen,vaan merkki siitä, että oot liian kuormitettu just nyt. Eli saatat tarvita muutosta ja apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
08.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti saat itse avaimilla naamaan kun joku väsyy suhun.



Voit onnitella itseäsi, olet aiheuttanut lapsellesi pysyvän muiston!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä yhdeksän