Etkö ymmärrä miksi jotkut pitävät viinistä?

http://www.ts.fi/teemat/luonto/230450/230452.pdf



Mainittakoon vielä, että happamia ruokia ja juomia rakastan yli kaiken, jotkut taas eivät edes erota hapanta ja karvasta.

t. viinin, greipin ja kahvin ystävä

maistan happaman ja karvaan. Happamasta pidän, tiettyyn pisteeseen asti, ja mieluiten niin, että se taittuu jollakin. KArvaasta en niinkään välitä, lapsena varsinkaan, mutta voin kyllä juoda viiniä/ syödä greippiä. Jonkun greipin kanssa on vähän sellainen, että osa syömisen hupia on se, että se ei oikeastaan ole hyvää vaan saa aikaan reaktioita. Sama kuin vaikka chilin tai wasabin kanssa.

Mä rakastan esim. punaisia viinimarjoja sellaisenaan, jotkut taas ovat ihan kauhistelleet miten voin niitä syödä ilman sokeria. Samaten jotain limeä tai sitruunaa suorastaan himottaa nuoleskella joskus :D



Viinistä pidän, ainakin kuoharista ja punkusta. Valkkarissa olen kyllä havainnut just tuota että ekan lasillisen jälkeen alkaa maistua pistävälle. Tosin nuoruusaikojen valkkariöverit saattaa myös vaikuttaa mieltymykseen.



Kahvia rakastan, mutta vain pehmeitä maitokahveja kuten lattea. Vahvempaakin kahvia kyllä voin juoda, mutta se ei ole niin suuri nautinto.



Sitten taas just vaikka olut ja greippi on ihan kammotuksia mulle, maistuvat niin hirveän karvaalle että en saa edes tuota "reaktio" -juttua niistä, toisin kuin vaikka chilistä ja wasabista joista taasen tykkään paljon. Muistan jo lapsena ihmetelleeni, miten kukaan voi juoda greippilimsaa kun se oli niin kitkerää.



Tää on ihan mielenkiintoinen juttu, lähti siitä kun aloin ihmetellä kun yhden läheisen mielestä greippi on vain hapanta, oluessakaan ei maista mitään karvautta.



ap

En pidä viinistä, oluesta, greipistä enkä vahvasta kahvista. Ymmärrän kyllä, että jotkut pitää.

Kirpeistä maut taas on herkkua (punaiset viinimarjat, lime ja sitruuna).

Viinistä pidän, ainakin kuoharista ja punkusta. Valkkarissa olen kyllä havainnut just tuota että ekan lasillisen jälkeen alkaa maistua pistävälle. Tosin nuoruusaikojen valkkariöverit saattaa myös vaikuttaa mieltymykseen.

Kahvia rakastan, mutta vain pehmeitä maitokahveja kuten lattea. Vahvempaakin kahvia kyllä voin juoda, mutta se ei ole niin suuri nautinto.

Sitten taas just vaikka olut ja greippi on ihan kammotuksia mulle, maistuvat niin hirveän karvaalle että en saa edes tuota "reaktio" -juttua niistä, toisin kuin vaikka chilistä ja wasabista joista taasen tykkään paljon. Muistan jo lapsena ihmetelleeni, miten kukaan voi juoda greippilimsaa kun se oli niin kitkerää.

ap

juomaan kitkerää kahvia, siitä ei tule mitään kiksejä, se on vaan pahaa ja väristykset vetää suussa ja selässä. Mutta greippi on eri juttu, luulen, että se liittyy happamuuteen, josta taas pidän. Lapsena en pystynyt syömään greippiä enkä juomaan greippilimua/mehua. Se "kiksi" siihen tuli vasta myöhemmin.

Valkkareista en ole samaa mieltä, niitä on niin eri makuisia. Kammo "vetäminen" suuhun tulee vaan makeiden valkkareiden kanssa, joten en juo kuin kuivia. Ne eivät välttämättä ole karvaita. Punaviineissä taas tanniinisuus antaa kiksejä, se vetää suussa kivalla tavalla. Tosin teessä en tanniinisuutta siedä, ja tee on muutenkin helposti niin kitkerää, että en voi sitä juoda.

Olen tarkka maistaja kuten varmaan kävi selväksi :D mutta en pidä asiaa noin yksioikoisena. Ylipäätään mulla on paljon makuja joista en pidä, mutta joista pidän, kun ne tuntuvat siisteiltä suussa tms. Ja kaikki lämpötilat, minkä kanssa syö/ juo jne. vaikuttavat niin paljon.