Minun 3,5-vuotias kotihoidossa oleva lapseni ei osaa leikkiä itsekseen???
Ole kiinnittänyt huomiota, että häneltä puuttuu täysin kyky rakentaa joku nukkeleikki/barbieleikki tai vastaava. Hän juoksentelee pisteestä A pisteeseen B ja vaihtaa pian seuraavaan asiaan. Pikkuveljensä kanssa juoksevat rinkiä, mutta mitään järkevää leikkiä ei synny. Onko tämä normaalia?
Kommentit (11)
Nyt jo eskari-ikäinen.
Ajattelen että joillakin tuo on vain luonnekysymys. Hän on muutenkin kovin kiinnostunut visuaalisista asioista ja tutkii mielellään. Purkaa kaiken mielellään osiin jne.
Alkuun ajattelin että täytyy hankkia joku "diagnoosi" kun on niin poikkeava, mutta jos muistelen itseäni lapsena niin ole ollut vähän samanlainen.
heidän laluillaan. Pian huomaat heidän tekevän samoin. Meillä isä leikki legoilla lasten kanssa lukemattomia kertoja ja niin lapset oppivat keskittyneesti rakentamaan ja keksimään legoista vaikka mitä! Pidimme myös huolen, että legoja oli tarpeeksi. Tästä seurasi hyvä keskittymiskyky koulua varten sekä aikuisuuteen. Suosittelen kaikille tätä!
Isä ei paljon puhunut sillä lapset hoitivat sen puolen. Ei mitenkään edes yrittänyt opettaa heitä vaan ihaili lasten aikaansaannoksia. Itse rakenteli kauhistuksia niistä legoista mitä jäi hänelle kun lapset vei parhaat päältä:))
Lisäisin vielä, että emme koskaan rikkoneet aikaansaannoksia vaan ne jäi näytille. Minä saatoin rikkoa jos siivosin tai sitten itse kun halusivat rakentaa muuta. Tämäkin on tärkeää!
ja ollut siis ikänsä kotihoidossa. Ei osaa mitään mielikuvitusta vaativia leikkejä, jaksaa keskittyä yhteen asiaan ehkä viisi minuuttia eikä ole ikinä uppoutunut mihinkään leikkiin. En voi uskoa, että on normaalia, eikö tuon ikäisen pitäisi jo osata leikkiä ihan kunnolla?
Meillä lapset vajaa 6 v ja vajaa 3 v, aina olleet kotihoidossa. Aktiviteetteja ja harrastuksia on kyllä paljon...
Ovat aina osanneet leikkiä molemmat itsekseen ja keskittyvät päivittäin esim. piirtelemään ja askartelemaan. Keskenään heillä on erittäin mielikuvituksellisia leikkejä, jotka jatkuvat pitkään ja kehittyvät siinä leikin jatkuessa.
Minä olen äitinä sitä tyyppiä, joka ei leiki, mutta mies on leikkijä tyyppiä.
Oisko tämä kuitenkin enemmänkin luonnekysymys ja liittyisi myös kehitykseen?
Miten olet ap tukenut leikkiä? Onko lapsella sisaruksia tai kavereita, joilta saa leikkimisen mallia? Rohkaisetko leikkiin? Onko leikkiin riittävästi aikaa? Kuinka paljon lapsi katsoo telkkaria?
Mulla oli kuopuksen raskaus vaikea ja jouduin käyttämään telkkaria lastenvahtina. Kun sitten vauvan synnyttyä lopetettiin telkkarin katselu, niin huomasi kuinka leikit kehittyi valtavasti alun takertelum jälkeen.
Kyllä vanhempi voi antaa lapsen leikille tilaa ja arvostusta. Vanhempi voi viedä leikkiä eteenpäin myös johdattelevilla kysymyksillä nyt varsinaisesti osallistumatta leikkiin. Vaikka nukkien hoitoleikissä ehdottaa, että pitäisikö nuket rokottaa jolloin pukemisleikki muuttuu lääkärileikilsi. Sen jälkeen nuket sitten voi mennä vaikka leivoskahveille. Näin siis jos lapsi ei alkuun itse saa vietyä leikkiä eteenpäin.
toki itsekseenkin jos temperamentti on siihen sopiva. Omat lapseni ovat menneet vuoden ikäsinä pph:lle ryhmän pienimmiksi ja kyllä eron kotihoidettuihin ikätovereihin huomaa leikkien monipuolisuudessa. Hoidossa olevat pienet leikkivät usein myös jo "isompien" leikkejä, koska heistä ottavat mallia.
Meidänkin nyt kolme vuotias on aivan samanlainen. Keskittyy aika-ajoin omaan leikkiinsä (pikkuautoihin) mutta hyvin lyhyt kestoista, eli puhutaan minuuteista. Juoksee edestakaisin, kiipeilee, hyppii ja hiki on päällä kokoajan. Mallitusta on, ja isovelikin kokoajan rakentaa leikkiä pikkulegoilla tai dubloilla ym. Toi vaan taitaa olla tuleva ammattiurheilija, aivan tärisee mailojan ja pallojen kanssa. Ja ulkoilemme siis jokapäivä kaksi kertaa n. 2h kerrallaan et ei pitäisi olla senkään puutetta.
Oma 4v. poikani on vasta juuri äsken oppinut leikkimään. Tähän asti hän on vain kasannut tavaroita, kuljetellut niitä paikasta A paikkaan B, juossut, hyppinyt, pomppinut. Nyt vasta leikkii pikkuautoilla heittelemisen sijaan tai matkii leikkieläimillä oikean eläimen käyttäytymistä.
Pikkusiskonsa 2,5v. on toisenlainen. Keskittynyt leikki on häneltä onnistunut jo pitkään ja edelleen oikeastaan leikki onnistuu häneltä paremmin kuin veljeltään.
Molemmat on olleet kotihoidossa koko ikänsä.
leikkiikö hän muuten sinun kanssasi jotain järkevää leikkiä, tyyliin merirosvoa tai lääkäriä? Siis jos sinä ohjaat?
Mun 3.5 v poika (ainokainen) oli kotihoidossa 3v:ksi ja leikkii kyllä monimutkaisiakin leikkejä, mutta ei juurikaan itsekseen vaan mun tai isänsä kanssa. Vähän vanhemman serkun kanssa leikkii kahdestaan myös tosi "hyvin". Käsittääkseni ei pk:ssa vielä leiki hirveästi muiden kanssa, vaan ikään kuin "vieressä".
Mutta väsyneenä menee kyllä juuri tuollaiseksi juoksenteluksi.
Leikin hänen kanssaan todella paljon. Tein tätä tavallaan lapselle malliksi. Lapsi jaksoi tasan niin kauan kuin minäkin leikin. Yritin ja yritin ja ostettiin leluja, luotiin puitteita. Luovutin kun lapsi oli 6v.
Sen sijaaan juoksi, piirsi, askarteli, rakensi majoja ym. mutta ei sanan peristeisessä merkityksessä leikkinyt.
Harmitti todella, sillä minusta leikkiminen on tärkeää.
Tyttö on nyt 12v. Kilpailee telinevoimistelussa, on kympin oppilas koulussa. Joten ei mitään vikaa sinänsä.
En ole äiti, joka leikkii jatkuvalla sykkeellä lasteni kanssa. Leikin toki ajoittain, mutta en jatkuvasti.
ap