Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ero, vauva 9 kk ja hermot äärimmäisen kireällä :(

Vierailija
16.03.2012 |

Onko kohtalotovereita? Ero tuli puolisosta ja pinna tosi kireellä. Pienetkin vastoinkäymiset ketuttaa rankasti. Kaikki tuntuu raskaalta pakkopullalta. En jaksais vaihtaa enää yhtäkään vaippaa, jostain syystä se on kaikkein rasittavin homma tällä hetkellä... Vauvaparka olis ansainnu hyväntuulista yhdessäoloa, eikä otsakurtussa olevaa äitiä, joka ärsyyntyy pienimmästäkin asiasta... :(

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
17.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihme että pinnaa kiristää!!

Sovi jokaiselle päivälle joku ohjelma, että lähdet kotoa ja tapaat jonkun ihmisen. Se auttaa jo paljon.

Samoin ulkoilu, joka päivä vaunulenkki. Voit vaikka ajella autolla johonkin uuteen paikkaan välillä jos jaksat. Ulkoilusta tulee itselle parempi mieli ja vauva nukkuu paremmin.

Koita itsekin saada nukuttua, älä valvo myöhäiseen vaikka huvittaisi jos vauva on aikaisin heräävää sorttia.

Kaverit, pidä yhteyttä ja sano kavereille että nyt on vähän rankkaa, pyydä soittamaan sulle tai käymään. Yhteys ulkomaailmaan auttaa ja että saat purkaa mieltäsi. Nyt tarvitset apua kavereiltasi!

Onko mahdollista saada vauvalle hoitaja esim. säännöllisesti 1 krt vkossa, voisit tehdä jotain yksin, vaikka kävelyllä tai jumpassa tai kahvilla jossain kaupassa hiplaamassa meikkejä. Jos meno on säännöllinen sen odottaminen auttaa jaksamaan vaikka olis hankalampi päivä. Voisiko isä tai sukulaiset tulla esim. joka keskiviikko töiden jälkeen suoraan teille hoitamaan vauvaa.

Voimia!

Pinna on tosiaan kireellä, nyt aamullakin taas heti pinna uhkaa kiristyä, eikä tällä päivälle ole edes mitään ohjelmaa, no pitää tosiaan lähteä kaupoille vaikka pyörimään. Onneks mulla on kavereita joilla on lapsia, niin voidaan nähdä muita lapsiperheitä. Mut lisää kavereita ois kiva saada, että olis vielä enemmän seuraa... Lapsen isä käy pari kertaa viikossa mutta muita sukulaisia ei hirveemmin ole lapsenvahdiks just nyt, etenkin kun vauvalla on joku eroahdistus, ei suostu muiden kuin minun tai isänsä hoidettavaks tällä hetkellä.

Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta :)

Vierailija
2/21 |
17.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mekin ollaan sairasteltu melkein pari viikkoa, se tosiaan onkin vielä pahentanut tilannetta kun ei oo päässy ihmisten ilmoille! Voin hyvin kuvitella tunteen kun seinät kaatuu päälle. On nimittäin tuttu tunne! Mut tuo on kyllä hyvä neuvo minkä monet on antaneet, että joka päivälle sosiaalinen tilanne! Sitä aion noudattaa parhaani mukaan :)



Minkä ikäinen lapsi sulla on? Tsemppiä sullekin! Toivottavasti paranette äkkiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
17.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mekin ollaan sairasteltu melkein pari viikkoa, se tosiaan onkin vielä pahentanut tilannetta kun ei oo päässy ihmisten ilmoille! Voin hyvin kuvitella tunteen kun seinät kaatuu päälle. On nimittäin tuttu tunne! Mut tuo on kyllä hyvä neuvo minkä monet on antaneet, että joka päivälle sosiaalinen tilanne! Sitä aion noudattaa parhaani mukaan :)

Minkä ikäinen lapsi sulla on? Tsemppiä sullekin! Toivottavasti paranette äkkiä!

Tämä vastaus oli siis hänelle joka oli samassa tilanteessa, eronnut muutama kuukausi sitten ja sairastellut viime viikot :)

Vierailija
4/21 |
17.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosin eri syystä, meidän 1v 3kk ei ole koskaan nukkunut kuin pari tuntia kerrallaan. (paitsi heti synnyttyään).

Mun keinot päivistä selviytymiseen:

-ei mitään stressiä kotitöistä

-kaupasta superhelppoa valmisruokaa ja riittävästi herkkuja

- omat vanhemmat avuksi, lapsen kummi avuksi, kun on tosi ankeaa niin meillä on käynyt päivisin yksi opiskelija leikkimässä lapsen kanssa rahaa vastaan (itse olen toisessa huoneessa, nukun tai teen jotain rentouttavaa)

- soitan siskolle kun iskee epätoivo

- PALJON tekemistä, meillä on joka päivälle jotain ja usein sen lisäksi käydään leikkipuistossa (meidänkin istuu siellä vain pulkassa ja konttailee, mutta aamuisin siellä on muita äitejä minulle juttuseuraksi), kirjastossa yms

-kaikki harrastukset kierretään, on seurakunnan kerho, mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila, avoin päiväkoti ja muskari.

- kerro äitikavereillesi avoimesti väsymyksestäsi, minulle on ainakin sen jälkeen tullut paljon kutsuja leikkimään ym ettei tarvitse kaksin kotona olla.

Isot Tsempit!

Kuulostaa tosi rankalta tuo teidänkin tilanne :( Tosi hyviä vinkkejä oli sulla, joista jotkut oli jo käytössä mulla valmiiksi, ja jotkut ihan uusia ideoita. Tuo opiskelija joka käy teillä leikkimässä, onko hän joku tuttu? Vai mistä sellaisen löysitte? :)

Tsemppiä teillekin! Toivottavasti teidän napero alkais pian nukkumaan hiukan pitempiä pätkiä!

Vierailija
5/21 |
17.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit nimittäin huoletta pitää sitä vauvaa vaunuissa/rattaissa eikä sillä ole tarvetta juosta itse jokapaikassa. Nauti vielä kun voit!



Tee jokainen aamupäivä se vaunulenkki, saat raitista ilmaa ja liikuntaa ja vauvakin nauttii, kun saa katsella maisemia. Menkää läheiselle leikkikentälle ja kokeile laittaa vauva keinumaan, kun säät vähän vielä lämpenevät. Meidän esikoinen piti ihan hurjasti! Liu'utin myös liukumäessä ja piti siitäkin.



Kävelkää kirjastoon/kahvilaan. Anna vauvalle syötäväksi pari maissinaksua, juo itse aamukahvit/lue lehtiä ja anna vauvan pidellä jotain paksua vauvakirjaa käsissään. On ihanaa, kun on ihmisiä ympärillä eikä tarvitse juosta sen taaperon perässä joka paikassa. Nauti!



Päiväunien aikaan tee sitä, mitä eniten tarvitset. Jos väsyttää, ota torkut. Jos on masis, laita jokin kiva dvd/tv-ohjelma päälle ja katsele sitä. Jos on energiaa, leivo vaikka. On ihanaa, kun on saanut leivottua jotain tuoretta. Voit vaikka kutsua ystävän kylään maitamaan.



Tosiaan nyt on vielä se aika, kun lapsesi viihtyy ihan silmiesi alla ilman ponnisteluja. Voit käydä shoppailemassa, kahviloissa, leikkikentillä eikä ole pelkoa, että lapsi kirmaa tiehensä. Kirjastossakin voit istuttaa lattialle tutkimaan kirjoja.



Lapsesi elää nyt ihanaa ikää!

Vierailija
6/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sinun täytyy yrittää muuttaa asiat positiivisemmaks.



Laita vaikka jotain hyvän tuulista musiikkia ja vauvan kanssa heilut musiikin tahtiin.



yms yms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
08.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko kohtalotovereita? Ero tuli puolisosta ja pinna tosi kireellä. Pienetkin vastoinkäymiset ketuttaa rankasti. Kaikki tuntuu raskaalta pakkopullalta. En jaksais vaihtaa enää yhtäkään vaippaa, jostain syystä se on kaikkein rasittavin homma tällä hetkellä... Vauvaparka olis ansainnu hyväntuulista yhdessäoloa, eikä otsakurtussa olevaa äitiä, joka ärsyyntyy pienimmästäkin asiasta... :(

Ymmärrän sun tilanteen , kuulostaa todella raskaalta. MUtta älä anna pienen tyttösi kärsiä tunteistasi. Suojele häntä niiltä:/ Kehotan sua olemaan neuvolassa rehellinen ja vaatimaan apua. Mulla itsellä on saman ikäinen poika. Haluan kasvattaa hänet rakastavassa ja positiivisessa ympäristössä, että hän tuntee turvaa ja onnellisuutta. Ja sinä varmasti haluat tätä samaa. NIIMPÄ HAE APUA PIKASESTI, ETTÄ SINÄKIN ALAT JAKSAMAAN. Se mitä nyt kylvät lapseesi, joudut "huomenna" keräämään. OTA VASTAAN AMMATTIAPUA IHAN ITSESI PARHAAKSI JA SAMALLA SIITÄ HYÖTYY MYÖS IHANA VAUVASI. JAKSAT OLLA HÄNELLE SE TURVALLINEN ÄITI. Mun ystävä on yksinhuoltaja, ja väsymyksen ja uupumuksen keskellä pääsi levähtämään ensikotiin. Ota selvää tästä sossulta tai neuvolasta. ÄLÄ JÄÄ YKSIN. PIKKUISESI EI SAA KÄRSIÄ EROSTA.

Vierailija
8/21 |
08.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun tuosta selviydytte kunnialla voitte palkita ittenne:) Näin on, koska juuri tuo aika on niin haastavaa kun lapselle on koko aika annettava jotakin: rakkautta, huomiota, aikaa, leikittävä, viihdytettävä..loputtomasti. Eikä ole miestä tukemassa/auttamassa.



Muistakaa, että ei kannata epäonnistua , sillä lapsilla on niin tärkeät vuodet. Lopussa se kiitos aina seisoo! Tsemppiä anoppi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
08.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun tuosta selviydytte kunnialla voitte palkita ittenne:) Näin on, koska juuri tuo aika on niin haastavaa kun lapselle on koko aika annettava jotakin: rakkautta, huomiota, aikaa, leikittävä, viihdytettävä..loputtomasti. Eikä ole miestä tukemassa/auttamassa.

Muistakaa, että ei kannata epäonnistua , sillä lapsilla on niin tärkeät vuodet. Lopussa se kiitos aina seisoo! Tsemppiä anoppi

sinä aikoinasi hoidit homman kotiin? Olitko aina lempeä ja jaksavainen? Tuliko kenties joskus oltua kireä, annettua tukkapöllyä (sehän oli silloin vielä ihan laissakin sallittua)...? Ihan mielenkiinnosta täällä kyselen. toinen, että millaisia muistoja sulla on noista ajoista? Oliko se sitä "elämän parasta aikaa" vai muistatko myös väsymyksen ja itkun ja epätoivon?

Pikku-äiti täällä, en ap

Vierailija
10/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastaajille! Lapsen isä auttaa jonkun verran, mut eihän se ole saatavilla edes joka päivä. Yh:na olen suurimman osan ajasta vauvani kanssa kaksin. Mietin jatkuvasti, että nyt vain päätän olla paremmalla tuulella, mut sitten tulee taas joku vuotaneen vaipan tilanne tms ja pinna kiristyy...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö tosiaan ole ketään samassa tilanteessa olevaa täällä?

Vierailija
12/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tällä hetkellä. ongelmia miehen kanssa ja kaksi lasta, 1v 4kk ja toinen vasta 1kk. tuntuu että pienimmästäkin asiasta menee hermot enkä oikein tiedä miten silloin ilmaisisin itseäni. ja esikoinen kun huomaa tämän niin kahta kauheammin menee minne ei saisi ja repii hyllystä kaiken mahdollisen alas..en tiedä miten saisin suggeroitua itseni hyvälle tuulelle kun tänäänkin kolme minuuttia heräämisen jälkeen jo tuntui että nyt on taas liikaa..:(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tällä hetkellä. ongelmia miehen kanssa ja kaksi lasta, 1v 4kk ja toinen vasta 1kk. tuntuu että pienimmästäkin asiasta menee hermot enkä oikein tiedä miten silloin ilmaisisin itseäni. ja esikoinen kun huomaa tämän niin kahta kauheammin menee minne ei saisi ja repii hyllystä kaiken mahdollisen alas..en tiedä miten saisin suggeroitua itseni hyvälle tuulelle kun tänäänkin kolme minuuttia heräämisen jälkeen jo tuntui että nyt on taas liikaa..:(

Voi vitsit, kuulostaa kyllä rankalle. Noin pieni vauvakin vielä. Miten sujuu nukkumiset tällä hetkellä? Millaisia ongelmia miehen kanssa? Tarvittais varmaan molemmat lepoa ja omaa aika...

Vierailija
14/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saman ikäinen vauva..paljon olemme kaksistaan, kun mies töissä. Mulla meinaa hermo olla välillä kiroeellä.. No ekana nyt sitä tsemppimusaa kehiin..kunnon naisenergiaa ja tanssitte ja anna mennä laulat mukana! Vauvan päikkäreiden aikana tilaat itselles pitsan tai paistat jonku pakastepitsan, et stressaa ruuasta, katot jonku mukavan leffan ja käyt suihkussa!

Sitte mietit jo etukäteen mitä teette kun vauva herää...päivät menee paremmin kun teette asioita...onko kerhoja? Lenkki puistoon? Shoppailemaan Äipälle uusia vaatteita/koruja tms. Kylään kaverille kahville? Lisää tanssia, maalaamista...ym. Niin ilta tulee ennen kuin huomaatkaan!



Kyllä se siitä taas helpottaa, minusta tuntuu, että kotona pn tylsintä jos ei mitään ohjelmaa ole, joten eikun ovesta pihalle ja elämää jatkamaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saman ikäinen vauva..paljon olemme kaksistaan, kun mies töissä. Mulla meinaa hermo olla välillä kiroeellä.. No ekana nyt sitä tsemppimusaa kehiin..kunnon naisenergiaa ja tanssitte ja anna mennä laulat mukana! Vauvan päikkäreiden aikana tilaat itselles pitsan tai paistat jonku pakastepitsan, et stressaa ruuasta, katot jonku mukavan leffan ja käyt suihkussa!

Sitte mietit jo etukäteen mitä teette kun vauva herää...päivät menee paremmin kun teette asioita...onko kerhoja? Lenkki puistoon? Shoppailemaan Äipälle uusia vaatteita/koruja tms. Kylään kaverille kahville? Lisää tanssia, maalaamista...ym. Niin ilta tulee ennen kuin huomaatkaan!

Kyllä se siitä taas helpottaa, minusta tuntuu, että kotona pn tylsintä jos ei mitään ohjelmaa ole, joten eikun ovesta pihalle ja elämää jatkamaan!

Se on kyllä ihan totta, tajusin itsekin just nyt, että lähinnähän ne hermot täällä kotona kiristyy... Niinpä sovin heti iltapäiväks tapaamisen yhden kaverin kanssa!

Kiitos kaikille vastanneille!

Vierailija
16/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko autoa käytössä? Jos on, niin ajalla lapsen kanssa johonkin isompaan markettiin. Meillä lapsi viihtyi aina, kun oli paljon hulinaa ja katseltavaa ympärillä. Samoin suosittelen ulkoilua. Itse olin 2v:n kanssa aamulla 2 tuntia ulkona. Ulkoillessa aika menee rattoisasti. Itsekin olin hieman kireällä, kun kovilla pakkasilla ei ulos päästy ja penska roikkuu lahkeessa kiinni koko ajan.



Mites perhekerhot ym. Ota selvää seurakunnasta, että mitä toimintaa niillä on.



Tsemppiä! Kyllä se siitä helpottaa.

Vierailija
17/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko autoa käytössä? Jos on, niin ajalla lapsen kanssa johonkin isompaan markettiin. Meillä lapsi viihtyi aina, kun oli paljon hulinaa ja katseltavaa ympärillä. Samoin suosittelen ulkoilua. Itse olin 2v:n kanssa aamulla 2 tuntia ulkona. Ulkoillessa aika menee rattoisasti. Itsekin olin hieman kireällä, kun kovilla pakkasilla ei ulos päästy ja penska roikkuu lahkeessa kiinni koko ajan.

Mites perhekerhot ym. Ota selvää seurakunnasta, että mitä toimintaa niillä on.

Tsemppiä! Kyllä se siitä helpottaa.

Kiitos! kyllä on auto, onneks, niin pääsee helpommin liikkumaan. Ulkoilu on toistaiseksi lähinnä rattaiden työntelyä, kun ei tuo 9 kk vauveli vielä pysy jaloillaan... Ja on meillä onneks kerran viikossa myös äiti-vauva-harrastuskin... Mut pitää varmaan lisätä vielä tuota sosiaalista elämää, niin ei tarvii olla niin paljon kotona kulmat kurtussa kurtistelemassa :)

Vierailija
18/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihme että pinnaa kiristää!!



Sovi jokaiselle päivälle joku ohjelma, että lähdet kotoa ja tapaat jonkun ihmisen. Se auttaa jo paljon.



Samoin ulkoilu, joka päivä vaunulenkki. Voit vaikka ajella autolla johonkin uuteen paikkaan välillä jos jaksat. Ulkoilusta tulee itselle parempi mieli ja vauva nukkuu paremmin.



Koita itsekin saada nukuttua, älä valvo myöhäiseen vaikka huvittaisi jos vauva on aikaisin heräävää sorttia.



Kaverit, pidä yhteyttä ja sano kavereille että nyt on vähän rankkaa, pyydä soittamaan sulle tai käymään. Yhteys ulkomaailmaan auttaa ja että saat purkaa mieltäsi. Nyt tarvitset apua kavereiltasi!



Onko mahdollista saada vauvalle hoitaja esim. säännöllisesti 1 krt vkossa, voisit tehdä jotain yksin, vaikka kävelyllä tai jumpassa tai kahvilla jossain kaupassa hiplaamassa meikkejä. Jos meno on säännöllinen sen odottaminen auttaa jaksamaan vaikka olis hankalampi päivä. Voisiko isä tai sukulaiset tulla esim. joka keskiviikko töiden jälkeen suoraan teille hoitamaan vauvaa.



Voimia!

Vierailija
19/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ero tuli jo muutama kk sitten. Välillä on rankkaa ja suorastaan TYLSÄÄ. Nyt ollaan vielä sairasteltu pari viikkoa.



Vaan kuten joku jo neuvoi, joka päivälle joku sosiaalinen tilanne :D Jos et keksi joka päivälle kaveria/sukulaista ketä nähdä niin sitten vaikka kaupoille.



Me ei olla käyty nyt viikkoon missään sairastelun takia ja lapsen isä on vaan käynyt tuomassa ruokaa 2 kertaa niin voin sanoo että alkaa seinät kaatua päälle :D

Vierailija
20/21 |
16.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosin eri syystä, meidän 1v 3kk ei ole koskaan nukkunut kuin pari tuntia kerrallaan. (paitsi heti synnyttyään).



Mun keinot päivistä selviytymiseen:

-ei mitään stressiä kotitöistä

-kaupasta superhelppoa valmisruokaa ja riittävästi herkkuja

- omat vanhemmat avuksi, lapsen kummi avuksi, kun on tosi ankeaa niin meillä on käynyt päivisin yksi opiskelija leikkimässä lapsen kanssa rahaa vastaan (itse olen toisessa huoneessa, nukun tai teen jotain rentouttavaa)

- soitan siskolle kun iskee epätoivo

- PALJON tekemistä, meillä on joka päivälle jotain ja usein sen lisäksi käydään leikkipuistossa (meidänkin istuu siellä vain pulkassa ja konttailee, mutta aamuisin siellä on muita äitejä minulle juttuseuraksi), kirjastossa yms

-kaikki harrastukset kierretään, on seurakunnan kerho, mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila, avoin päiväkoti ja muskari.

- kerro äitikavereillesi avoimesti väsymyksestäsi, minulle on ainakin sen jälkeen tullut paljon kutsuja leikkimään ym ettei tarvitse kaksin kotona olla.



Isot Tsempit!



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kahdeksan