Monta ystävää sinulla on?

ja kavereita muutama. Vähän on, mutta ihania ovat, toki olis kiva saada lisää kavereita.

yksi ja tietenkin mieheni kaikkein tärkein.



Kavereita minulla tosi paljon. Olen sosiaalinen ja tarvin sitä seuraa paljon. Tutustun helposti uusiin ihmisiin. Meillä käykin kylässä useana päivänä viikossa kavereitani ja ainakin kerran viikossa käydään jollain. Mutta ilman miestäni ja ystävääni, ei olisi mitään. Kaikki kipeimmät surut ja ihannimmat ilot jäisi kertomatta ja kaivertamaan sisälle.

muutama hyvä kaveri, jopa ystävä muttei ihan niin intiimi suhde kuin läheisimpiin ystäviin. Lisäksi useita kavereita.



Olen tyytyväinen. Ja olen saanut yhden läheisen ystävän ihan viime vuosina, uusi ihmissuhde. Joitain kavereita on jäänyt matkan varrellekin ja jotkut ovat pyrkineet lähempään tuttavuuteen vaikka en sitten itse ole jotenkin halunnut tai ehtinyt.



Minulle tärkeintä elämässä onkin rakkaat ihmiset ja käytän paljon aikaa ihmissuhteiden hoitamiseen. Ehkä ne suhteet siksi voivat hyvin.

Kavereita, sellaisia joiden kanssa voin jutella tavatessa, ja joskus vaikka hengaillakin jotain pientä, on paljon.



Mutta en halua oikeasti avautua kenellekään, pidän aina kulissia ja naamiota päällä. Ehkä siksi etten ole vielä löytänyt ainoatakaan ihmistä, jolla olisi samanlainen ajattelutapa kuin minulla. Pidän siis suuni kiinni omista ajatuksistani ja hymistelen toisten juttuja. Mutta rasittavaahan sellainen on, mieluiten olenkin omassa seurassani.

Ykkösenä tulee tietysti mieleen mieheni, koska olemme oikein hyviä ystäviä (romanttisen suhteen lisäksi luonnollisesti). Toisena mieleen tulevat lapsuudenystäväni sekä siskoni. Tässä on ehdoton kolmikko.



Sitten on kuitenkin muutama ystävä, joiden kanssa nähdään harvoin eikä kovin usein pidetä yhteyttäkään, mutta joiden kanssa sitten kuitenkin päästään suoraan syviin vesiin, ei siis ole kyse mistään pelkästä kaveruudesta. Kyllä minä niitä ystävikseni sanoisin, vaikka pidetään yhteyttä vaikka 2-3 kertaa vuodessa eivätkä ole lähipiirissäni!