Lue keskustelun säännöt.
Ei kannata suostua episiotomiaan.
14.03.2012 |
ellei ole IHAN pakko.
Ekassa synnytyksessä leikattiin, ja paikat oli kipeänä useamman viikon ja istumaan ei pystynyt.
Toisessa synnytyksessä kätilö sanoi alussa että yrittä leikkaamista välttää. Noh ei leikattu, mutta repesin "luonnollisesti". Mutta paikat ei olut juurikaan kipeät, ja pystyi heti myös istmaan.
Eli kannatta välttää leikkausta.
Kommentit (23)
episiotomian jälkeen en ollut kipeä, repeämisen jälkeen kyllä ja pitkään.
Taitaa olla kiinni ihan muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla oli epparin jälkeen vähintään 2kk paikat kipeenä ja käveleminen sattu, paljon.
Kyllä sitä varmaan yritettiin välttää mutta parempi se mun mielestä oli kun että olis tehty keisarinleikkaus.
Ja vauvan sydänäänten heikettyä mulle oli yks lysti mitä leikataan kunhan saadaan elävänä ulos sieltä
Minulle tehtiin rutiininomaisesti episiotomia minulta kysymättä. Lapsi oli erittäin pieni ja olisi mahtunut hyvin tulemaan ilman sitäkin. Tulihan siitä nätti arpi,mutta varjopuolet puhuvatkin puolestaan. Sisältä jäi jotain ompelematta roikkuu reiän ulkopuolella epämääräinen lihasuikale 2kpl. Gyne sitä katsoi ja sanoi ettei voi tehdä enää mitään asialle 5-vuoden päästä. Noh kipuja on edelleen vaikka olen toisen synnyttänyt. Toinen tuli sektiolla.
Ei siis kannata suostui ellei oo ihan pakko! Ja rutiinina toi pitäis kieltää!!!!!
Mulle toisessa synnytyksessä tehtiin ja toisessa ei, molempien jälkeen laitettiin tikkejä. Istumisessa, kivuissa tai toipumisessa ei kuitenkaan ollut mitään eroa.
leikatessa menee hermot poikki, kun taas revetessä repeää lihassyiden mukaan. halauavat leikata, koska repeämä hankalampi ommella varsinkin kokemattomalle kätilölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
episiotomian jälkeen en ollut kipeä, repeämisen jälkeen kyllä ja pitkään.
Taitaa olla kiinni ihan muusta.
Ekassa synnytyksessä oli vähän pakko tehdä tuo, kun vauva autettiin pitkittyneen ponnistusvaiheen lopuksi imukupilla ulos.
Toisessa synnytyksessä sitä ei tarvittu, kun synnytys eteni nopeasti ja tuli vain pari pientä repeämää.
Toki ekasta synnyksestä kesti pidempään toipua, mutta leikkaushaava parani ihan ok, joten en tuota mitenkään niin hirveänä kokemuksena pitänyt - tärkeämpää oli saada vauva autettua nopeasti ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman...terkuin synnärissä töissä oleva
jälkimmäisellä kerralla ei edes puudutettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti synnytyksen jälkeen pystyin kävelemään osastolle enkä muista, että istumisessa olisi ollut ongelmaa.
leikattiin ja lisäsksi repesin. Pystyin heti istumaan, turvotus oli minimissä ja kotiuduin käytännössä ilman mitään kipuja, kun vauva oli päivän ikäinen. En edes tarvinnut särkylääkkeitä, yrittivät niitä tarjota, mutta ei minua särkenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että eppareita ei pitäisi varmuuden vuoksi tehdä. Syynä on juurikin tuo, että keskimäärin leikkaushaava paranee huonommin kuin repeämä, ellei kyse ole vakavasta, 3-asteen repeämästä.
Toki joissain tapauksissa eppari on tarpeen ja jopa välttämätön - ei auta kuin luottaa kätilön ammattitaitoon.
vauvan pää oli synnytyskanavassa kaksi tuntia ja vaikka kuinka pusersin ei tullut ulos. Pillu ei venyny. Lopulta eppari leikattiin ja vauva lensi ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen hienoperse ap on? Pari tikkiä, heti pystyy istumaan ja viikon päästä on ihan kunnossa. Ei mitään eroa parin tikin "luonnolliseen" repeämään verrattuna.
mutta 1.synnytyksessä mulle tehtiin vielä eppari mutta repesin kyllä muutenkin vaikka vauva oli alle 3kg.
2.lapsi olikin sitten isompi(4kg) mutta silloin ei tehty epparia...halusin kuitenkin,että laitetaan puudutus,koska arvasin,että kuitenkin repeän.
Oli tosi kiva tapella kätilön kanssa puudutuksesta "koska hänellä ei ole tapana sitä laittaa jos ei leikata"!
Eli epparl kipeä ja parantui pitkään. Seur synnytyksessä tuli 1. ja 2. asteen repeämiä, en ollut kipeä ollenkaan.
MUTTA ekassa synnytyksessä vauvan sydänäänet heitteli ja piti saada nopeasti ulos. Tokassa synnytyksessä vauva voi hyvin koko ajan.
olisi revennyt niin pahasti. Nyt repesin ja toipuminen kesti 3 kk, enkä tule koskaan ihan täysin kuntoon. Lisäksi kaikki loput lapset syntyy sektiolla. Että ei se repeäminen aina ole parempi kuin eppari. Mutta sitähän ei voi kukaan etukäteen tietää.
mutta olen kai myös hienoperse ;) mulle tehtiin eppari ja repesin myös "luonnollisesti" ja tikkejä oli enemmän kuin pari...13kpl ja ei kyllä ihan heti parantunut :(
mutta seuraavilta ei enää. Kudokset joustaa paremmin tai jotain. Ja repeämiset ei ole aina niin vauvan koosta kiinni vaan ihan siitä miten ne kudokset antaa periksi ja joustaa ja missä asennossa vauva on tulossa.
Eikös sitä aina yritetä välttää?
Minulla ainakin yritettiin, mutta kun ponnistusvaihe oli kestänyt melkein tunnin, eppari leikattiin ja vauva syntyi heti.