Lue keskustelun säännöt.
Millainen psyykkinen ja fyysinen helvetti oli loppuraskautesi?
03.03.2012 |
Liikuitko kotoasi minnekään? Miten meni yöt? Muiden lasten hoito? Missä vaatteissa kuljit? Nälättikö? Vituttiko?
T. helvetin kypsä ja kipeä 39 + 2
Kommentit (12)
pissahätä hieman haittasikin menoa..puistoissa ym. oli "puskat" tarpeen sinä kesänä;)
Yöt olivat siinä mielessä hieman ikäviä,kun vauva ei "antanut" mun nukkua kuin oikealla kyljellä,jos vähänkin yritin kääntyä vasemmalle,tuli heti kipeä potku kylkeen:)
Kauniissa äippävaatteissa kuljin,shortseissa,hameissa,ym tai legginseissä..
Olin koko raskauden aikana elämäni kunnossa!Voin hyvin niin psyykkisesti kuin fyysisestikin!Alkuraskaudessa pelotti vaan km:n mahdollisuus,kun ed.raskaus päättyi siten;(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyin liikkumaan hyvin ja päivää ennen synnytystä olin autolla vielä liikkeellä ostoksilla. Olen aina pitänyt kunnostani huolta ja viikolle 25 asti kannoin ja liikuin työssänikin normaalisti, sen jälkeen piti vähän himmata. Lapsi syntyi rv 39. En ollut kypsä raskauteen, pikemmin harmissani että se jo loppui. Painoa tuli muistaakseni 17kg.
Kävin viimeiset kuusi viikkoa joka päivä äitipolilla sydänkäyrällä, joinain päivinä kaksi. Pelko lapsen kuolemasta oli todellinen, käynnistettiin tasan 37, kun virtauksissa oli blokkeja.
Sitten normaalit raskausjutut, yrjösin edelleen päivittäin, migreeni vaivasi lähes päivittäin ja selkä romuna.
niin joo, painoa ei tullut kuin pari kiloa, ei kai kun yrjösin. Hb oli 80-90 rv 20 lähtien. Rautaa ei saatu imeytymään.
Kunto oli hyvä ennen raskautta. Tää oli kolmas ja viimeinen raskau.
kun olin rv 30. Mikään muu ei tuntunut miltään, olisin vaihtanut hänet ihan mihin tahansa fyysiseen vaivaan iyselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta synnytyksen jälkeinen kuukausi oli kymmenen kertaa pahempaa. Paikat kipeinä, mieli mustana ja parkuva kakara aina iholla. Olisin ollut mieluummin raskaana vaikka kaksinkertaisen ajan, kuin elänyt tuon kuukauden!
psyykkinen ja fyysinen helvetti. Pinna koko ajan kireällä ja stressaa ja nukuttua ei saa. Kamalat liitoskivut ja vauvan laskeutumisesta johtuvat juilimiset nivusissa ja alapäässä joka puolella. Selkä jumissa ja iskias. Eka raskaus ei siis ollu näin kamalaa, mutta toka kyllä. Tokassa leikattiin vielä umppari rv 21 joten haava oli kipeä koko loppu raskauden. Sen lisäksi piti hoitaa yhtä 1,5 vuotiasta. Viikosta 29 asti sellaisia suppareita päviittäin, että koko ajan oli pelko perseessä että koska se nyt syntyy... Nyt kolmas raskaus ja vaivat alkavat vaan aiemmin. Ja kaks pientä hoidettavana. Itehän tän oon itelleni järjestänyt, mutta kyllä silti vituttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikun sen minkä jaksoin, nukuin suht. hyvin ja muut lapset olivat päiväkodissa. Kuljin löysissä mukavissa vaatteissa, ei nälättänyt vaan närästi. Ei v-tuttanut, päinvastoin.
aiemmissa vaiheissa. Jumalattomat liitoskivut (tuntui että pilde tippuu irti), migreeninomainen päänsärky joka ei hellittänyt kahteen ekaan kuukauteen, kova oksentelu, herkistyminen ja väsymys. Kaikki ne katosivat viimeisen kuukauden aikana ja voin paremmin kuin koskaan! Vain iiiso vatsa oli vähän tiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ehkä vähän herkkä liikuttumaan vähän kaikesta mm. eläinten kuvista, vauvojen kuvista, ihanasta musiikista jne... Eli tirauttelin kyyneleitä milloin mistäkin (siis liikutuksen kyyneliä). Pahanmielen kyyneleitäkin tirahteli mm. uutisista. Mieheni ei antanut katsella uutisia raskauden loppuvaiheessa. Pissahätä oli lopussa melko jatkuvaa, mutta muuten olin omituisen tyyni ja onnellinen.
ei turvottanut, ei särkenyt selkää...
Olo oli mitä mainioin :) Vähäsen ehkä närästi, enkä voinut syödä kun pieniä ruoka-annoksia. Odotin innolla tulevaa vauvaa. Vessassa ravasin koko ajan, mutta eipä se paljoa haitannut. Ihanaa oli :D
Hoidin itse esikoisen. Ikäeroa 1 v 10 kk. Ei ongelmaa. Yöt valvoin, mutta otettiin sitten päikkärit.
Äitiysvaatteissa? (ja miehen t-paidoissa ja huppareissa) Söin kai herkkuja ko paino nousi 25-30 kiloa molemmissa, eli nälätti varmaan. En muista että olis vituttanu (paitsi ne hemmetin kyselijät, toinen syntyi 41+6).
Nyt kolmas raskaus: en liiku, poistun kotoa vain pakon edessä, jumppahousut pääasiassa jalassa. Vituttaa. Ahistaa ko ei voi tehdä mitään ja kaikki on niin pirun vaikeaa! En ole saanut 23 viikkoon harrastaa mitään kivaa! Kävelyllä en ole pystynyt käymään yli 10 viikkoon jne.
Odotan vain, että pari viikkoa vielä menee ja sitten alan odottaan synnytystä että tämä joskus helpottais... (tiedän ettei helpota, koska tämä on jo kolmas)