Uraäidin kasvattama mies täysin pihalla kasvatuksesta

eikä miehesi osaa mitään ja syytät siitä miehesi äitiä?

Itse voisit opetella suomea. Minkänlainen äiti sinut on kasvattanut kun et hallitse niinkin yksinkertaista asiaa kuin astevaihtelu?



Sinunlaisiasi ihmisiä kutsutaan muuten marttyyreiksi. Jos se häiritsee, ettei mies "osaa" sijata vuodettaan, niin joko opetat tai sitten teet itse ja olet hiljaa. Jos olet omasta halustasi paaponut ukkoa 25 vuotta etkä ole vaatinut pienintäkään osallistumista, niin nyt on aika huono hetki ryhtyä uhriksi.

Eihän ne anopin neuvot kuitenkaan kelpaa.

Lopputulos ei sen parempi. Mamma tehnyt aina kaikki kotityöt ja siivonnut jäljet, joten minä ja muutama muu entinen heila ollaan saatu opettaa tälle tapaukselle kaikki kodinhoidosta alkaen tiskauksesta päättyen pyykkikoneen käyttöön. Ruokaa ei osaa tehdä kuin mikrossa, koska "äiti aina teki mulle ruokaa ku oli nälkä".



Kouluttaminen normaaliin elämään sujui aluksi huonosti, koska anoppi oli sitä mieltä, ettei hänen oman kullanmurupuppelin mitään kotitöitä tarvitse tehdä ja kotityöt kuuluu naiselle, jonka työ on palvella miestään. Onneksi mies itse tajusi alkaa pitämään etäisyyttä äitiinsä niin on alkanut oppimaan joitain helppoja kodinhoidon alkeita, kuten imuroimisen, pyykkäämisen ja tiskikoneen käytön.



En voi muuta sanoa, kun että parempi tuon miehen olisi ollut uraäidin poikana. Pakon edessä kummasti oppii. Nyt ei tarvinnut oppia koska mamma oli aina pelastamassa tilanteen. Hyi, minusta ei kyllä ikimaailmassa tule samanlaista äitiä kuin anoppini.

sinä olet kotiäiti? ja yhden onnettoman luuserin vuoksi tuomitset kaikki uraäidit huonoiksi kasvattajiksi :D

ja että ihan saman miehen kanssa 25 v naimisissa ollut, miten tämä asia liittyy mihinkään?

ei kanna mitään vastuuta esim. lasten hampaidenpesusta, läksyistä tms. Äitinsä on aina suhtautunut kaikkeen sillä tavalla, että "no ei se niin väliä, jos et jaksa niin ei tartte". Koko mieheni opiskeluajan anoppi muistutti joka kerta tavatessa, kuinka koulun voi kyllä jättää kesken, jos ei jaksa/huvita/viitsi.



Onneksi mieheni on ymmärtänyt koulutuksen merkityksen, mutta äitinsä leväperäinen tyyli ja vastuun karttelu näkyy monissa asioissa. Esim. lasten hammashuolto on miehen mielestä ihan yks lysti, jos minä olen ollut esim. viikonlopun poissa, ei lasten hampaita olla pesty ollenkaan. Myös joissain omissa asioissaan mies on tosi leväperäinen.



Oma töissä käyvä äitini on pajon luotettavampi lastenvahti kuin mieheni ikänsä kotona ollut äiti. Minun äitini huolehtii ja ottaa vastuuta, miehen äiti istuttaa lapset videon eteen ja syöttää niille vain jäätelöä ja nakkeja.

- eli teki kahta työtä ja ohjasi harrastusryhmää- eli hän ei opettanut ja ollut lastensa kanssa kuten normi uraäiti, joka on illat työpäivän jälkeen kotona, jollainen itsekin olen



t. ap

Mä olen kolmen lapsen uraäiti. Nuorin on nyt 8-vuotias poika, joka just äsken ripusti narulle koneellisen pyykkiä imuroituaan sitä ennen huoneensa. Sitä ennen hän oli viikannut omat puhtaat vaatteensa vaatehuoneeseen ja tietysti aamulla pedannut sänkynsä, pessyt hampaansa ja harjannut hiuksensa.

Nyt sitten odotankin av-mammojen kivittävän minut, koska olen 1. uraa tekevä nainen ja ylpeä siitä ja 2. laittanut kaikki lapseni jo 2-vuotiaasta asti osallistumaan kotitöihin.

Minulla ollut nyt tuo mies 10 vuotta. Hyvin on oppinut siinä ajassa pesemään pyykkiä pyykkikoneella, petaamaan sänkyjä (jonka tosin teemme yhdessä), silittämään, laittamaan tiskit koneeseen ja koneen päälle, paistamaan pihvit ja tekemään ranskalaisia itse perunasta ja salaatteja ja jäätelöä, imuroimaan, pesemään vessanpytyn jne.



Välillä vaatii pientä ohjausta, että tarttuu töihin. Joskus tarttuu niihin tosin jopa oma-aloitteisesti!



Bonuksena olen opettanut sen valitsemaan itse kaupasta itselleen fiksunnäköisiä vaatteita, pitämään klassisesta musiikista ja oopperasta ja baletista, veneilemään kohtuullisesti, harrastamaan shamppanjaa ja rakastamaan nopeita urheiluautoja.



Työvoittona pidän sitä, kun mies itse varasi meille Pariisin-lomalle innostuneena liput balettiin, en ollut edes tullut ajatelleeksi, että voitaisiin mennä. Samoin sitä, kun mies tuli kotiin uuden teeastiaston kanssa tohkeissaan, että meillä juodaan nyt tästä lähin aina iltateet ja näistä astioista.



Lisäksi mies laatoittaa, maalaa ja rakentaa kuin ammattilainen. Palkka sillä on 5000 euroa kuussa ja sillä on autoetumersu ja takana kaksi korkeakoulututkintoa.



Mutta kun sen otin, se oli työtön, tutkinto kesken, pukeutui kuin viisikymppinen pappa, ei ollut käynyt ulkomailla Tallinnaa kauempana, piti kotiviiniä ranskalaisia tuotteita parempana ja piti hyviä autoja rahan haaskauksena.



Kannattaa kouluttaa. :) Mutta niin, että ne luulee keksineensä kaiken itse. Mutta kyllä huomasi alussa, että aiempi tyttöystävä oli miestä passannut, kokannut, tiskannut, leiponut ja ostanut sille kalsaritkin kaupasta. Miehestä oli tullut ihan tallukka. Kunnon ohjauksessa siitä sukeutui ihan kelpo kaveri.

Eikö sillä ole mitään vastuuta tuon lapsen kasvatuksesta? En tajua, miten AINA kaikki on vain äidin syytä ei koskaa isän.